Paikalle oli etsiytynyt niin peliohjelmoijia, larppaajia kuin leffafriikkejäkin, opiskelijoista tohtoreihin. Kaikkien selvittyä julkisen liikenteen oikuista ja löydettyä paikalle kävimme läpi nimikierroksen ja esittelimme itsemme. Totesimme kaikkien etunimen päättyvän a:han; tämä sattuma oli vasta alkua läsnäolijoiden välisille yhteneväisyyksille.
Mansikkasmoothieiden äärellä pohdittiin Nörttityttöblogin tulevia suuntaviivoja: aiheita ja ulkoasua, muffinssimiittiä ja conivierailuja. Ehkäpä kirjoitamme lisää postauksia englanniksi. Alustavasti mietiskeltiin myös tulevia mahdollisia videopostauksia Nörttityttö-TV:n muodossa. Haastatteluihin ne voisivat soveltua erityisen hyvin, ja joukossamme on myös media-alan osaajia.
Vertailimme kokemuksia nörttityttöydestä ja yritimme löytää itse kunkin nörttiyteen johtaneita tekijöitä. Keskustelimme nörttiyden määritelmistä ja geek/nerd-jaottelun puuttumisesta suomen kielestä. Esittelimme ja ihailimme toistemme käsityöharrastusten nörtähtäviä tuotoksia. Vertailimme läppäreitä, lukulaitteita ja muita vempeleitä.
Nelituntiseksi huomaamatta venähtänyt kahvilamiitti oli kovin inspiroiva ja sai ainakin minulle koko loppupäiväksi tekemisen fiiliksen. Tuskinpa muuten istuisin yliopistolla myöhään lauantai-iltana tätä kirjoittamassa. Nää Nörttitytöt on hauskoja tyyppejä!
Kiitos kun kirjoittelit kesätapaamisestamme, Oona! Hauskaa oli!