Kehittäjä & julkaisija: Black Forest Games
Alustat: Windows PC, Playstation 3 (PSN), Xbox 360 (XBLA), Wii U (eShop)
Testattu: Windows PC
Genre: Tasoloikka
Ikäraja: 7+
Vuonna 1995, kymmenen vuotta Super Mario Bros-pelin ilmestymisen jälkeen, näki kersaa harvemmin pelaamassa muulla kuin Nintendon tai Segan konsolilla. Vielä vähemmän antiikkisella Commodore 64-koneella. Kyseiseltä koneelta löytyi vuonna 1987 ilmestynyt peli nimeltä The Great Giana Sisters, jota myytiin iskulauseella “The brothers are history!” (veljekset ovat historiaa). Peli oli tasoloikka joka varsinkin alussa apinoi Super Mario Brosia, mutta ohjaimet olivat paljon jäykemmät, eikä edes kuuluisan Chris Hülsebeckin säveltämä musiikki pärjännyt muistokkaammalle Koji Kondolle. Jälkipyykki on aika selvä merkki siitä että Super Mario-pelejä pilkannut lausahdus ei aivan pitänyt vettä, mutta Giana Sisters oli silti saanut muutamia uskollisia faneja. Näistä mm. kuuluisa ruotsalainen bändi nimeltä Machinae Supremacy, jolla on tapana hyödyntää musiikissaan Commodore 64:n musiikkiin käytettyä SID-yksikköä, on tehnyt pelin musiikista omia metalli-covereita. Vielä vuonna 2009 tehtiin Nintendo DS:lle vähemmän mielikuvituksellisella nimellä Giana Sisters DS jota pidettiin kriittisesti turhan helppona ja tylsänä, joten siskokset olivat vieläkin kaukana veljeksien maineesta ja kunniasta. Muutamia vuosia myöhemmin pelin valmistaja Spellbound joutui vararikkoon.
Tästä pääsemmekin sitten itse aiheeseen, joka on vuoden 2012 kevään Kickstarter-rahoituksella eloon herätetty projekti nimeltä Giana Sisters: Twisted Dreams, tekijänä Black Forest Games, joka koostuu pääosin Spellboundin entisistä työntekijöistä. Aluksi projekti ei vaikuttanut onnistuvan pääoman puutteen vuoksi ja projekti päätettiin hyllyttää kunnes tuottoa olisi saatu muista mahdollisista peleistä, mutta fanit olivat toista mieltä ja rahoittivat tuotosta Kickstarterin kautta. Seurauksena oli kauniin värikäs ja pelimekaniikaltaan tuoreen tuntuinen peli, jonka taustamusiikin sävellyksiin tuotiin mukaan vielä sekä alkuperäinen Chris Hülsbeck että Machinae Supremacy.
Pelin juoni seuraa kahta siskoa, Mariaa ja Gianaa. Maria joutuu lohikäärmeen vangiksi vääristyneeseen unimaailmaan ja Gianan täytyy lähteä perään. Ei maailman mullistavin juoni, mutta silti piristävämpi nähdä, että tytötkin osaavat lähteä seikkailuun pelastaakseen toisiaan. Giana on niin sanotusti “siinä iässä” ja pystyy vaihtamaan kahden olemuksen välillä – “söpön” ja “punk”-tyylin. Näiden muodonmuutoksen välillä myös maailman ja vihollisten ulkonäkö muuttuu ja Hülsbeckin ja Supremacyn eri musiikkityylit vaihtelevat keskenään saumattomasti nuottiakaan hyppäämättä. Viattoman ja blondin “söpö”-Gianan ominaisuus on leijalla ilman halki hitaasti ja pitkiä matkoja, kun taas räikeämmän ja punatukkaisen (mutta silti aika suloisen) “punk”-Gianan kyky on leimahtaa ilmiliekkeihin ja syöksyä vihollisia kohti tai sinkoilla ahtaita seiniä myöten eteenpäin.
Pelimekaniikan haaste ja omaperäisyys tulee siitä, että pelaajan pitää vaihdella todellisuudesta toiseen ohittaakseen erilaisia esteitä ja vihollisia, jotka ovat toisessa maailmassa läpipääsemättömiä. Tämä systeemi tulee helposti tutuksi hyvin sijoiteltujen keräilyesineiden – eriväristen timanttien – kautta, jotka antavat monesti ohjeistusta siitä mihin kannattaa mennä ja miten.
Nyt pelille on ilmestynyt myös uusi pienikokoinen standalone-lisäosa, Rise of the Owlverlord, joka tuuppaa jo harjaantuneen pelaajan käsiin seitsemän kappaletta uusia, hieman haastavampia kenttiä. Juoni on taas simppeli, tällä kertaa pöllöjen herran kukistaminen, koska syyt. Tämä lisäosa sisältää turhauttavankin vaikeita kohtia niille, jotka eivät ole tottuneet tasoloikkien vaatimiin reflekseihin, mutta juuri haasteesta näissä onkin kyse ja se todellakin tuodaan pöytään jälkiruoan kanssa. Machinae Supremacyltä ja Chris Hülsbeckiltä on myös tullut uusia ääniraitoja lisäosaa piristämään ja näitä kahta arvostaville faneille vitonen ei ole lainkaan huonosti käytetty raha.
Giana Sisters ansaitsee vastedeskin lisää sisältöä ja oman paikkansa tasoloikkien kerman keskuudessa ja jos laatutaso ei tästä lähde vielä pitkään laskemaan, niin ainakin omalta osaltani veljekset ovat historiaa.
Tiivistelmä
+ Omaperäisempi ja sulava tasoloikkamekaniikka
+ Värikkäät ja erottuvat grafiikat
+ Machinae Supremacy ja Chris Hülsbeck!
– Ei helpoimmasta päästä
– Uudelleenpelattavuus vain todellisille tasoloikka-faneille
– Kontrollit ovat aluksi haastavia
Arvosana

Mrs. Darth Vader





Twisted Dreams on ollut mielestäni yksi menneen vuoden parhaimmista peleistä (tutustuin siihen vasta 2013), jossa kutakuinkin jokainen osa-alue on mennyt nappiin Kentät ovat haastavia, mutta ei mahdottomia. Lisäpeluuarvoa saa sekä timanttien keräilyistä että lukittujen pelimodien aukomisesta ja pelaamisesta. Myönnetään että vielä en ole kerennyt keräämään ihan kaikkia vaadittavia timantteja Owlerlordin bossitason aukaisuun, mutta eiköhän tuo vielä tule tehtyä. Suosittelen peliä/pelejä kaikille jotka pitävät pienestä haasteesta 🙂