Monet yritykset ovat viime vuosina ja vuosikymmeninä ulkoistaneet tukitoimintojaan – osa Kiinaan, osa Intiaan, osa Itä-Eurooppaan, kuka mihinkin. Ulkoistettuja tehtäviä ovat esimerkiksi IT-tuki, asiakaspalvelu puhelimitse ja netitse sekä taloushallinto. Osan töistä hoitavat paikalliset, mutta joskus tarvitaan suomea puhuvia työntekijöitä. Onneksi meitä on maailmassa yli viisi miljoonaa.

Tässä postauksessa kerrotaan joitain taustatietoja tehtävistä ulkomailla sekä erään nörttitytön kokemuksia ja ajatuksia siitä. Postauksen lopussa on muutama hyvä linkki ulkomaille tahtoville.


 

Tehtävä ulkomailla

Työtehtäviä on siis avoinna esimerkiksi IT-tuessa, asiakaspalvelussa, kirjanpidossa, pelitestauksessa ja myynnissä. Työkokemus kyseiseltä alalta on etu, mutta ei aina välttämätöntä. Joissakin tehtävissä on hyötyä alan tutkinnosta, jolloin kannattaa muistaa, että esimerkiksi suomalainen tradenomin tutkinto on eurooppalaisittain kanditason (Bachelor’s Degree) tutkinto, siis todella hyvä.

Tyypillisiä maita, joissa tehtäviä on ovat Puola, Romania ja muut Itä-Euroopan maat sekä Brittein saaret. Olen nähnyt lukuisia ilmoituksia myös töistä Portugalissa, Kreikassa ja Maltalla. Usein tehtävät on rajattu vain henkilöille, joilla on jo työlupa kyseisessä maassa – EU:ssa tässä ei suomalaisilla ole ongelmaa.

Kielitaitona vaaditaan sujuvan, yleensä äidinkielen tasoisen suomen kielen lisäksi toinen kieli, esimerkiksi sujuva englanti – ei siis täydellinen englanti vaan sellainen jokapäiväinen, jolla selviää englanninkielisessä työympäristössä. Muista kielistä voi olla hyötyä.

Palkkaus on usein kilpailukykyinen maan ja alueen palkkatasoon nähden, mutta ei Suomen tasoon – siksi työt ulkoistetaan Suomen ulkopuolelle. IT-tehtävissä palkat ovat korkeammat kuin taloushallinnossa, mutta kirjanpidonkin palkoilla elää hyvin. Suuria säästöjä ei välttämättä kerry, etenkään euroissa. Jos työ on Brittein saarilla, tarkasta palkkataso erikseen.

Monissa tapauksissa työntekijän palkkaava yritys tai rekrytoija tarjoaa uudelle työntekijälle tukea muuttoon. Tämä “relocation package” voi sisältää esimerkiksi lentoliput kyseiseen maahan, ensimmäisten viikkojen majoituksen tai muuta tukea uuteen maahan asettautumiseen. Jos kyseessä on rekrytointifirma tai suuri yritys, sillä on kokemusta uusien työntekijöiden kotouttamisesta, oli kyse sitten ulkomaalaisen rekisteröitymisestä maahan, pankkitilin avaamisesta tai vaativammista asioista.
 

Kuinka minä tänne päädyin

Matkusteltuani jonkin aikaa maailmalla en vielä halunnut palata takaisin Suomeen, mutta toisaalta tarvitsin jotain tekemistä, mielellään Euroopassa. Olin joskus, vuosia aiemmin, lukenut työpaikkailmoituksia, joissa etsittiin suomea puhuvia työntekijöitä esimerkiksi Brittein saarille ja Etelä-Eurooppaan. En ollut koskaan hakenut niitä, koska ne oli suunnattu pääosin hyvin vähän työkokemusta omaaville, ja toisaalta ne eivät liittyneet omaan erikoisalaani.

Jälkiviisaana voin nyt sanoa, että olisin voinut todeta minulla olevan hyvin vähän työkokemusta kyseisen alan töistä – koska työkokemukseni on erikoisalaltani. Toisin sanoen olisin ollut hyvä kandidaatti kyseisiin töihin. Ehkä pelkäsin, että ylikoulutettuna ja liikaa työkokemusta omaavana minua ei palkattaisi töihin.

Eräänä iltana naputin ansioluetteloni parille kieliä osaaville tarkoitetuille työnhakusivustolle, ja muutaman päivän jälkeen lisäsin pari kappaletta tekstiä hakemuskenttään: käytännössä kirjoitin, että rakastan Exceliä, etsin taloushallinnon töitä ja haluaisin muuttaa esimerkiksi Puolaan. Olin käynyt Puolassa kerran, se on kaunis paikka.

Alle viikossa sain useita sähköpostiviestejä eri rekrytointifirmoista. Ne lähettävät niitä paljon, kun tietyt tekijät ansioluettelossa sopivat niiden hakuihin. Kieltäydyin kohteliaasti töistä, jotka eivät oikeasti minua kiinnostaneet tai joihin en katsonut olevani sopiva hakija.

Noin puolitoista viikkoa ilmoituksen jättämisen jälkeen löytyi voittaja. Tällä kertaa yhteydenotto tuli suoraan erään monikansallisen yrityksen rekrytoijalta: heillä oli avoin paikka kirjanpidon pohjoismaisten kielten tiimissä, olisinko kiinnostunut. Toki olin, ja pidimme työhaastattelun Skypen välityksellä samalla viikolla. Pian sain työtarjouksen ja hyväksyin sen: aikaa ensimmäisestä viestistä oli kulunut kahdeksan päivää.
 

Ensimmäiset viikot uudessa työssä

Aloitin uudessa työssä pari viikkoa myöhemmin. Ensimmäisenä aamuna allekirjoitin tusinan verran papereita, joista suurin osa oli tšekin kielellä, jota en puhu – luultavasti vaihdoin sieluni lounaslippuihin tai jotain vastaavaa. Iltapäivällä tapasin uuden tiimini, joka koostui ja kostuu edelleen suomalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista, sekä tšekeistä ja slovakeista, jotka puhuvat sujuvasti jotain pohjoismaisista kielistä. Perehdyttäjäni oli suomalainen ja esimieheni ruotsalainen. Suomen-tiimin ulkopuolisille puhumme englantia, joka on firman virallinen kieli.

Ensimmäinen huomaamani ero Suomen ja Tšekin työelämässä on työaika, ja se vaatikin eniten totuttelemista. Suomessa työskentelin työntekijänä 7,25 tuntia päivässä, mutta täällä työaika on 8,00 tuntia. Käytännössä kahdeksalta alkanut työpäivä ei siis lopukaan klo 15.45 vaan 16.30. En ole aivan varma, lisääkö se tuottavuutta lainkaan.

Toinen ero on sairauslomapäivissä. Jos olen ymmärtänyt oikein, saan kaksi (2) palkallista saikkupäivää, kun olen työskennellyt yritykselle vuoden – sitä ennen saan käyttää saikkuihin lomapäiviäni. Lomapäiviä saan suurin piirtein saman verran kuin Suomessa, mutta se johtuu työnantajasta, ei lomalaista.

Kahden ensimmäisen työviikon jälkeen fiilikset työstä ovat tosi hyvät. Päivät ovat pitkiä, mutta työyhteisö erinomaisen hyvä hengeltään. Töitä riittää ja rutiinitehtävien suorittaminen tehostuu joka päivä – se tarkoittaa, että pian aikaa riittää vaativampiin tehtäviin.


 

Fiilikset pari-kolme kuukautta myöhemmin

Minulla on aina lukenut CV:ssäni, että puhun keskinkertaista ruotsia – olin pitkään töissä valtiolla, jonka leivissä se usein vaaditaan jo tehtävänkuvassa, onhan Suomi kaksikielinen maa. Todellisuudessa olin käyttänyt ruotsia viimeksi kymmenisen vuotta aiemmin ja silloinkin koulutehtävissä.

Sain kolmen ensimmäisen työviikon jälkeen todeta, että rivi on joko otettava pois CV:stä tai kyvystä on tehtävä totta, sillä ulkomailla se voidaan ottaa todesta. Työtehtäväni muuttuivat niin, että otin haltuuni erään suuren kokonaisuuden, jonka pääviestintäkieli on ruotsi höystettynä norjalla, tanskalla, englannilla ja harvoin suomella. Päätin tehdä rivistä totta. Kirjoitan itse pääosin ruotsiksi, vastaus sen sijaan tulee millä kielellä tahansa. Voin kertoa, että pölyt kouluruotsista tuli pyyhittyä aika nopeasti ja Google translate on käytössä edelleen.

Työtehtävien muutokset ovat ehkä se piirre, joka minut on yllättänyt eniten työssä: Suomessa olen opetellut ensin työn ja sen jälkeen vasta tulevat vaativammat tehtävät. Täällä opettelin ensin tehtäviä ja tein niitä hetken, ja nyt jo siirrän niitä toiselle henkilölle, kun itse opettelen muita tehtäviä. Lopputulos on toivottavasti se, että osaan jossain vaiheessa aivan kaikki Suomen tehtävät ja voin soveltaa niitä myös muihin maihin. Jännittävää tässä on se, että olen todellakin ollut töissä vasta reilut kolme kuukautta.

Sain muuten myös elämäni ensimmäiset bonukset! Täällä ei tunneta lomarahoja, mutta kaksi tai kolme kertaa vuodessa voi saada bonuksia, jos firma ja oma ryhmä on tehnyt hyvän tuloksen. Se yllätti iloisesti. Bonus oli vielä vaatimaton, koska se laskettiin työssäoloaikani perusteella, mutta jatkossa se lienee suurempi. Bonukseen voi vaikuttaa suoraan omalla työssä ja tiimin suoriutumisella, mikä on hienoa.

Mitä sitten tulevaisuudessa? Tätä kirjoitusta viimeistellessäni on ensimmäinen kesälomakin tässä työssä jo ohi, ja Suomesta oli helppo palata tänne takaisin jatkamaan uusien työtehtävien harjoittelua. Suunnitelmissa on viipyä täällä ehkä noin vuosi, maksimissaan pari. Sitten on vuorossa jokin toinen maa. Malta, Irlanti vai Alankomaat? Sitä en vielä tiedä.
 

Vinkkejä

Käännä ansioluettelosi englanniksi, vaikka et aikoisikaan juuri nyt hakea työtä ulkomailta. Kun päätät hakea, sinun tarvitsee vain päivittää ansioluettelosi, ei aloittaa kokonaan alusta. Se madaltaa kynnystä hakea töitä. Toinen vinkki: ansioluetteloformaatteja on enemmän kuin maita maailmassa, joten älä näissä töissä stressaa oikeasta formaatista. Omani on tehty Wordin valmiilla mallilla, eikä se ole koulussa opetettu täydellinen englanninkielinen CV. Osa tekstistä on violettia. Sitten kun haet oikeaa työtä, voit tehdä hienomman CV:n.

Jos ajatus ulkomailla työskentelystä houkuttaa, suosittelen lukemaan tämän erinomaisen blogikirjoituksen: 7 syytä lähteä töihin ulkomaille (+ opas työnhakuun).

Elämästä ulkomailla kannattaa lukea blogeista, joita löytyy esimerkiksi Facebook-ryhmästä Ulkosuomalaisten blogit. Monet blogit esittelevät vain elämän kaunista puolta, mutta kyseisestä ryhmästä löytyy myös niitä realistisempia postauksia ja hyvää keskustelua. Ulkomaille muuttamisessa on omat haasteensa (asunnot, pankkitilit, mahdolliset terveysongelmat) ja Suomessa on ehkä tuttua ja turvallista. Kumpi tulisi valita? Muista, että ulkomailta pääsee aina takaisin!

Tässä vielä muutama työnhakusivusto:
http://www.toplanguagejobs.co.uk/language/Finnish – tämä on suosikkini, ja tätä kautta minä sain työn.
http://www.multilingualvacancies.com/jobs/finnish/
https://www.europelanguagejobs.com/Finnish-jobs

Lopuksi totean, että tämän postauksen julkaisuhetkellä meillä on näköjään avoinna pari-kolme työpaikkaa suomenkielisille. Jos olet kiinnostunut, lähetä minulle sähköposti osoitteeseen anna.c.kaipainen [at] gmail.com, niin kerron lisää.