Oletko koskaan fanittanut jotain tv-sarjaa, kirjaa tai muuta kulttuurituotetta ja toivonut, että sinulla olisi joku, jonka kanssa jakaa ilosi siitä? Mutta kukaan muu ei tunnu olevan siitä innostunut ja Googlekin vain levittelee käsiään? Yuletide tuo yhteen tällaisia harvinaisuuksia arvostavat ihmiset ja sen puitteissa on mahdollista saada myös ficciä muuten huomaamatta jääneistä aarteista! Yuletiden ansiosta meillä on mm. paljon ficciä Lassista & Leevistä (kuten Minnow’n This Kid I Once Knew), tarina Tenavien Maisasta ja Pipsasta (giganticin Every Good Girl Does Fine) ja kertomus Polgaran nuoruudenrakastetusta (inlovewithnightin Red Flowers).
Vuoden 2014 Yuletide-arkisto avataan joulupäivänä 25.12. ja silloin pääsee lukemaan taas uusia tarinoita!
Ficcien kirjoittamisen haasteet
Yuletide alkaa jo syksyllä. Osallistujat saavat aluksi ehdottaa harvinaisia fandomeita, joista kootaan hyväksytysti “harvinaisten” fandomien joukko. Sitten kaikki valitsevat näistä muutaman fandomin, joista lupaavat voivansa kirjoittaa ficciä, ja toisaalta muutaman fandomin, joista toivovat tarinaa itselleen.
Ensimmäisellä Yuletide-kerralla vuonna 2003 osallistujia oli 315, mutta huippuvuosina osallistujia on ollut yli 2000. Tällaisesta määrästä ei kukaan lähde etsimään toisilleen sopivia salaisia kirjoittajia ja setvimään, kuka kenellekin voisi kirjoittaa niin, että mahdollisimman vähän ihmisiä jäisi yli. Toinen Yuletiden keksijöistä ja sen pitkäaikainen moderaattori astolat koodasikin algoritmin, joka hoitaa kirjoittajien löytämisen osallistujien ficcitoiveille.
Kaikki osallistujat eivät saa kirjoitettua tarinaa syystä tai toisesta. Oma elämä voi muuttua niin, ettei kirjoittaminen ole mahdollista, tai vastaanottajan toivomus saattaa alkaa hirvittää. Tosin Yuletiden ydinajatus on, että kirjoittajan tarvitsee kirjoittaa ainoastaan vähintään tuhannen sanan tarina siitä fandomista ja niistä hahmoista, joista on lupautunut kirjoittamaan. Mitään muuta ei vaadita. Kuitenkin vastaanottajat usein kertovat tarkempia toiveita tarinan sisällöstä (ja monet myös toivovat sitä, koska tarinan kirjoittaminen satunnaiselle henkilölle, jonka mieltymyksistä ei tiedä mitään, on pelottava ajatus sekin!), ja vaikka Yuletiden aikana toistellaan usein “Optional details are optional!” kirjoittajalle saattaa tulla sellainen tunne, että hänen olisi pystyttävä kirjoittamaan nimenomaan vastaanottajan toiveiden mukainen ficci.
Haasteen kesken jättäviä osallistujia varten on kehitetty käytäntö sijaisiksi astuville kirjoittajille, jotka ovat myös tärkeä osa Yuletidea. Kaikkien osallistujien halutaan saavan ficci rakkaasta harvinaisesta fandomistaan. Jos joku kirjoittaja siis heittää haasteen kesken, tai jos jollekulle osallistujalle ei alunperinkään löydy ketään kirjoittajaa, Yuletiden moderaattorit olisivat pulassa ilman pinch hitter -sähköpostilistaa, jolla apuaan tarjoavat sijaiskirjoittajiksi haluavat ihmiset.
Joskus käy niinkin, että samalle osallistujalle kirjoitetaan viime tingassa useampi ficci. Yuletide Madness on paria päivää ennen h-hetkeä (eli kaikkien tarinoiden paljastamista arkiston avautuessa) tapahtuva kirjoittamiskiihkoinen aika, jolloin kaikki saavat osallistua auttamaan niitä osallistujia, jotka uhkaavat jäädä ilman tarinaa. Yuletide Madnessin aikana saa kirjoittaa myös tuhatta sanaa lyhyempiä ficcejä, jotta kaikki osallistujat varmasti saisivat edes jonkinlaisen tarinan. Tällöin Yuletide-yhteisö kokoontuu yhdessä näppäimistöt sauhuten huolehtimaan siitä, että kaikille koittaa tarinantäyteinen Yuletide!
Joskus joitakuita osallistujia on myös harmittanut, että Yuletide Madnessin vuoksi osa osallistujista saattaa saada useamman tarinan. Tähän kommentoi joku mielestäni viisaasti, että arkiston avautuessa 25. päivä joulukuuta kaikki saavat luettavakseen täsmälleen yhtä paljon ficciä: nimittäin kaikki arkiston tarinat.
Tarinat
Yuletiden hauskoja puolia on paitsi löytää ficciä jostain vanhasta suosikistaan (tai uudesta vasta löytyneestä – itse odotan tänä vuonna lisää Miss Fisher’s Murder Mysteries -ficciä!) myös lukea hyvin kirjoitettuja tarinoita tuntematta alkuperäislähdettä etukäteen. Jotkut Yuletiden alkuperäislähteet ovat sitä paitsi hyvin helposti omaksuttavissa, esimerkiksi Folgersin “Home for the holidays” -mainos (linkki YouTubeen), josta on kirjoitettu sisaren ja veljen välistä läheistä suhdetta käsitteleviä tarinoita.
Annie D:n Another Rainbow in Another Sky. My Little Ponies G1: Megan on kasvanut aikuiseksi…
Castironin No Doubts. Pieni talo preerialla. Ingalsin Lauran äiti ja 1800-luvun pioneerinaisen avioliitto.
Ineptshieldmaidin What the water sprites saw. L.M. Montgomeryn Anna-sarja. Avioliiton iloja ja suruja.
Jibrailsin The Skin Beneath the Skin. Pieni merenneito. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun he saivat toisensa.
Ishien Every Day Is a Reminder. Lassi & Leevi, tarina aikuistumisesta.
Nomadin On Being Female. Kiekkomaailma. Porkkanan näkemys siitä, miten eri tapoja toteuttaa sukupuoltaan tuetaan.
Ei kai tässä voi kuin kysyä: Is it Yuletide yet? Joku on onneksi väsännyt nettisivulle avuliaan vastauksen (sääli kyllä se on vielä tässä vaiheessa EI) ja laskurin…



Voi Polgara! Kiitos vinkistä. Pakko käydä lukaisemassa, sillä ei kai muuta voi kun jo pelkkä nimi tuo mieleen paljon hyviä vanhoja muistoja.
Ole hyvä! Toivottavasti pidät tarinasta. 🙂 Minullekin Belgarionin taru on nostalginen hyvän mielen ja rakkaiden muistojen sarja. Voin vain kuvitella miltä tuntuu faneista, jotka ovat lukeneet Tarun Sormusten Herrasta tai Hobitin lapsena ja näkevät ne nyt valkokankaalla; minulle Eddingsin kirjat olisivat samanlainen kokemus, mutta niistä kukaan ei taida olla tekemässä filmejä. Onneksi on kuitenkin fanfiction!
Kiven vartija(ja heti sen jälkeen muut Belgarionin tarun osat) oli ensimmäinen varsinainen fantasiakirja, jonka muistan lukeneeni, joten sen vuoksi se tuntuu vielä erityisen läheiseltä. =) Oli tosiaan aika maailmoja avaava lukukokemus silloin aikoinaan.^^ Itseltä on ficcien maailma mennyt jotenkin ihan täysin ohi, joten selkeästi on tehtävä parannus tässä asiassa.
Huippua, että muillakin on samanlaisia kokemuksia Belgarionin tarun kanssa. =)