Viime marraskuussa perustaessani tämän blogin tulin heti alkajaisiksi sytyttäneeksi kiivaan sanasodan. Summasin Nörttityttöjen avaustekstissä nörttiyden ja giikkiyden sujuvasti yhteen, sillä englanninkielisen maailman “geek”- ja “nerd”-termien välinen loputon rajanveto on mielestäni aina ollut lähinnä hiusten halkomista. Suomenkieleen näistä lainasanoista on juurtunut paremmin “nörtti” ja minusta me pärjäämme sillä ihan hyvin. Moni lukijamme oli kuitenkin tiukasti erimieltä.

Ajattelin jo viime talvena, että outouden terminologiasta pitäisi kirjoittaa Nörttitytöihin omakin postaus. Halusin kuitenkin antaa pölyn hieman laskeutua repäisevien blogiavajaistemme jälkeen, ja moni muu aihe ajoi etymologisten pohdiskelujen edelle. Nyt, kun menneen talven lumet ovat kirjaimellisestikin sulaneet, uskaltaudun sanomaan vielä jokusen sanan eräiden nimien synnyistä.

Nörtit ja geekit – missä se pieni ero?

Internet on pullollaan geekien ja nörttien eroavaisuuksia listaavia hauskoja visuaalisia esityksiä, joissa “geek” nähdään “nerd”:n trendikäämpänä ja mediaseksikkäämpänä versiona. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana. Lähde: geektyrant.com

Tukeudun nörttiyden ja geekiyden määritelmissä paremman puutteessa englanninkieliseen Wikipediaan. Nörtti eli “nerd” on Wikipedian mukaan a derogatory stereotype of a person typically described as socially-impaired, obsessive, or overly intellectual. They may spend inordinate amounts of time on unpopular, obscure, or highly technical pursuits, or relating to topics of fiction or fantasy, to the exclusion of more mainstream activities.Other nerdy qualities include physical awkwardness, introversion, quirkiness, and unattractiveness.

Vapaasti suomentaen nörtit ovat siis Wikipedian mukaan sosiaalisesti syrjittyjä tai vähintään omalaatuisina pidettyjä huomattava älykkäitä henkilöitä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita esimerkiksi tekniikasta tai scifistä ja fantasiasta, kun taas valtavirtaisemmat aktiviteetit saavat heiltä vähemmän huomiota.

“Geek”-termin selitykseksi Wikipedia taas tarjoaa seuraavaa: The word geek is a slang term for odd or non-mainstream people, with different connotations ranging from “a computer expert or enthusiast” to “a person heavily interested in a hobby”, with a general pejorative meaning of “a peculiar or otherwise dislikable person, especially one who is perceived to be overly intellectual.  

Vapaasti suomentaen Wikipedian mukaan “giikki” on outo tai “vastavirtakulttuurinen” henkilö, joka on erityisen innostunut esimerkiksi tietokoneista tai jostakin muusta harrastuksesta. Geek-termiin sisältyy myös ajatus henkilön kummallisuudesta tai vastenmielisyydestä sekä huomattavasta älykkyydestä.

Kun näitä kahta “sanakirjaselitystä” tarkastellaan rinnakkain, voidaan havaita seuraavia yhteläisyyksiä; sekä nörtit että geekit vaikuttavat olevan sosiaalisesti outoina pidettyjä, huomattavan älykkäitä ja kiinnostuneita ekslusiivisista harrastuksista ja mielenkiinnonkohteista kuten tekniikasta/tietokoneista, scifistä ja fantasiasta (tosin spekulatiivinen fiktio on hieman yllättäen Wikipediassa mainittu ensisijaisesti juuri nörttiyden määritelmässä, mutta tulee myöhemmin vastaan myös geekiyttä käsittelevässä artikkelissa). Tällä perusteella termit geek ja nerd vaikuttaisivat siis olevan synonyymeja.

Nörttiyden etymologiaa

Synonyymeillä tarkoitetaan sanoja, joiden merkitys on sama. Synonyymeillä on kuitenkin yleensä erilaisia tyylillisiä tai käyttöyhteydellisiä merkityksiä. Yleensä niillä on myös erilainen etymologia. Näin on myös englanninkielen termien “geek” ja “nerd” tapauksessa.

Happy Days -sarjassa teinit käyttivät “nerd”:ä haukkumasana, joka voitaisiin kääntää joko “hikipingoksi” tai “tylsimykseksi”. Nörtiksi nimiteltiin mm. päähenkilö Richien kilttiä pikkusiskoa Joanie’a (edessä keskellä). Kaikki sarjan nuoret olivat tosin loppupeleissä aika kilttejä nörttejä – paitsi tietysti viileä Fontzie.

“Nerd”-termin etymologia on suurelta osin hämärän peitossa. Wikipedian mukaan termi esiintyy amerikkalaisessa kirjallisuudessa ja lehdistössä ensimmäisen kerran 1950-luvulla, ja se on ilmeisesti alkujaan slangisanana esiintynyt muiden pejoratiivisten eli haukkumasanoiksi tarkoitettujen englanninkielen slangi-ilmaisujen kuten “drip” ja “square” synonyymeinä. Suomenkieliseksi merkitykseksi voitaneen tässä yhteydessä tarjota esimerkiksi sanoja “tylsimys”, “tollo” ja samoihin aikoihin kotimaisessa nuorten kirjallisuudessa esiintynyt “kilttis”

“Nerd” -termin sekä eräiden rinnakkaisten kirjoitusmuotojen käyttö yleistyi 1960-luvun yhdysvaltalaisessa korkeakoulu ja yliopistomaailmassa lähinnä suomenkielen “hikari” tai “pinko”-sanaa vastaavassa merkityksessä eli tarkoittamaan henkilöä, jota läksyjen pänttääminen kiinnosti juhlimista enemmän. Juuri tässä merkityksessä slangisanaa “nerd” käytettiin myös 1970-luvulla suositussa kuvitteelliselle 1950-luvulle sijoittuneessa yhdysvaltalaisessa Happy Days -sitcomsarjassa, joka teki “nerd”-termin tunnetuksi laajalle yleisölle ja lanseerasi sen myös kansainvälisesti.


Samoihin aikoihin kuin slangisana “nerd” levisi yhdysvaltalaisten opiskelijanuorten suussa, eli 1950-70-luvuilla, amerikkalaisten opiskelijanuorten keskuudessa levisivät myös tietotekniset harrastukset sekä scifi- ja fantasiakirjallisuuden ja -elokuvien harrastaminen. Nämä harrastukset olivat opiskelijanuorten keskuudessa suosittuja, mutta eivät kuitenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä valtavirtaisia. Spekulatiivinen kirjallisuus ja tietotekniset harrastukset, monien muiden ekslusiivisten älykköharrastusten ohessa, leimautuivatkin “nörteiksi” pian ilmauksen synnyttyä. Myös tiedeharrastajia ja luonnontieteilijöitä ryhdyttiin nimittämään nörteiksi. 

Myöhemmin 1980- ja -90-luvuilla “nerd” vakiintui merkitsemään erityisen vahvasti tietokone- ja peliharrastajia. Samoihin aikoihin “nerd” alkoi saada myös positiivista kaikua; tietyt ryhmät ottivat termin voimaantuneessa merkityksessä osaksi identiteettiään ja nörttipiireissä ruettiin puhumaan muun muassa “nerd pridesta“, “nörttiylpeydestä”.

Nörttiys suomenkielessä

Suomenkieleen käännöslainasana “nörtti” lanseerautui vahvasti vasta 1980-luvun lopulla konteksteissa “tietokonenörtti”, “tekniikkanörtti” ja “pelinörtti”. Tätä aiemmin “nerd” on suomennetussa kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa käännetty yleensä joko “hikariksi”, “faniksi”, “hörhöksi” tai “friikiksi”, joka lainasanana yleistyi sekin suomenkielssä tosin vasta 1980-luvulla. Lainasanaa “nörtti” tarvittiin suomenkieleen siis alunperin nimenomaan spesifiin “tekniikkaintoilijan” merkitykseen – muista englanninkielen “nerd”-sanan merkityksiä varten kielessämme oli omia tai aiemmin lainattuja sanoja.

Suomenkielessä sana “nörtti” yleistyi vasta 1990-luvulla merkityksessä “tietokonenörtti”.

Nörtti-termin käyttö levisi suomalaisten tietotekniikan harrastajien keskusteen alan lehdistä ja Internetistä, ja muodostui verrattain nopeasti osaksi opiskelija- ja koululaisslangia. 1990-luvun lopulla termi tunnettiin jo laajasti kaikissa ikäryhmissä ja sitä käytettiin eteenkin “tietokonenörtti” merkitykssä niin lehdissä kuin televisiossakin. Koska tietokone- ja peliharrastus miellettiin ensisijaisesti miehisiksi, myös nörtien ajateltiin yleisesti olevan lähes pelkästään poikia ja miehiä.


Aivan ensimmäiset “suominörtit” omaksuivat nerdistä muokatun nimityksen todennäköisesti itse itselleen – tuskinpa toimittajat tai koulukiusaajat metsästivät termiä jenkkiviihteestä ihan vain voidakseen luoda kieleemme uuden haukkumasanan niille himputin tietokoneharrastajille. Silti suomalaisessakin kokemusmaailmassa “nörtti” on selkeästi pejoratiivinen ilmaus eli haukkumasana. 

1990-luvun koululaiset omaksuivat parissa vuodessa “nörtin” perinteisempien “hikipingon”, “lukutoukan” ja “urpon” rinnalle, ja myös kontekstuaalinen merkitys laajeni ikään kuin takaisin alkuperäiseen laajempaan englanninkieliseen merkitykseensä niin, että myös perinteisiä “hikareita” kutsuttiin pian “nörteiksi”, vaikkeivat he olisikaan olleet erityisellä tavalla tietoteknisesti harrastuneita. Itseäni kutsuttiin 1990-luvulla suomalaisessa peruskoulussa nörtiksi sekä tietokoneosaamisen, “outojen” kirjojen (siis scifin- ja fantasian) harrastamisen kuin yleisen kouluosaamisen ja “besser-wisserismin” vuoksi.

Geek-termin etymologia

“Gecken” eli “hullut” olivat eurooppalainen vastine amerikkalaisten sirkusten “friikeille”, joina esiteltiin mm. erilaisia “luonnonoikkuja”. “Gecken”- performansseilla on yhteys myös historiallisiin vaudeville- ja burleski-esityksiin.

Englanninkielen ilmauksella “geek” vaikuttaisi olevan pitempi etymologinen historia kuin 1950-luvulla syntyneellä slangi-ilmauksella “nerd”. Englanninkielisen Wikipedian mukaan geek-termiä on käytetty alunperin 1700-luvun Itävalta-Unkarissa muodossa “gecken”, jolla on tarkoitettu sirkuksen performanssitaiteilijoita, jotka tekivät lavalla kaikenlaista hullua kuten purivat eläviltä kanoilta päitä poikki. Saksankielen termi “geck” onkin tarkoittanut hullua, friikkiä. “Geckenit” olivat siis “sirkusfriikkejä”.

Modernissa kontekstissaan älykköä tai tietotekniikka- ja vastavirtaisen populaarikulttuurin harrastajaa tarkoittamassa termi “geek” palasi englanninkieleen vasta 1990-luvulla. “Geek”-termi oli aluksi hyvin selkeästi “nerd”:n synonyymi Wikipedian mukaan sitä käytettiin nimenomaan merkityksessä “informaatioteknologian intohimoinen harrastaja tai ammattilainen”. Alunperin “geekit” myös miellettiin (tietokonenörttien tapaan) ensisijaisesti miehiksi. Termin käyttö levisi työ- ja opiskelumaailmassa samaan tapaan kuin “nerd”-termi aiemmin. Myös “geek” oli slangisanana nimityksenä luonteeltaan halventava, vaikka toisaalta monet omaksuivat giikkiytensä nopeasti myös ylpeyden aiheeksi.

Geek-termin tyylillinen merkitys alkoi muuttua englanninkielessä “geek girl” -termin lanseeraamisen myötä 2000-luvulla. Naisten tietokoneiden käytön ja siihen liittyvien harrastusten kuten pelaamisen yleistyessä Internetiin syntyi forumeita nimenomaisesti geek-naisille. Nämä ryhmät käyttivät alusta asti termiä “geek girl” omaehtoisesti. Ensimmäisenä vuonna 1999 auennut foorumi Geekgirls.org (toimii nykyisin osoitteessa ja nimellä Geekgirls.com) antoi siis nimensä kokonaiselle ilmiölle.

Geek-tyttöyden yleisessä stereotypiassa yhdistyvät perinteisesti poikakulttuurin piiriin kuuluvat nörttimäiset harrastukset, mutta toisaalta korosteinen feminiinisyys ja seksuaalisuus. Geek-tyttö on siis kuin perinteisen nörttipojan
märkä päiväuni – ja ilmeisesti siksi myös kovin ärsyttävä. Aiheesta enemmän aiemmassa tekstissäni Nörttityttöjen himoitut piparit.

Tyttöjen ja naisten “omittua” geek-termin itselleen, alkoi sen merkitys laajemminkin femininisoitua; geekistä tuli ikään kuin nerdin diminutiivi. Englanninkieliset Internet-käyttäjät ryhtyivät vetämään rajaa termien “nerd”- ja “geek”-välille ja samalla tietysti itsensä joko nörteiksi tai giikeiksi identifioivien ihmisryhmien välille. Geek alettiin mieltää “perinteisen” nörttiyden hipsterimmäksi, trendikkämmäksi ja mediaseksikkäämmäksi versioksi. Samalla “nerd” siirtyi entistä vahvemmin tarkoittamaan nimenomaan tietotekniikka- ja tiedenörttiä.

Internetistä on löydettävissä satoja englanninkielisiä visualisointeja ja blogikirjoituksia, joissa nerd- ja geek-termien välistä eroa pyritään selittämään. Asiaa on havainnolistettu selittämällä mm. että “Mac on geek, mutta PC on nerd” tai että “Tähtien sota on nerd, mutta Star Trek on geek”. Lopulta tärkein eroavaisuus taitaa olla, että nörtit ovat rumia ja huonosti pukeutuvia kun taas geekit ovat trendikkäitä ja seksikkäitä.

Nämä vastakkainasettelut vaikuttavat usein hyvin keinotekoisilta ja pakotetuilta. Niitä luodaan toisaalta vahvistamaan molempien ryhmien – geekien ja nörttien – omaa ryhmäidentiteettiä, mutta samalla ne toisaalta luovat aivan tarpeetonta jännitettä pohjimmiltaan hyvin samankaltaisten asioiden äärellä viihtyvien ihmisten välille. “Geek vs. Nerd” -listaukset ovat toki usein hauskaa luettavaa. Niitä selaillessa kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka tämä kulttuurinen vastakkainasettelu mielellään esitettään suorastaan ikiaikaisena, kyse on itseasiassa hyvin tuoreesta ja edelleen muotoutumassa olevasta yhteisöllisestä ja kielellisestä evoluutiosta.

Suomenkielen giikki

Englannin “geek”-sana tuli vuosituhannen vaihteessa monelle suomiteinillekin tutuksi jenkkiteinisarjasta “Freaks and Geeks”. Sarjan tekstityksissä “geek” kääntyi nörtiksi – ja perusnörttejä sarjan geekit kyllä olivatkin – eivät siis edes tietokonenörttejä vaan ihan perinteisiä hikareita, “lälläreitä” ja “kilttiksiä”.

Suomenkieleen ilmaus “geek” tai “giikki” on ilmestynyt aivan vast’ikään eikä sitä voi vielä pitää vakiintuneena. Pihtiputaan mummo on tuskin vielä mistään giikeistä kuullutkaan, vaikka friikki ja nörtti lienevät jo hänellekin ihan tuttuja termejä. Geek-termiä on esitelty katajaiselle kansallemme joissakin lehtiartikkeleissa – kuka ties ensimmäistä kertaa Maria Pettersonin City-lehti artikkelissa marraskuussa 2010. Tarve “giikki”-termin tuomiselle suomenkieleen syntyy nimenomaan geek girl -ilmiöstä ja sen sivutuotteena syntyneestä englanninkielen vastakkainasettelusta giikkien ja nerdien välillä.

Koulutetut suomalaiset osaavat hyvin englantia ja pystyvät siis osallistumaan Internetin geek- ja nerd-yhteisöihin. Erityisesti tietotekniikasta, pelaamisesta ja muista nörttiharrasteista kiinnostuneet suomalaisnaiset ovat omaksuneet “Geek Women Unite!” -liikkeen omakseen. Samaan aikaan suomenkielen uudissana giikki ei kuitenkaan vielä istu luontevasti kovinkaan monen suomalaisen geek ladyn suuhun. Monelle liikkeen suomalaisista jäsenistä “nörtiksi” samaistuminenkin on vielä uusi juttu – esimerkiksi 70-luvulla syntynyt pitkänlinjan scifisti ja roolipelaaja, blogaajamme Maria Blomqvist, kertoo artikkelissaan Kuinka kasvattaa tytöstä pesunkestävä nörtti, ettei hän itse olisi nuorempana suin surminkaan identifioitunut haisevaksi tietokonenörtiksi vaan mieluummin vaikka sitten vain “oudoksi” tai “hörhöksi”.

Miksi me olemme Nörttitytöt?

Nörttityttöjen nimeksi on ehdotettu myös mm. “Friikkitytöt”, “Hullut tytöt”, “Hörhötytöt” ja “Naisten harrasteblogi”. Kiitämme lukijakuntaa luovista nimiehdotuksista, mutta pitäydymme toistaiseksi nörttityttöydessä.

Itse vierastan geek-termiä nimenomaan sen femininisoituneen ja seksualisoituneen leiman vuoksi. Mielestäni on vähän sääli, että juuri Geekgirls.org:sta käynnistynyt kehitys on johtanut Geeks vs. Nerds -meemiin, jonka mukaan geekit (usein naiset) eivät ole ihan yhtä nörttejä kuin nörtit vaan enemmänkin semmoisia “sisällön kuluttajia” ja “faneja”. Alkuperäisen Geekgirls – plain-english computing -sivuston sisältö kun nimenomaan pyrkii edistämään “naisnörttiyden” vakavasti otettavuutta. Jos klikkaatte linkin auki, huomaatte, että kyse on tosiaankin aika “tylsästä” nörttikamasta – ei mistään hattaranpinkistä “geek is new sexy” -julistuksesta.

Tästä syystä päädyin nimeään tämän blogin “Geek-tyttöjen” sijaan “Nörttitytöiksi”. Ajattelen, että blogimme laaja nörttiyden määritelmä palaa ikään kuin termin etymologisille juurille. Me nörttitytöt olemme paitsi tietokoneharrastajia ja gamer girlejä myös tiedenaisia, hikarityttöjä, lukutoukkia, runotyttöjä, scifi- ja fantasiafaneja ja ylipäätään vain niitä, jotka etsiytyvät mieluimmin samanhenkisten seuraan nöräämään oudoista mielenkiinnon kohteistaan kuin yrittävät ratsastaa valtavirtakulttuurisen suosion aallonharjalla.

Nörttitytöt pyrkii edistämään “nerd pride”:n eli nörttiylpeyden leviämistä viimein Suomeenkin. On aika hylätä ajatus siitä, että nörtin on auttamattomasti haistava pahalle, oltava kaikkien hyljeksimä ja pukeuduttava vaatteisiin, jotka ovat omastakin mielestä rumia. Toisaalta nörttiydelle – edes naisnörttiydelle – ei tarvitse alentua kerjäämään yleistä hyväksyntään kuoruttamalla omituisuutta väkinäisen trendikyyden tai ulkoamääritellyn seksikyydeen geek-kermavaahdolla.

Ne muut kummajaiset

Kuten edellä on käynyt ilmi, sekä termit “nerd” että “geek” ovat vahvasti sidoksissa moniin muihin englanninkielen “kummaa”, “outoa” ja “hullua” merkitseviin ilmauksiin. “Freak“, eli “kummajainen”, “hullu” tai “outo”, on esimerkiksi etymologisestikin hyvin lähellä geekiä, mutta toisaalta sillä on nykykielenkäytössä myös paljon yhteisiä merkityssisältöjä “nerdin” kanssa.

Suomalaisen hevosharrastajien lehden nimi on “Hevoshullu”. Englanniksi käytössä ovat nykyisin niin termit “horse geek”, “horse nerd”, “horse freak” kuin “horse crazy”.

Freak-termillä viitataan perinteisesti ulkonäöllisesti tai fysiologisesti poikkeaviin yksilöihin – niin ihmisiin kuin eläimiinkin. Itsensä määritteleminen “freak”:si on kuitenkin ollut tavanomaista englanninkielisessä fanikulttuurissa on aina 1960-luvulta asti ja 1970-luvun lopulla termi “friikki” rantautui tässä merkityksessä Suomeenkin. Meillä on puhuttu ja puhutaan ameriikan mallin mukaan mm. “leffafriikeistä”, “sarjisfriikeistä”, “historiafriikeistä” jne. Englanniksi näiden termien rinnalle ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä nousseet termit “movie geek”, “comic geek”, “history geek” ja toisaalta rinnakkain elävät myös ilmaukset “movie nerd”, “comic nerd” ja “history nerd” jne. sekä toisaalta tietysti “movie fan”, “comic fan”, “history fan” jne. Suomeksi taas on puhuttu myös “leffahörhöistä”, “sarjishörhöistä” ja ehkä “historiahörhöistäkin”.

Fanien, hörhöjen, friikkien, giikkien ja nörttien välille voidaan näissä konteksteissa luoda vivahde-eroja, mutta ne ovat hyvin häilyviä. “Faniuden” saatetaan esimerkiksi ajatella olevan jotenkin “lievempää ja valtavirtaisempaa” kuin geekiyden saati nörttiyden. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että termi “fani” on johdettu “fanaatikosta” eli sangen omistautuneesta harrastuneisuudesta siinäkin on määritelmän mukaan kyse. Voidaan myös ajatella, että intellektuaalisina pidettyihin nörttiyteen ja geekiyteen sisältyy sellaista asiantuntijuutta, mitä esimerkiksi fanius tai ehkä friikkiyskään ei edellytä. Toisaalta joku itsensä friikiksi, faniksi tai hörhöksi määrittelevä voi olla tästä aivan toista mieltä. Lopulta vain hörhöt, friikit, fanit, nörtit ja giikit itse tietävät, miksi ovat identifioituneet yhden tietyn termin alle. Yleisimmin kyse lienee tottumuksesta.

Englannin kielisessä keskustelussa “geek” ja “nerd” termien rinnalle nostetaan usein myös “dork” – siis kotoisesti “dorka”. “Dorka” on ollut ilmauksena stadin slangissa jo 1930-luvulla – se esiintyy vanhoissa suomi-leffoissakin, kun kuriton nuoriso nimittelee vanhempiaan! Suomalainen kielenkäyttäjä ei sekoitakaan dorkaa ja nörttiä toisiinsa. Sen sijaan englanninkielen natiivipuhujille eron tekeminen on ilmeisesti vaikeampaa; ainakin niin nerdit kuin geekit haluavat tehdä selväksi, että dorkia he nyt eivät kuitenkaan ainakaan ole. Englanninkielinen Wikipedia määrittelee dorkan tiiviisti: American/Canadian slang for a quirky, silly and/or stupid, socially inept person, or one who is out of touch with contemporary trends. Often confused with nerd and geek, but does not imply the same intellectual proclivity. Tämä selvä! Dorkapridea jäädään ilmeisesti vielä odottamaan.

Etymologisesti lähellä geekin ja nerdin kaltaisia pejoratiivisia englannin kielen ilmauksia ovat myös queer ja weird, jotka molemmat kääntyvät suomeksi “kummaksi”. Queer on vakiintunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tarkoittavaksi sateenvarjotermiksi kun taas weird assosioituu nykyisin muun muassa ilmaisuihin weird fiction ja new weird, joilla tarkoitetaan modernia spekulatiivista fiktiota; scifiä, fantasiaa, kauhua ja muuta genreilyä siis.

Kaikki maailman omituiset, liittykää yhteen!

Hyvää Pyyhepäivää!

Yhteistä kaikille tässä listatuille kummuuden, outouden ja hulluuden termeille on (niitä dorkia lukuunottamatta), että niitä käytetään nykyisin voimauttavasti positiivisessa merkityksessä yhteisön identiteettiä vahvistamassa, vaikka termien historia onkin loukkaava. Loppujen lopuksi lieneekin samantekevä, minkä termin alta kukin löytää oman omituisten otusten kerhonsa – kunhan löytää.

Kuvavaa on, että 25. pvä toukokuuta vietettävää kansainvälistä Geek Pride Dayta vietetään iloisesti myös Nerd Pride Dayn nimellä. Vuonna 2006 Espanjasta alkunsa saanut nörttijuhla on alkuperäisnimeltään Día del Orgullo Friki – siis Friikkien ylpeyden päivä! Suomeksi tapahtumaa voisikin viettää ihan yhtä hyvin nimellä Kaikkien hörhöjen ylpeyden päivä kuin Nörttipride. Oman preferenssinsä mukaan samana päivänä voi viettää myös Douglas Adamsin fanien Pyyhepäivää, pratchettiläistä Glorious 25 May:tä tai ensimmäisen Star Wars -leffan vuosipäivää. Kivointa olisi, että me kaiken karvaiset kummajaiset voisimme viettää tuota päivää yhdessä – valitsimmepa minkä nimen tahansa.