Oulussa järjestettiin 18.-22.7.2018 Pride-viikko. Edellinen Pride Oulussa on ollut kuusi vuotta sitten, ja sitä edeltävä ties milloin, joten tapaus herätti toki paljon kiinnostusta ja huomiota.

Nörttityttöjen Oulun paikallisryhmä heräsi Pride-viikkoon ehkä hieman myöhässä, mutta onneksi pääsimme siitäkin huolimatta mukaan Pride-juhliin. Yhteistyökumppani löytyi Kummaconista, jonka järjestämään Kummaan Katujuhlaan pääsimme perjantaina askartelemaan kylttejä marssia varten.

Muutaman tunnin työpajassa kävi mukava kuhina, ja askartelijoita olisi varmaan riittänyt myöhempäänkin. Loppuillasta Byströmin talon pihakivet – ja useamman askartelijan hiukset ja käsivarret – olivat täynnä glitteriä. Myös emo ry:n meille lähettämät Nörttityttöjen Pride-pinssit tekivät niin sanotusti kauppansa – trans- ja bi-lippujen väreillä koristellut pinssit hävisivät kulhosta välittömästi eikä loppujenkaan jakamisessa kestänyt kauaa. Täytyy myöntää, että kolmekymppisen täti-ihmisen sydäntä lämmitti suuresti se, että erityisesti sateenkaarinuoriso tuntuu löytäneen paikkansa nimenomaan nörttikulttuurin sisältä.

Valmiina lähtöön. (Kuva: Minna Kekkonen)

Oulun seudun Nörttitytöt Pride-kulkueessa. Kivaa oli! (Kuva: Reetta Järvenpää)

Lauantaina jännitettiin sekä lopullista kulkuesäätä että sitä, tohtivatko ihmiset lähteä marssimaan. Rotuaarille saapuessamme meitä kohtasi varsin iloinen näky. Satamäärin värikkäästi pukeutuneita ihmisiä joraamassa, juttelemassa ja odottamassa marssia. (Tapahtuman jälkeen poliisi tiedotti marssijoita olleen 1000 – 1200. Kunnioitettava joukkio, siis!) Emme vielä aukiolle tullessamme tienneet, missä kohtaa kulkuetta Nörttityttöjen paikka olisi, joten lyöttäydyimme jälleen Kummaconin seuraan marssimaan yhtenä nörttirintamana. Huomasin vasta sunnuntaina saaneeni perjantai-iltana sähköpostin, jossa virallinen paikkamme oli kerrottu. Onneksi arvauksemme osui aika lähelle.

Muumimamma oli mukana puolustamassa ihmisoikeuksia. (Kuva: @ruhtinascosplay)

Myönnän miettineeni lauantaiaamuna, saammeko marssia rauhassa, vai löytyykö reitin varrelta natseja tai muita ihmisoikeuksien vastustajia väijymästä tilaisuutta aiheuttaa häiriötä. Enimmäkseen väijyjät olivat hyväntahtoisia valokuvaajia, mutta puiston reunalta löytyi kuin löytyikin kaksi Vastarintaliikkeen edustajaa. Itse tyydyin asiattomasti näyttämään tyypeille keskisormia, ja edellämme marssineen Muumimamman napakka “Natsit ei saa pannukakkua” -huuto sai kulkueen hurraamaan. Vastarintaliikkeen ihmiset eivät näyttäneet erityisen tyytyväisiltä.

Kulkue lopetti marssin Åströmin puistoon. Oma valmistautumisemme oli sen verran puutteellista, ettei kenelläkään meistä ollut eväitä mukana, joten porukkamme hajosi iltapäivästä etsimään ruokaa kuka mistäkin. Ensi vuonna pitää varustautua paremmin ja varata viltit ja piknik-eväät mukaan. Joka tapauksessa Oulun seudun Nörttitytöt on varmasti mukana myös tulevissa Prideissa.

Puistojuhlaa (Kuva. Minna Kekkonen)

Respect existence or expect resistance. (Kuva: Minna Kekkonen)