Klassinen musiikki ja Hollywood
Kuinka monta suosittua Hollywoodin blockbuster-leffaa muistat, joiden musiikki olisi ollut naissäveltäjän käsialaa? Ainoastaan kolme naista on koskaan voittanut Oscarin säveltämästään musiikista parhaan elokuvamusiikin kategoriassa. Nyt, kun Oscar-gaalan live-lähetyksestä on päätetty leikata tämä osio, emme myöskään tule näkemään naisen voittavan palkintoa, jos tulevaisuudessa näin tapahtuu. Toisaalta, kun katsoo klassisen musiikin historiaa, ei ole ihme, että elokuvasäveltäjissä ei naisia löydy — elokuvamusiikki kun on klassisen musiikin innoittamaa.
Ne vähäiset naiset, joita klassisen musiikin parissa on vuosisatojen aikana toiminut, ovat usein joutuneet säveltämään miehen nimellä ja huomattavasti pienemmällä kokoonpanolla kuin mieskollegansa. Naissäveltäjiä on myös pyyhitty pois historiankirjoista, koska säveltämistä ei nähty soveliaana naiselle. Tapa on jatkunut läpi vuosisatojen, ja vielä tänäkin päivänä naissäveltäjiä on vain murto-osa klassisen musiikin tekijöistä. Mielenkiintoista on, että vielä Hollywoodin alkukaudella naiset olivat vahvasti mukana elokuvan teossa ohjaajina, kirjoittajina ja jopa säveltäjinä.
Hays-koodin vaikutus
1930-luvulla voimaan tullut Hays-koodi muutti Hollywoodin rakenteita, ja naisia alettiin systemaattisesti ajaa pois päättävistä elimistä elokuvanteossa. Hays-koodi piti naiset myös usein nimettöminä osallistujina, jos he olivatkin missään vaiheessa mukana elokuvien tekemisessä. Toisin sanoen, klassisen musiikin historian lisäksi naissäveltäjien vähyyteen elokuvamusiikissa vaikuttaa monta muutakin osatekijää. Yksi näistä on Hollywoodin historia naisia sortavana, kuten juuri Hays-moraalikoodi ja näiden seksististen rakenteiden ylläpitäminen isojen elokuvastudioiden kautta modernina aikana, vaikka Hays-koodi onkin sittemmin poistunut Hollywoodista.
Naissäveltäjät jäävät usein myös jumiin tiettyihin elokuvagenreihin, ja heille tarjotaan harvoin tilaisuutta työskennellä erilaisissa elokuvissa. Nämä genret ovat tyypillisesti draama ja romantiikka, ja naissäveltäjiä löytyy harvoin esimerkiksi toimintaelokuvien, seikkailuelokuvien ja fantasia- tai tieteiselokuvien parista. Kaksi Oscarin 90-luvulla voittanutta naissäveltäjää palkittiin juuri näistä “kevyemmistä” kategorioista, romantiikasta ja komediasta. Muutama poikkeus löytyy historiasta, kuten Wendy Carlos, joka sävelsi musiikin tieteiselokuvaan Tron (1982), mutta siitäkin on jo yli neljäkymmentä vuotta. Vasta aivan viime vuosina ovat naiset säveltäneet musiikkia eri genren elokuviin, kuten esimerkiksi supersankarielokuviin Captain Marvel (2019) ja Joker (2019). Disney on 2000-luvulta lähtien pyrkinyt erityisesti panostamaan monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon, mutta vasta vuonna 2021 ilmestynyt Encanto on Disneyn ensimmäinen animaatio, jonka taustamusiikki on naissäveltäjältä.
Anime- ja pelimusiikin yllättävä vaikutus
Wikipedian naissäveltäjien lista ei myöskään ole tyhjentävä. Listasta puuttuu ainakin parin naissäveltäjän nimet, joiden siinä pitäisi olla. Mielenkiintoista on, että tietystä osasta maailmaa löytyy naissäveltäjiä, jotka ovat saaneet säveltää eri tyylisiin sarjoihin ja elokuviin. Japanissa nimittäin animesarjojen ja -elokuvien tekijäkaarteista löytyy jonkin verran naissäveltäjiä, myös eri genreihin kuuluvista sarjoista. Sitä voi ehkä kutsua jonkinlaiseksi ironiaksi, että niinkin konservatiivisessa maassa kuin Japani on naissäveltäjillä ollut mahdollisuus levittää siipiään enemmän kuin länsimaisen Hollywoodin liberaalissa kehdossa. Mutta vaikka naissäveltäjillä saattaa anime- ja pelimaailmassa olla suurempi vapaus säveltää, ovat he silti pieni vähemmistö miehiin verrattuna.
Yllättäen juuri peli- ja animemusiikissa on paljon naistekijöitä, mutta he ovat harvoin päässeet etenemään urallaan muualle elokuvamaailmaan. Yoko Kanno, joka tunnetaan esim. Cowboy Bepob (1998) ja The Vision of Escaflowne (1996) animesarjojen säveltäjänä, on luultavasti yksi harvoja, joka on tehnyt musiikkia myös länsimaiseen tuotantoon. Mutta hänenkin tapauksessaan projekti oli Netflixin uusintaversio Cowboy Bebop -sarjasta. Tulevaisuudessa on kuitenkin hyvin mahdollista, että peli- ja elokuvamusiikki lähentyvät toisiaan yhä enemmän, ja tämä toivottavasti vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näyttää taitojaan myös elokuvamusiikin saralla.
Hollywood ja säveltäjänaiset tulevaisuudessa
Kuvauksia naisista taiteilijoina on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ilmestynyt jonkin verran, mutta ne ovat loppujen lopuksi pisara meressä verrattuna miestaiteilijoista kertoviin tarinoihin. Vielä harvinaisempia kuin tarinat naiskirjailijoista tai -taidemaalareista, ovat naissäveltäjistä kertovat elokuvat. Parhaillaan levityksessä oleva Tár taitaa olla ainakin itselleni ensimmäinen filmi, jossa kuvataan naista säveltämässä klassisia kappaleita. Selvää on, että klassisen musiikin historia ja Hollywoodin omat ummehtuneet asenteet ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, millaisia tarinoita naisista kerrotaan ja millaisia töitä naistekijöille tarjotaan Hollywoodissa, oli kyseessä sitten näyttelijä, ohjaaja tai säveltäjä. Sopii toivoa, että tulevaisuudessa saamme nähdä enemmän ja eri genreissä tarinoita, joissa naiset ovat pääosassa, ja saavat myös erilaisia rooleja. Tämä toivottavasti vaikuttaisi kanssa positiivisesti naissäveltäjien representaatioon elokuvamaailmassa.
Jenni Virkamäki
Lähteitä ja lisälukemista
Big Think
https://bigthink.com/high-culture/female-classical-composers/
FF2
https://ff2media.com/blog/2020/05/29/ten-female-composers-who-are-writing-great-film-scores/
Vice
https://www.vice.com/en/article/yp4e9g/hollywood-oscars-sexism-interivew-soundtrack
Vox
https://www.vox.com/2015/1/26/7874295/gender-hollywood
Wired
https://www.wired.com/story/the-women-who-invented-video-game-music/
Yle
