Kuvauksia seksistä on joka puolella: televisiossa, kirjoissa, netissä. Kenenkään ei tarvitse olla tietämätön seksistä. Kuitenkin tuntuu, että käytännön kokemukset voivat olla hyvin erilaisia kuin mediassa esitetyt kuvaukset.

Seksiin liittyviä uskomuksia ja mielikuvia kertyy niin pornosta kuin fanfictionia ja Harlekiineja lukiessa. Suosikin Bees & Honey -lääkäripalstan kysymykset ja vastaukset tarjosivat realistisempaa tietoa vuosikymmeniä. Usein tiedonnälkäiset lukevat oppaita ja tietokirjoja muutenkin. Mutta tuleeko näistä viihteen ja tiedon lähteistä lopulta sen viisaammaksi? Onko niissä mitään samaa oikean seksin kanssa, ja mitä eroja sitten on?

Nörttiporukassa monet olivat sitä mieltä, että seksi kuvataan suorastaan maagiseksi heti ensimmäisestä kerrasta lähtien ja voi tulla järkytyksenä, että oikeasti se voi olla aika vaikeaa ja sen opettelussa menee aikaa. Median kuviin ihmiset photoshopataan häpyhuulia myöten, joten ei ihme, jos oma tai toisen ulkonäkö herättää epävarmuutta. Lehtien seksivinkit vasta saavatkin lukijan tuntemaan olonsa epävarmaksi ja riittämättömäksi.

Tässä on usean, enimmäkseen naiseksi identifioituvan ihmisen mielipiteitä ja kokemuksia. Suurin osa on tekemistäni haastatteluista, muutama kommentti on Nörttityttöjen kirjoittajaryhmässä käydystä keskustelusta. Tarkoitus ei ole tehdä tyhjentävää selostusta seksistä tai korvata mitään julkisen keskustelun osa-aluetta, vaan tuoda esille lisää kirjoa keskusteluun seksistä ja seksiin liittyvistä ilmiöistä.

Mistä seksistä saa tietää?

Seksi poikkeaa monesta muusta elämänkokemuksesta siinä, että seksi pidetään yleensä yksityisenä asiana. Useimmilla ihmisillä on jonkinlaisia kokemuksia väkivallasta ja kivusta; romantiikkaakin näkee yleensä, jos ei kotona, niin jossain julkisilla paikoilla. Mutta seksin suhteen saatamme olla hyvinkin riippuvaisia kirjallisuudesta, pornosta ja HBO:n tv-sarjoista.

”Ennakkokäsitykseni seksistä ovat enimmäkseen peräisin historiallisista ja fantasiaromaaneista. Kirjoissa kaikki on niin helppoa. Vaatteet vain lähtevät päältä, kaikenlainen kosketus tuntuu hyvältä, orgasmit tapahtuvat yhtä aikaa, eikä sotkua tule ikinä, paitsi, jos se palvelee tarinaa. Ihanaa, spontaania ja romanttista.”

Vastaajien mukaan eroottisesta kirjallisuudesta saattoi saada vinkkejä fantasioihin, muttei kovin käytännöllistä asennetta seksiin. “Seksikohtauksissa ylimaallinen himo valtaa henkilöt, kaikki on koko ajan kiihottavaa ja tunteiden kohde täydellinen. En osannut liittää sitä kehenkään oikeasti tapaamaani ihmiseen.”

Monilla vastaajilla oli jo varhain siinä mielessä oikeaa tietoa seksistä, että he osasivat lukea ja ottaa asioista selvää jo lapsina. ”En tiedä, olenko ollut epätyypillinen lapsi, mutta olen osannut lukea tosi nuoresta. Olen tiennyt niin kauan kuin muistan, miten lapset tehdään. Seksi ei ollut mystifioitu missään vaiheessa.”

Kirjojen lisäksi vanhemmat, jotka vastasivat asiallisesti lasten kysymyksiin, olivat tärkeä tietolähde. “Minä olinkin sitten se, joka sai kysellä myös kaikki kavereita askarruttaneet kysymykset äidiltä esiteini- ja teinivuosina. Äitini toimi ajalla ennen Internetiä ikään kuin koko kylän tyttöjen tietolähteenä – ja hyvä tietolähde hän olikin. Voikin kai sanoa, että tietopuolisesti olin seksiin poikkeuksellisen perehtynyt jo kauan ennen ensimmäisiä varsinaisia seksikokemuksiani.”

Faktojen tunteminen ei silti välttämättä tee seksiin suhtautumisesta mutkatonta. Haastatelluilla tekniset faktat eivät välttämättä olleet edes kovin suuri osa seksiin ja romanttiseen kanssakäymiseen liittyviä mielikuvia, joihin vaikuttivat enemmän populaarikulttuurista saadut mallit.

”Kaikki ne painotukset tulivat amerikkalaisesta eli Hollywood-kulttuurista. Seksi oli mielikuvissa (jotka eivät liittyneet lastentekoon) sellainen “suhteen täyttymys”. En usko, että seksiin voi suhtautua mutkattomasti ikinä, ainakaan tuossa herkässä iässä. Esim. masturbaatioon liitetyt häpeän ja syyllisyyden tunteet tulivat, vaikka kuinka ymmärsi sen olevan normaalia.”

”Nuorena päättelin, että pornofilmeistä saa varmaan sen realistisemman kuvan itse aktista ja naisten romanttisista ohjelmista sellaisen, että tässä mielentilassa parisuhteenne on, kun harrastat seksiä…”

Suurelta osin mielikuviin vaikuttanut materiaali oli eroottista kuvastoa, fantasioita, realistisen seksin kuvauksen sijaan. Tällaisesta materiaalista syntyvät käsitykset olivatkin usein todellisuuden kanssa ristiriidassa jo alkuperäislähteiden luonteen vuoksi.

Nuorten ja naisten lehdet toimivat monelle mielikuvien lähteenä. Cosmopolitan erikoisine seksivinkkeineen mainittiin usein.

”Onneksi minulla oli jo aika kriittinen kuva Cosmopolitanista, kun se alkoi ilmestyä Suomessa, ja sen seksivinkit tuli lueskeltua aika hörähdellen. Silti – en voi kieltää, etteikö siitä olisi tullut hivenen suorittamisen maku suuhun.”

”Sitten sellaisissa niin kuin Cosmopolitanissa on paljon ”temppuja”, joista jotain 95 % on keksittyjä. Vaikka olisi kuinka paljon tietoa, siitä ei ole mitään hyötyä, koska ei ole olemassa mieskonetta, joka toimii aina näin. Ennen kuin oikea mies kertoo, ei voi tietää, tykkääkö se jostain vai ei.”

Median luomia mielikuvia pidettiin monella tavalla ongelmallisina.

”Ylipäänsä media pönkitti sitä kuvaa, että seksiä pitää harrastaa tai muuten on ongelma. Ja jos poikaystävä haluaa, niin seksiä pitää harrastaa tai mies lähtee etsimään sitä muualta.”

Kaikilla ei ollut oikein mitään mielikuvia seksin harrastamisesta käytännössä. Siihen saattoi liittyä esimerkiksi vähäinen tieto muista kuin heteroseksuaalisista käytännöistä.

”Ensimmäisen kerran taisin kokea seksuaalista kiinnostusta oikean elämän ihmiseen joskus lähellä kahtakymmentä ikävuotta. Se varmaan liittyi aika pitkälti siihen, että olin identiteetiltäni varmaan noin 18 vuotta hetero, ja kiinnostusta miehiin ei minulla kuitenkaan ollut. En ehkä ollut kuvitellut kovinkaan paljoa seksiä konkreettisesti jonkun toisen ihmisen kanssa. Toisaalta minulla olisi varmaan ollut enemmän mielikuvia heteroseksistä lähetyssaarnaaja-asennossa kuin sitten seksistä samaa sukupuolta olevan kanssa.”

Joskus seksin kuvauksia ei vain tullut vastaan.

”En esimerkiksi lukenut eroottisia tarinoita murrosiässä. Ei se olisi ollut sopivaa, olin ”good girl”. Seksistä luin lehdistä, vaikkapa Suosikin lääkäripalstalta ja Mixistä. Kuponkiuutisten alusvaatemainokset toimivat eroottisena kuvastona.”

”No, minä luin lähinnä Star Wars ja Star Trek -kirjoja, joissa seksi loistaa poissaolollaan!”

Mikä yllätti käytännössä?

Oikea seksin harrastaminen tuntui suurimmasta osasta todella erilaiselta kuin muista lähteistä saadut mielikuvat antoivat ymmärtää. Yllättäviä yksityiskohtia tuli paljon vastaan. Esimerkiksi yhdynnän tekninen suorittaminen ei käynytkään tuosta vaan.

”Todellisuudessa yllätti vähän kaikki. Että kortsun laittaminen vähän niin kuin keskeyttää kaiken, naisen housujen riisuminen vaatii osallistumista naiseltakin, aina ei tee mieli, ihmiset ei lue ajatuksia, jälkeenpäin on pakko käydä pesulla.”

”Ekasta kerrasta joku olisi voinut joskus vinkata, että pippeli ei pääse sisään jos makaat jalat yhdessä. Ne on levitettävä kuin olisit gynekologilla.”

”Naisten välistä seksiä kuvataan usein niin, että kaikki menee hyvin, koska nainen tuntee toisen naisen. Käytännössä se ei ollut niin. Seksi partnerin kanssa, joka ei tiennyt mitä teki, ei ollut nautittavaa. ”Nyt on pakko tehdä liikettä toisensa perään” ajattelematta sen syvemmin tuntui hyvin mekaaniselta.”

”Minulle oli hyvin vaikea fyysisesti aloittaa seksin harrastamista, eli se tosiaan ei ollut ihan niin yksinkertaista tai ihanaa ainakaan alkuun, kuin tv tai elokuvat sen olivat saaneet kuulostamaan. Se, että tietää, miten se periaatteessa toimii, on ihan eri kuin sitten itse ensimmäisen kerran yrittää. Mies halusi olla päällä, vaikka minulle toisinpäin olisi ollut helpompi asento. Sitä yritettiin joka tapauksessa todella kauan, ja aina vaan sattui. Luultavasti olin vaan tosi jännittynytkin. Se sattui mutta tuntui myös hyvältä. Ei toki päättynyt mihinkään räjähtävään orgasmiin mutta ihan jees.”

”Osasin varautua siihen, että ensimmäinen kerta on paska, mutta että tuntuu niin paskalta?”

”Aika mekaanistahan se oli alkuun. Just sen takia, kun ajatus seksistä oli tasoa “sisään-ulos”. Ei mitään niitä oikeasti kivoja juttuja kuten oraaliseksiä. Mikä on edelleen se, josta saan helpoiten orgasmin. Ei tuommoisena teininä osaa välttämättä vielä, tai uskallakaan toista sillä tavalla tyydyttää. Kyllä se todellinen “nyt lähtee varpaankynnet” -nautinto on koettu reippaasti päälle kaksikymppisenä.”

”Seksi on osoittautunut aika sotkuiseksi hommaksi. Siemennesteet valuvat sängylle, takaapäin kun panee niin joskus sinne pimppaan kertyy ilmaa, joka tulee pierumaisesti törähtäen ulos, osa naisista kuten minä saa siemensyöksyjä (jotka eivät muuten liity mitenkään siihen saanko orgasmin vai en juuri sillä hetkellä). Lisäksi siemenneste maistuu tosi pahalta, iho on suolaista, seksistä tulee jano, pissahätäkin tulee ja seksin jälkeen on pakko mennä pesulle. Ylipäänsä vaikuttaisi siltä, että seksiä ei kannata ottaa kovin vakavasti, koska aina käy jotain ihan kummaa. Parempi vaan ottaa homma huumorilla, niin on rennompi molempien osapuolten olla, ja voi ehkä paremmin antaa feedbackiä että missäs mennään ja mitä pitäisi tehdä ja kun tulee pimppapieru niin voi röhönauraa päälle.”

”Ja ne elokuvat, joissa seksiä harrastetaan peittojen alla.. Kuka sen on keksinyt? Tulee hirveän kuuma ja se peitto on vain tiellä.”

Toista ihmistä oli opetettava koskettamaan itseä siten, että se tuntuisi hyvältä.

”Olin jämähtänyt tietynlaiseen “kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa” -ajatteluun. Oli vähän järkytys ja pettymys, miten paljon toista ihmistä pitää neuvoa ja ohjata, että voisi nauttia samoista asioista kuin itse seksiä harrastaessa. Toisen kädet eivät automaattisesti tunnustele samalla lailla kuin omat. Toisaalta en myöskään kiihkon velloessa vain osaa sanoa mikä voisi tuntua hyvältä, mikä on rasittava tilanne.”

”Muistan semmoisen ohjelman kuin Rakelin panokoulu, joka tuli joskus MoonTV:lta. Sitä veti Rakel Liekki. Muistan erityisesti sellaisen jakson, missä miehiä opetettiin tyydyttämään naistaan. Se oli jotenkin silmiä avaavaa. Että niin, eihän ne osaa, jossei niille opeta. Itse olin ihan hukassa suihinoton kanssa, koska siinä tosiaan ei ollut saanut mitään muuta “koulutusta” kuin jotkut kämäset pornoelokuvat, ja ne nyt olivat ihan yhtä tyhjän kanssa.”

Vastauksissa nousi usein esiin tarve puhua seksistä: ettei se tapahdukaan itsestään, vaan siitä on sovittava ja puhuttava etukäteen ja sen aikana, ja että kumppanille on annettava palautetta siitä, mikä tuntuu hyvältä. Tämä oli yllättänyt monet.

”Oli kiva yllätys, että siitä pitää puhua tosi paljon ja sanoa, jos ei tykkää jostain asiasta tai jos joku juttu ei ole hauskaa. ”En haluakaan tätä enää, kokeillaan jotain muuta.””

”Pitää sanoa miltä tuntuu, koska edelleenkään vuosien ja vuosien jälkeen toinen ei sitä tiedä. Eikä voikaan tietää. ”Odota, palaa vähän takaisin, ei vielä saa edetä”, sellaista kommunikointia tarvitaan koko ajan. Riippuu hetkestä, miltä joku asia tuntuu. Joskus samatkin asiat tuntuvat erilaiselta.”

Kaikille seksiin liittyvä puhuminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä.

”En muista yllättyneeni kommunikaation määrästä seksin aikana ja ennen sitä. Ehkä minulle ei sitten ollut muodostunutkaan sellaista käsitystä, etteikö seksistä puhuttaisi partnerin kanssa. Tämä voi johtua siitä, että vanhempani, eteenkin äitini, olivat aina varsin avoimia seksin suhteen. Muistan äitini muun muassa selittäneen minulle täysin asiallisesti ja kainostelematta, mistä anaaliseksissä on kyse ja jopa pääpiirteissään, miten se teknisesti tapahtuu, samassa yhteydessä kun puhuimme homoista ja siitä, miksi monet heterot suhtautuvat homoihin ennakkoluuloisesti. Ehkä nämä keskustelut loivat minulle ajatusmallin, että seksistä on luontevaa ja välttämätöntä puhua – koska ei ole itsestään selvää, mistä itse kukanenkin tykkää ja millä tavalla.”

Seksi oli saattanut aiemmin tuntua joltain, mitä tekevät vain kaikki muut tai mikä ei tapahdu tässä arkitodellisuudessa.

”Minua yllätti, miten arkista seksi on. Miten vähän siinä on mystiikkaa. Se on tavallinen asia, niin kuin kaikki muukin, mitä ihmiset tekee.”

”Olin ajatellut, etten voisi olla alasti jonkun edessä, että tekisin jotain väärin tai en vain osaisi olla. Pitkään aikaan en tosissani edes uskonut, että voisin harrastaa seksiä jonkun kanssa. Sitten äkkiä olikin ihan luontevaa riisua ja koskettaa. Se oli yllättävää.”

Kiihottuminen partnerin kanssa oli toisille helpompaa, toisille vaikeampaa.

”Partneriseksissä kiihottuminen ja myös orgasmin saavuttaminen on minulle helpompaa kuin masturboidessa – kaiketi, koska kokemus on intensiivisempi. Etenkin bdsm-fantasioihin liittyen koen, että miedotkin ”aidot kokemukset” ovat aina helpommin kiihottavia kuin rajuimmatkaan mielikuvitusfantasiat.”

”Mikään ei tuntunutkaan tabulta, ja kun juuri tabut olivat minua aiemmin kiihottaneet, en kiihottunut mistään. Tuntui kummalliselta olla alastoman ihmisen kanssa kiihottumatta siitä yhtään. Kiihottuminen ei ollutkaan asia, joka vain seuraa automaattisesti tietyssä tilanteessa olemista.”

”Mutta suurin ero seksissä verrattuna kaikkeen “ennakkomainontaan” oli se, että siihen liittyy niin paljon henkistä kypsyyttä. Siis kyllähän nyt kuka tahansa osaa teknisesti harrastaa seksiä, mutta jotta se toimisi oikeasti ja olisi kivaa, niin se vaatii aika paljon henkistä pääomaa. Siis juuri se, että uskaltaa sanoa mistä tykkää, antaa ja osaa ottaa palautetta siitä mikä tuntuu kivalta, että on henkistä kanttia sanoa että nyt ei tee mieli ja että on niin sinut itsensä kanssa, että harrastaa seksiä oikeasti siksi, että tekee mieli.”

Jotkut eivät muistaneet yllättyneensä mistään, tai korkeintaan siitä, että seksi kumppanin kanssa ei tuntunutkaan kovin erilaiselta verrattuna sooloseksiin.

”Parhaimmillaan partneriseksi on kuin hyvää masturbointia hyvän kaverin kanssa. Teimme yhdessä samankaltaisia asioita, joita olin aiemmin tehnyt itselleni. Tietenkään esimerkiksi cunnilingusta ei voi tehdä itse itselleen, mutta niin tyydyttävää kuin se onkin, ero muihin tapoihin ärsyttää klitorista on kuitenkin ensisijaisesti tekninen.”

”En muistaakseni yllättynyt suuresti mistään. Saamani valistus oli ollut ihan järkevää: koulun valistus, Reginat, nuorten lehdet ja lääkäripalstat. Minulla oli kai tylsähkö asennoituminen jo valmiiksi eikä kauhean epärealistisia odotuksia.”

”Koettuani ensimmäiset seksikertani miesten kanssa muistan olleeni hieman yllättynyt siitä, että penis ei tuntunut merkittävästi erilaisemmalta kuin sormet tai dildo.”

Epävarmuus

Seksiin liittyy paljon suorituspaineita ja epävarmuutta. Kun on oppinut, että sen pitäisi olla tietynlaista, on vaikeaa olla vertaamatta itseään näihin opittuihin malleihin. Monet mainitsivat myös sen, että seksin harrastamiseen liittyi helpotuksen tunteita siitä, että on normaali, sitten kun seksi alkoi sujua.

”Jos ajattelee vaikka jotain naisille suunnattuja Harlekiini-kirjoja, niin seksi on niissä tosi erilaista kuin oikeasti. Pitäisi muistaa ja ehkä muistaakin, että se on vain malli, mutta sitten käytännössä silti ajattelee, että ehkä minä vaan teen sen väärin. Itseään epäilee niin helposti ja miettii, pitäisikö olla toisenlainen.”

”Seksin aloittaminen oli todella masentavaa, koska se ei tuntunut toimivan ”oikein”. Minusta tuntui, että minun piti opetella ajattelemaan, että olen epänormaali, ja hyväksymään se, ennen kuin pääsin asiassa yhtään eteenpäin. Ja masennun joskus vieläkin, kun ajattelen, että muille se on helpompaa ja yksinkertaisempaa.”

”Tulee helposti sellainen olo, että ehkä itsellä on vääränlaista seksiä, kun kukaan ei sano ääneen sitä, että seksi on vaikeaa.”

”Minulla kävi niin, että päädyin hikisesti parikymppisenä harrastamaan nettiseksiä täysin vieraan miehen kanssa chatissa sen jälkeen, kun olimme keskustelleet pitkälti seksistä ja muistaakseni myös kokemattomuudesta. Sanoin selvästi, etten ole oikeasti tehnyt mitään, mitä vastapuoli intti valheeksi pitkälti sen jälkeenkin, kun kuulemma olin saanut hänet orgasmin partaalle. Tämä oli selvästi molemmin puolin hyvä kokemus, tunsin itseni normaaliksi ihmiseksi kun tajusin, että fysiologisesti kaikki oli sittenkin ihan kunnossa sekä tajusin pitäväni siitä, että sain jonkun ihmisen noinkin sekaisin. Hyvällä tavalla, siis.”

Osittain normaaliuden kaipuu liittyi ikään.

”Musta vaan ei ikinä tullut sellaista poikien (tai tyttöjen) perässä juoksevaa perinteistä hormonihirmua, joka olisi heittänyt estonsa veke ja menettänyt neitsyytensä silloin “normi-iässä” joskus 16-vuotiaana. Olin aikamoinen murheiden ja pingotuksen mytty teininä. Olen sitä toki vieläkin, mutta olen oikeasti tehnyt paljon töitä saadakseni seksuaalisen itsetunnon nykyiselle tasolle.”

”Teininä oli tosi merkittävää, jos ei ollut itse tehnyt jotain. Tuntui, että on ainoa joka on sellainen, esimerkiksi joka ei ollut seurustellut. Silloin ei tajua, että elämää on 20. ikävuoden jälkeenkin. On sellainen olo, että on tipahtanut kelkasta, vaikka oikeasti sillä ei ole käytännössä mitään väliä.”

”Neitsyyden menettäminen on kummallinen myytti. Se on tapahtuma, jonka merkitys nykyisessä yhteiskunnassa on täysi nolla. Ja sitä käytetään vieläkin ihmisten hallintakeinona etenkin tyttöjen kohdalla: pitäisi olla jossain maagisella alueella, jossa ei ole liian vanha neitsyt, liian nuori ja kokenut tai jollain väärällä tapaa neitsyyden menettänyt.”

Ihastuneena tai rakastuneena toivoo miellyttävänsä tunteiden kohdetta. Silloin seksistä saattaa tulla suorittamista.

”Perheessäni suhtauduttiin kehollisuuteen luontevasti ja asiallisesti. Lapsena omaa kroppaa ei koskaan tarvinnut eikä edes osannut hävetä.  Se häveliäisyys ja huonommuuden tunne tuli sitten paljon myöhemmin ensimmäisessä seurustelusuhteessa. Poikaystävä teki omalla käytöksellään ja puheillaan – ehkä vahingossa, ehkä tarkoituksella – selväksi, että tykkää pitkistä, siroista ja hoikista tytöistä. Olin kyllä 18-kesäisenä vielä hoikka, mutta pitkää tai sirorakenteista minusta ei saa kirveelläkään. Hän myös sanoi suoraan, että mikäli lihoisin silloisista mitoistani 10 kiloa, hän ei enää pitäisi minua viehättävänä. Tiesin, että hän katsoi ajoittain pornoa. Hirveä ressihän siitä sitten aiheutui, kun yritti epätoivoisesti toteuttaa jonkun toisen ihannetta. Piti olla nättejä alusvaatteita, ja tasaisin väliajoin jotakin uutta. Silloin tuli luettua paljon Cosmopolitania, Kama Sutraa ynnä muita seksioppaita, että kipinä pysyisi yllä. Kortsusta luopumistakin ehdotin lähinnä siksi, että ehkä mies tykkäisi minusta vähän enemmän, jos antaisin paljaalla. Kaikki pyöri sen ympärillä, mistä mies nauttii ja pitää. Näin myöhemmin katsottuna, koko parisuhdetta ja suhtautumista seksiin yleensäkin leimasi kauhea suorituskeskeisyys.”

”Opin kiinnittämään huomiota omaan nautintooni vasta eron jälkeen. Siinä kun piti muutenkin tutustua itseensä uudestaan, seksuaalisuus tuli luontevasti siinä samalla. Eron jälkeen opin myös uudestaan pitämään vartalostani. Se vaati vähän (ihan helvetisti) ajatustyötä, ja jatkuvaa itsensä muistuttamista, ettei minun tarvitse miellyttää ketään muuta kuin itseäni. Jos en toiselle tällaisena kelpaa, hän voi etsiä kumppaninsa jostain muualta.”

Joskus omien tuntemusten kartoittaminen on kaikkein vaikeinta. Valmiiksi kirjoitetut mielikuvat koettiin kahlehtiviksi. Yksi vastaaja kiteytti: ”Eihän seksistä voi nauttia, jos siitä kirjoitetaan oppaita.”

”Normista on vaikeaa poiketa. Voi olla vaikeaa tuntea rehellisesti sitä, mitä itse tuntee, kokematta että itsessä olisi jotain vikaa. Jos sanotaan, että joku asia voi tuntua kihelmöivältä, eikä se tunnukaan – mikähän minussa on vikana? Tai jos sanotaan: ”Ei haittaa, jos tuntuu ensimmäisellä kerralla kipeältä” – mitä jos se vaikka joskus myöhemmin käy kipeää, ja se tuntuukin kivalta?”

”On fantasioita, joita haluaa toteuttaa, mutta se voi olla vaikeaa, vaikka kyseessä olisi ihan pienikin asia. Esimerkiksi pyytää, että partneri näykkäisi kaulasta. Vaatii rohkeutta sanoa niitä ääneen. Tarvitaan avointa mieltä kokeilemaan, mikä tuntuu kivalta. Siinä estää kai pelko, että tekee jotain väärin. Pitää olla rohkea, että voi tehdä jotain, mikä tulee itsestä. Siinä saattaa paljastaa itsestään sellaistakin, mistä se toinen ei välttämättä pidä.”

Aina ei tiedä itsekään, mitä haluaisi tai mikä voisi tuntua hyvältä.

”Vaikein asia on kihelmöinti, josta ei tiedä, mitä sille haluaisi tehdä. Se tuntuu niin monessa paikassa: sukupuolielimissä, pallean seudulla, nielussa, kurkussa, ikenissä, käsissä. Jos kiihottuneisuutta tuntee vain sukupuolielimissä, tiedän, mitä sille tehdä: orgasmin. Mutta entä jos se tuntuu ikenissä?”

Seuraavassa osassa käsitellään seksiin liittyviä asenteita ja mieltymyksiä.