Kolmas sisar aloittaa Royaumen aikakirjat -sarjan ja sitä kuvaillaan takakannessa sanoilla mangahenkinen. Sain kirjan Nörttityttöjen kautta arvosteltavaksi ja tekstin seassa on myös pätkiä kirjailija Magdalena Hain haastattelusta Tampereen tapahtumien yöstä. Siellä häntä haastatteli kirjailija Salla Simukka.

Pääosassa kirjassa on kaksi noitatyttöä, sydänystävät eli sielunsisaret Lune ja Ciel. He asuvat Royaumen noitavaltakunnassa, joka perustuu hyvin tiukoille hierarkioille: jokainen noita astuu täysi-ikäiseksi tullessaan laulujen pelin eteen, joka kertoo hänen paikkansa yhteiskunnassa. Lune on saanut jo aiemmin vähäpätöisen laulunsa ja kirjan alussa on Cielin vuoro. Hänen kohdallaan peili ei kuitenkaan näytä yhtään mitään. Lauluttomat uhkaavat Royaumen yhteiskuntajärjestystä ja heidän osansa on joutua vangituksi. Edellinen lauluton noita, Kolmas sisar, aiheutti paetessaan miltei koko Royaumen tuhon. Cielillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta ja Lune lähtee tietenkin hänen mukaansa. Royaumea on hallinnut jo satojen vuosien ajan Musta noita Minuit ja Valkea noita Aube, joista edellinen on Lunen äiti, jälkimmäinen Cielin. Aube tekee kaikkensa, jotta hän löytäisi tyttärensä, sillä siitä riippuu koko Royaumen tulevaisuus.

Mangahenkisyys

Kirjan takakansi.

Miten kirjassa sitten näkyy mangahenkisyys? Aina välillä mangaa lukevana ja animea katsovana kirjasta oli hauska itse bongailla mangavaikutteita ja ne toimivat kirjallisessa muodossa aivan mainiosti.

Aloitetaan kirjan kansista. Kansikuvan ja takakansikuvan on taiteillut Nina von Rüdiger, joka on toinen puolisko Ms Mandu -nimimerkistä, jonka käsialaa puolestaan on Oblivion High, mangatyylillä toteutettu sarjakuvasarja. Kansikuva on aivan hurmaava ja ohjaa lukijan heti oikeaan suuntaan. Hahmojen vaatteiden kuvailu jatkaa samaa rataa, sillä Lunen ensikerran tavatessamme hänellä on yllään solkikengät, valkoiset sukat ja kauluksellinen polvipituinen mekko. Myöhemmin koulupuvut ilmestyvät kuvaan, luonnollisesti. Tähän mangavaikutukset eivät kuitenkaan jää, sillä ne menevät pintaa syvemmälle.

Noitatytöt päätyvät maapallolle ja siellä Lyceum-nimiseen sisäoppilaitokseen, joka on samalla ajassa ja paikassa vaeltava olento. Siitä pitää huolta Rehtori, joka on olemukseltaan paimen. Paimenet ovat noitien ikiaikaisia vihollisia ja aiheuttavat noidille todella voimakasta fyysistä pahoinvointia ja kuvotusta. Lyceumin muut oppilaat koostuvat sekä ihmisistä, että muista maailmoista kotoisin olevista olennoista, jotka joutuvat naamioimaan oman ulkonäkönsä ihmis-avatarien alle. Ja tietenkin Lyceumista löytyy myös aivan herkullisia poikia, joihin noidat iskevät silmänsä.

Tämäntyyppinen fantastisten elementtien ja koulumaailman yhdistelmä on hyvin tyypillistä mangassa ja animessa. Fantasiaelementit ovat luonnollinen osa nuorten elämää, eikä niitä välttämättä edes selitetä kovin tarkasti. Oppilaat käyvät välillä tunneilla, ihastuvat, ystävystyvät  ja välillä taas pelastavat maailmaa. Toinen tästä kumpuava elementti on mittakaavan vaihtelu, josta Simukka ja Hai keskustelivatkin haastattelussa. Isot ja pienet asiat vaihtelevat kerronnassa, tässä tapauksessa siis huomiota vievät yhtä lailla vieraat maailmat kuin söpöt pojatkin.

Hain mukaan mangahenkisyys tarkoittaa myös iloista fantasiaa ja näyttävää toimintaa. Tämä on helppo havaita lukiessa Kolmatta sisarta. Vaikka tapahtumat ovat välillä todella dramaattisia eikä teiniangstiltakaan vältytä, ei vaikeisiin asioihin ja negatiivisiin tunteisiin jäädä rypemään. Juoni rullaa eteenpäin hyvää vauhtia ja loppupuolella kirjaa saadaan myös sitä näyttävää toimintaa. Kerronta on hyvin visuaalista ja se maalasi ainakin minun mieleeni hyvin selviä kuvia tapahtumista.

Bylsivät teinit

Salla Simukka haastattelee Magdalena Haita Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa. Kuva: Elisa Wiik

Hain mukaan kirjan työnimenä oli Bylsivät teinit. Siitä huolimatta varsinaista toimintaa saadaan odottaa noin puoliväliin kirjaa. Seksikohtausten kirjoittaminen oli kirjailijasta hauskaa, koska se oli niin vaikeaa. Se vaati paljon hinkkaamista sekä viilaamista ja höyläämistä, sillä piti varoa lipsahtamista silkan pornon puolelle.

Eroottinen värinä on mielestäni toteutettu todella hyvin etenkin pahapoika Niemannin ja Lunen välillä, ja kyllä niitä seksikohtauksiakin kannatti odottaa. En yhtään ihmettele, jos pariskunnasta löytyisi jo fan fictionia, sen verran kuuma Niemann on. Ja jos ei löydy, niin pitäisi löytyä! On myös mahtavaa, että ainakin päähenkilöt ovat panseksuaaleja. Royamen valtakunnassa asuu vain naisia, joten Cielin ja Lunen ensimmäiset seksikokemukset ovat olleet nuorten naisten kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä heitä ihastumasta Lyceumin poikiin.

Hai kertoi haastattelussa, että yksi kirjan teemoista on rakkaus eri muodoissa, ei pelkästään romanttisuus ja eroottisuus. Onkin virkistävää, että kolmiodraamat loistavat poissaolollaan ja erimuotoiset ihmissuhteet ovat isossa osassa tarinaa. Noitien muodostamat sielunsisaruudet ovat vahvempia kuin verisiteet, vangista ja vanginvartijasta voi tulla vuosien aikana kuin vanha aviopari, kasvattiveljekset ovat läheisiä ja pitävät toistensa puolia. Löydetyn ja itsevalitun perheen tunne on vahva koko kirjan läpi.

Ihonväristä ja ysärihiteistä

Magdalena Hai: Kolmas sisar

Magdalena Hain Kolmas sisar avaa trilogian noidista, perheestä ja uusista maailmoista. Lumoavaa luettavaa mangan ystäville!

Julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava Maanantai 3. syyskuu 2018

Otavan kirjatraileri

Pakomatka ja Lyceumiin asettuminen muuttavat kumpaakin noitaa. Cieliltä katoaa suurin osa mahdistaan ja muistoistaan, eikä hän esimerkiksi pysty enää muuttamaan mahdillaan hiustensa väriä. Rehtorin läheisyys myös vaikuttaa häneen vahvemmin kuin Luneen. Lunen tumma iho sen sijaan muuttuu vitivalkoiseksi heti, kun he saapuvat maapallolle ja alkaa vaihtaa väriä säännöllisesti albiinosta vähitellen eebenpuunmustaan ja taas takaisin. Vaikka siinä on ihan hauska fantsu-idis takana, jäi se harmittamaan silti. Olisi ollut tärkeää, että pääosassa oleva ruskea tyttö olisi saanut olla koko ajan ruskea tyttö. Rasismia ja valkoihoiseksi oletetun erilaista kohtelua sivutaan vain yhdessä lauseessa, jossa Lune huomaa ihmisten kohtelun häntä kohtaan vaihtelevan ihonvärin mukaan. Olisin toivonut, että tästä olisi otettu enemmän irti.

Cielin mahdin katoaminen ja Rehtorin vaikutus saavat hänet vetäytymään toiminnasta hieman taka-alalle ja se sysää normaalisti vetäytyväisen Lunen asioiden keskipisteeseen. Hain mukaan hän on epätyypillinen sankari, joka on alistuvainen ja miellyttämään pyrkivä. Minusta oli kuitenkin mielenkiintoista seurata introvertin päähenkilön edesottamuksia ja nähdä, miten hänen luonteensa ei kuitenkaan tee hänestä passiivista. Hän vastaa haasteisiin omalla tavallaan ja hänestä löytyy sisäistä voimaa, kun sitä tarvitaan.

Päähenkilöiden lisäksi kirjasta löytyy todella mielenkiintoinen hahmokaarti ja välillä näkökulmahahmo vaihtuu hetkeksi. Royaumen tapahtumia seurataan sekä Minuitin että Auben näkökulmasta ja maan päällä kertojan vuoron saavat niin nuorten noitien ihastuksenkohteet kuin maan päälle karkotettu noita Sucrekin.

Viimeksi mainittu oli yksi lempihahmoista, sillä hän rakastaa ysärin yhden hitin ihmeitä yhtä paljon kuin minäkin. Sucre pitää yllä kahvila-elokuvateatteria aivan Lyceumin lähettyvillä ja Café Chaos et Cinémassa soi aina Sucren lempparibiisit suoraan yhdeksänkymmentäluvulta. Katkelmat biisien sanoituksista toisinaan myös kommentoivat tapahtumia ja tunnelmia juuri sopivasti. Musiikkivalinnat ovat nokkelia siinä mielessä, että tällaiset varttuneemmat lukijat saavat niistä ihania nostalgia-kicksejä, eivätkä vanhenna tarinaa myöhemmin lukeville samaan tapaan kuin juuri kirjoitushetkellä pinnalla olevien biisien käyttö tekisi. Ja mikä parasta, Hai on tehnyt myös Spotify– ja Youtube-soittolistat kirjalle. Niistä löytyy sellaisia helmiä kuten Republican “Ready to Go” ja Sixpence None the Richerin “Kiss me”, mutta puuttuu kirjassa mainittu Sin with Sebastianin ihanan kamala renkutus “Shut up and Sleep with me”!

Lopuksi

Kolmas sisar imaisi minut mukaan tarinan pyörteisiin todella tehokkaasti ja suorastaan ahmin kirjan muutamassa päivässä. Noitien maailma sekä maapallolla majaa pitävien olentojen kirjo on todella mielenkiintoinen. Ihastuin kovasti myös kissojen käyttöön tarinassa: Lunen suojelijana toimii kissan kehoon vangittu demoni ja Royaumesta löytyy mitä erikoisempia kissahybridieläimiä, kuten kisspöllöjä.

Kaikki hahmot kasvavat ja muuttuvat tarinan aikana, eikä mikään ole täysin ennallaan kirjan lopussa. Ratkaisut ovat raikkaita ja osin ennalta-arvaamattomia ja jään odottamaan kieli pitkällä jatkoa. Vahva suositus kaikille modernin fantasian ystäville!

Magdalena Hai: Kolmas sisar
Otava 2018, 555 s.

 

Mrs. Darth Vader