Laajan yleisön mielikuvissa pelaaminen on pois muilta harrastuksilta. Erityisenä huolenaineena on, että viihteelliset ajanviettopelit vievät aikaa hyödyllisiltä harrastuksilta, kuten ulkoilulta, lukemiselta ja oman luovuuden käyttämiseltä.

Rooli- ja tietokonepeliskenestä on kuitenkin noussut monia kirjailijoita. Tulen ja jään laulu -fantasiasarjasta (Kirjava) tunnettu George R. R. Martin on toimittanut 1980-luvulta lähtien Wild Cards -supersankarisarjaa, johon tarinoita kirjoittivat hänen roolipeliporukkansa jäsenet. Nörttitytöt kysyi pelaavilta suomalaisnaiskirjailijoilta pelaamisen ja kirjoittamisen yhteyksistä. Anu Holopainen pelaa tietokonepelejä, Nina Hurma pelaa liveroolipelejä ja Jenny Kangasvuo harrastaa sekä erilaisia tietokone- että roolipelejä.

Kirjoittaminen ja pelaaminen ruokkivat toisiaan

Anu Holopainen on pelannut enimmäkseen räiskintäpelejä muinaisesta Doomista saakka, 1990-luvun alusta lähtien. Sittemmin mukaan tulivat erityisesti Star Wars-pelit sekä erilaiset co-op-pelit Borderlandsista ja Halosta Resident Eviliin ja Silent Hilliin. Fiktiivisen kirjoittamisen Anu aloitti yhtä aikaa pelaamisen kanssa, ajanvietteenä.

Anu Holopaisen Kristallien valtakunta.

Anu Holopaisen Kristallien valtakunta.

Esikoisromaanini Kristallien valtakunta (Karisto) ilmestyi 1996, joten ensimmäistä versiota kirjoitin todennäköisesti niihin aikoihin kun pelasin Doomia. Kirjassa ei kyllä ole nähtävissä mitään liittymiä Doom-peleihin, sen sijaan jonkin verran melko selkeitäkin vaikutteita kirjoista ja elokuvista.”

Holopainen näkee kuitenkin pelaamisen vaikuttaneen kirjalliseen tuotantoonsa monin tavoin, ”sillä kaikki mitä näemme ja koemme valuu tavalla tai toisella tekstiin”. Jenny Kangasvuo ajattelee samoin:

Tarinoinnin logiikka ja se, miten asiat jatkuvat toisiin, on samanlaista kirjallisuudessa ja pelaamisessa. Larpeissa erityisesti näkee, miten kaikki kannattaa tehdä suurimman draaman kautta, ja mennä heti itse asiaan.”

Kangasvuo on larpannut 18 vuotta, Nina Hurma 1990-luvulta. Vaikka peliharrastus vie paljon aikaa, jonka voisi käyttää kirjoittamiseen, pelaaminen on monin tavoin antoisaa.

Kaupunkipelejä taajaan järjestävä Nina Hurma kertoo, että pelit ja kirjoittaminen syövät, mutta myös tukevat toisiaan:

Kumpikin on luovaa työtä ja vie parhaimmillaan – pahimmillaan – aika syvälle, jolloin niiden voi olla vaikea elää rinnakkain. Ajattelen pelejä paitsi taide- ja viihdemuotona, myös mahdollisena kirjoittamismateriaalina.”

Eläytyminen luovuuden lähteenä – ja kohteena

Kirjailijoiden haastatteluista nousee jatkuvasti esiin eläytyminen kirjallisen ja pelillisen luovuuden lähteenä ja kohteena. Arkipäiväisen elämän ulkopuolella käyminen esimerkiksi matkustelun tai päihteiden avulla on toiminut luovuuden lähteenä kirjailijoille ja runoilijoille aiemminkin.

Nina Hurman Hatuntekijän kuolema.

Nina Hurman Hatuntekijän kuolema.

Pelit voivat tarjota tunteita, teemoja ja kohtaloita, joita omassa elämässä ei ole mahdollista kokea. Nämä eivät lakkaa olemasta heti pelin päätyttyä, vaan niistä jää jälki. Yritän kääntää intensiivisimpiä niistä aineksiksi kirjalliseen tuotantoon ja näin käsitellä niitä myös itse,” kertoo 1920-luvun Helsingin alamaailmaan sijoittuvaa dekkarisarjaa kirjoittava Nina Hurma.

Anu Holopainen on saanut pelistä innoituksen kokonaiseen kirjasarjaan. Oma luovuus on kuitenkin ollut sarjaa kirjoittaessa niin suuressa osassa, että fanficistä ei voi puhua.

Koko Syysmaa-sarja olisi ehkä jäänyt syntymättä ilman Thief-pelisarjan ensimmäisiä osia. Thief: The Dark Project oli NIIN suurenmoinen ja ikimuistoinen elämys, että halusin kirjoittaa varkaista kertovan romaanin eräänlaisena tribuuttina. Niin syntyi tarina Welman tytöistä, naisvarkaiden joukkiosta. Syysmaa on toki maailmana hyvin erilainen kuin Thief-sarjan “The City”, ja Syysmaa itsessään – sen säännöt, kiellot, rajoitukset ja kansalaisten räikeä epätasa-arvo – nousikin nopeasti sarjan kantavaksi teemaksi.”

Jenny kertoo puolestaan kieltäytyneensä eräässä vaiheessa pöytäroolipelaamisesta kokonaan. Häntä pelotti, että parhaat ideat tulisi käytettyä pelatessa, ei kirjoittaessa. Sittemmin on tullut ymmärrys ja luottamus siitä, että ideat vain lisääntyvät.

Kirjailija, pelit ja elämä

Fanit ovat usein moitiskelleet George R. R. Martinia siitä, että hän viettää liikaa aikaa tekemällä jotain muuta kuin Tulen ja jään laulua. Holopainen, Hurma ja Kangasvuo tunnistavat kirjailijantyön ja pelaamisen välillä olevan samanlaista näennäistä ristiriitaa, sillä pelaamiseen käytettyä aikaa ei välttämättä kuitenkaan käyttäisi kirjoittamiseen.

Ehkä tuotantoni olisi suurempi, jos olisin keskittynyt enemmän tarinoiden kirjoittamiseen? En kuitenkaan taitaisi vaihtaa hyviä larppeja suurempaan tarinatuotantoon”, toteaa Kangasvuo.

Pelit on yhtä vaikea sulkea pois kirjallisen työn vaikuttimista kuin mikä tahansa muu harrastus tai elämänalue. Anu Holopaisen tuotannon luontokuvaus on useimmiten peräisin omasta kokemuksesta. Jenny Kangasvuon käsityöharrastukset ovat vaikuttaneet hyvin suoraan teosten sisältöihin. Nina Hurman romaanit olisivat paljon köyhempiä ilman musiikkia.

Näkipä pelaamisen hauskana rentoutumiskeinona, sosiaalisena harrastuksena yksinäisen luovan työn vastapainoksi tai pakona arjesta, se ei suinkaan vie kirjoittamiselta, vaan tuo siihen syvyyttä. Samoja inhimillisiä teemoja kirjailijat pohtivat niin peleissään kuin kirjallisissa teoksissaan.

Jenny Kangasvuon Sudenveri.

Jenny Kangasvuon Sudenveri.

Minua ylipäänsä kiinnostavat tietyt asiat, kuten ruumiillisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus, joten jos niitä on peleissä, niin toki ne jäävät mietityttämään enemmän kuin muut teemat”, kertoo Jenny Kangasvuo. Hänen esikoisteoksensa Sudenveri (Teos 2012) on spekulatiivista fiktiota, sukupolviromaani, jossa näkyvät sekä sukupuolen että seksuaalisuuden vaikutukset niin yksilön elämässä kuin sukupolvien ketjussakin.

Hatuntekijän kuolema -romaanin juuri julkaissut Nina Hurma tuo esiin vielä yhden, mentorointiin liittyvän, yhteyden pelaamisen ja kirjoittamisen välillä.

Olen tänä vuonna toista kertaa mukana järjestämässä Vantaan kaupunginkirjaston ideoimaa, nuorille suunnattua Yöstoori-nimistä kirjoittamistapahtumaa kirjailija Mike Pohjolan kanssa. Yöstoorissa kirjoitetaan ja larpataan miljöönä öinen kirjasto. Näiden elementtien yhdistely on ollut kiinnostavaa, ja odotankin, mitä tämänvuotisen Yöstoorin osallistujat tykkäävät pelillisemmästä ratkaisustamme, vaikkei kyseessä ole täysipainoinen liveroolipeli. Taustavaikuttajan tai jonkinlaisen ohjaajan roolissa on hienoa nähdä kirjoittavia ja pelaavia ihmisiä ja tunnistaa heissä jotain samaa kuin itsessään.”

Yöstoori järjestetään Lumon kirjastossa (Korso, Vantaa) 17.10.2014 klo 18.00-18.10.2014 klo 9.00. Yöstoorin kotisivut ilmoittautumisohjeineen (16–25-vuotiaille) ja HelMetin esittely Yöstoorista.