{"id":59,"date":"2012-10-01T07:00:00","date_gmt":"2012-10-01T05:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=59"},"modified":"2013-01-01T02:02:29","modified_gmt":"2013-01-01T00:02:29","slug":"ilmastoahdistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2012\/10\/01\/ilmastoahdistus\/","title":{"rendered":"Ilmastoahdistus"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rkee usein. Tunnen ahdistusta. Juttelen kollegan kanssa, joka toteaa my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 haluavansa huutaa, koska tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei voi vaikuttaa asiaan. Jatkan er\u00e4\u00e4n artikkelin lukemista ja puolessa v\u00e4liss\u00e4 totean asian: Ilmasto tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n taistelun.<\/p>\n

Aloitan kuitenkin alusta, muutama vuosi takaperin. Olin t\u00e4htitieteen opiskelija. Kuuluin laitoksemme planeettaryhm\u00e4\u00e4n. Pidin eteenkin l\u00e4hiplaneettatutkimuksesta. Mars ja Venus olivat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4. Halusin t\u00e4htitieteilij\u00e4ksi jo lukiossa. Kaikki tuo muu mahdollinen maailmankaikkeus kiehtoi, koska se oli itselle niin tuntematon ja valtava. Joskus mietin y\u00f6my\u00f6h\u00e4\u00e4n taivaalle tuijottaen kuinka \u00e4\u00e4ret\u00f6n avaruus vain voi olla, kunnes totesin, etten voi sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Opiskelin onnellisesti ja samalla tein paljon j\u00e4rjest\u00f6hommia, joiden kautta p\u00e4\u00e4dyin saamaan my\u00f6s paljon tuttavia muista tiedekunnista.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puhuin er\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6tieteen opiskelijan kanssa. Puhuin siit\u00e4 miten olisi mielenkiintoista tehd\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 riist\u00e4ytyneen kasvihuoneilmi\u00f6n tutkimuksia Venuksen ilmastosta ja mallintaa niit\u00e4 maata vastaaviksi, jolloin voisi saada enemm\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 miten kasvihuoneilmi\u00f6 alkaa itse vahvistaa itse\u00e4\u00e4n. Kaverini totesi asiaan vain ett\u00e4 “ai onko Venuksellakin ilmasto”. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa avasi silm\u00e4ni kunnolla siit\u00e4, miten paljon hy\u00f6ty\u00e4 poikkitieteellisyydest\u00e4 voisikaan olla. Ymp\u00e4rist\u00f6tieteen opiskelija ei siis tiennyt, ett\u00e4 on olemassa toinen planeetta, jolla kasvihuoneilmi\u00f6 on riist\u00e4ytynyt k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen aloin itse suuntautua enemm\u00e4n pois t\u00e4htitieteest\u00e4 ja ilmakeh\u00e4tieteen puolelle. K\u00e4vin kursseja kasvihuoneilmi\u00f6st\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista ja ilmakeh\u00e4n rakenteesta. Silti mielt\u00e4 usein vaivasi poikkitieteellisen n\u00e4k\u00f6kulman puuttuminen kokonaan my\u00f6s omista opinnoista. Jos edes l\u00e4hitieteen tutkijat eiv\u00e4t tied\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n niin miten yksik\u00e4\u00e4n poliittinen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4 voisi asiasta osata p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 min\u00e4 voisin tehd\u00e4?<\/p>\n

Opinnot eteniv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 sivussa samalla kun tutustuin yh\u00e4 laajempaan kirjoon eri alojen opiskelijoita. Sain oman ty\u00f6ni kautta tutustua aivan mahtaviin opiskelijoihin ymp\u00e4ri suomen, jotka jollain tapaa opiskelevat ymp\u00e4rist\u00f6alaa. Olen k\u00e4ynyt antoisia keskusteluja y\u00f6my\u00f6h\u00e4\u00e4n siit\u00e4 miten maailma pelastuisi. N\u00e4m\u00e4 opiskelijat ovat mahtavia ja heid\u00e4n kanssaan keskustellessa ahdistus usein h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Tulee pieni toivon pilkahdus, ett\u00e4 ehk\u00e4 sittenkin osataan tehd\u00e4 jotain tai ett\u00e4 ainakin n\u00e4m\u00e4 tulevat osaajat tekev\u00e4t maailmasta paremman paikan.<\/p>\n

Seuraavaksi puhun ilmastonmuutoksesta aivan t\u00e4ysin eri alan opiskelijan kanssa. Ensimm\u00e4iset kommentit olivat “Ei meill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, koska Kiina, koska Intia, ja koska ne saastuttaa ja me ei”. T\u00e4m\u00e4 tappaa t\u00e4m\u00e4n keskustelun l\u00e4hes aina ja olen k\u00e4ynyt sen useaan otteeseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ihminen on hyvin vaikea saada en\u00e4\u00e4 kuuntelemaan asiaa. Mutta mit\u00e4 jos joku olisi sanonut h\u00f6yrykoneen keksij\u00e4lle pienen\u00e4, ett\u00e4 “Ei meid\u00e4n kannata alkaa keksim\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kun tuolla muualla maailmassa ihmisi\u00e4 on enemm\u00e4n ja ei niit\u00e4 kiinnosta meid\u00e4n pienet keksinn\u00f6t”. Itse n\u00e4kisin sen olevan ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi jatkaa kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 oikeasti p\u00e4\u00e4st\u00e4 mahdollisimman hiilineutraaliin tilanteeseen, vaikka todellisuudessa se on mahdotonta. Kaikissa asioissa tarvitaan edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, joiden esimerkin mukaan muut voivat sitten l\u00e4hte\u00e4 toimimaan. Py\u00f6r\u00e4\u00e4 ei tarvitse keksi\u00e4 aina uudelleen. Siksi kaikelle pit\u00e4\u00e4 antaa mahdollisuus.<\/p>\n

Ahdistus nousee nyt v\u00e4h\u00e4n, alkaa itkett\u00e4\u00e4 kuin surisin jonkun l\u00e4heisen pit\u00e4\u00e4 sairautta. Vaikka h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin viel\u00e4 hyvinvoivalta tied\u00e4n, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 h\u00e4n on rikki, ja odotan vain sit\u00e4 hetke\u00e4 kun jotain pahaa tapahtuu. Ilmastolle ei ole olemassa sy\u00f6p\u00e4hoitoja. Se on niin monimutkainen systeemi, etteiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n ihmiset sit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kokonaan. Silti se on elinehto.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4dyin viime kes\u00e4ksi t\u00f6ihin yliopistolle tekem\u00e4\u00e4n gradua. T\u00e4ll\u00f6in jouduin pohtimaan paljon tieteen etiikkaa ja yleens\u00e4kin tutkijan roolia yhteiskunnassa. Miten pieni tutkija voi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa? Tutkija ei ole poliitikko eik\u00e4 toisinp\u00e4in. Onko t\u00e4m\u00e4 oikeasti oikea ratkaisu? Miksi ihmiset, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen, mik\u00e4 on maailmalle ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parasta, eiv\u00e4t tee siihen liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vaan ne, joilla ei ole hajuakaan siit\u00e4 mit\u00e4 eroa on s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ilmastolla. Tutkijana on siis v\u00e4lill\u00e4 hyvin vaikea mietti\u00e4 sit\u00e4 mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 ei ja miten siit\u00e4 kertoo suuremmalle yleis\u00f6lle. Ilmastonmuutosta tutkiessa tutkitaan kuitenkin asiaa, joka on ehk\u00e4 kaikkein arkip\u00e4iv\u00e4isin asia ihmisille, ett\u00e4 on jo unohtanut miten arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 se on. Vai eik\u00f6 s\u00e4\u00e4st\u00e4 voinutkin aina puhua vaikka tuntemattomien kanssa tuntikausia.<\/p>\n

Tutkijan suhde politiikkaan on my\u00f6s mielenkiintoinen. Kaikki tutkimushan pit\u00e4isi tehd\u00e4 puolueettomasti, mutta aina jotenkin kummasti tutkimusten suurimmat rahoittajat ovat juurikin niit\u00e4 tahoja, jotka haluavat vaikka todistaa ettei heill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 asian kanssa, vaikka maalaisj\u00e4rki sanoisi toisin. Siksi usein ihan perustutkimustakin kyseenalaistetaan ja ei periaatteessa edes haluta kuulla totuutta. Politiikkaa kuuluisi siis tehd\u00e4 parhaiten vallitsevien k\u00e4sitysten valossa. T\u00e4m\u00e4n parempaan ei tiede pysty. Kuitenkin se kohta, jossa itsell\u00e4 menee hermot on se kun kyseenalaistetaan tieteelliset faktat.<\/p>\n

Otetaan esimerkkin\u00e4 nyt ilmakeh\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t. Tilastoja on hirve\u00e4n helppo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty ilmakeh\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 800 000 vuoden takaa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Huomaatte, ett\u00e4 ilmaston hiilidioksidipitoisuus on selke\u00e4sti vaihdellut hyvin samankaltaisesti moneen eri otteeseen maapallon ilmastohistorian aikana. Hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei tunnu olevan mitenk\u00e4\u00e4n poikkeava.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ainoa ongelma kuvassa on se, ett\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4site \u201dnykyp\u00e4iv\u00e4\u201d ei ole mitenk\u00e4\u00e4n selitetty. Jos yrit\u00e4tte alkaa katsoa kuvan pohjalta mit\u00e4 vaikka viimeisen 200 vuoden aikana on tapahtunut, niin sit\u00e4 on madotonta n\u00e4hd\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuva olikin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t vain 50-luvulle saakka. Otetaan nyt sama kuva, jossa n\u00e4kyv\u00e4t hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 2010-luvulle.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Yht\u00e4kki\u00e4 kuvassa onkin reunassa valtavan pitk\u00e4 viiva yl\u00f6sp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 kuvaakin viimeist\u00e4 60-vuotta. Noin sopivasti kuvaa vain leikkaamalla ja puhumalla k\u00e4sitteest\u00e4 \u201dnykyp\u00e4iv\u00e4\u201d voidaan saada ihmiset uskomaan, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n luontaisesta poikkeavaa ei ole tapahtunut. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kannattaakin tukeutua vain luotettaviin tieteellisiin l\u00e4hteisiin, eik\u00e4 ihan mihin tahansa, mit\u00e4 internetist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Miksi minua nyt siis ahdistaa?
\nKoska muutos on hidasta. Luultavasti hyvin v\u00e4h\u00e4n tulee tapahtumaan omana elinaikanani vaikka pit\u00e4isi. Pahimmassa tapauksessa taas ei. Voin vain toivoa, ett\u00e4 sill\u00e4 mit\u00e4 itse teen on my\u00f6s jotain v\u00e4li\u00e4 ja ehk\u00e4 joku edes kuuntelee.<\/p>\n

Maailman pit\u00e4isi saada Kiina ja muut kehittyv\u00e4t valtiot hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yli hiilivoimavaiheesta ja siirty\u00e4 suoraan ydinvoimaan. Ydinvoimalaitosten lauhdevesien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n tulisi tutkia. Aurinkopaneelien kehityst\u00e4 my\u00f6s infrapunas\u00e4teily\u00e4 vastaanottaviksi pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4. Tuulivoiman tuottamiseen pit\u00e4isi antaa mahdollisuus ja unohtaa jos kaunis m\u00f6kkimaisema menee nyt pilalle. Ja t\u00e4h\u00e4n joka toinen ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti vastaa, ett\u00e4 ei ydinvoimaa vaan tuulivoimaan pit\u00e4isi panostaa enemm\u00e4n ja ett\u00e4 siit\u00e4 l\u00f6ytyy viel\u00e4 pelastus. Jos totta puhutaan niin esimerkiksi Olkiluodon uusiessa yhden voimalaitoksensa turbiineista, saatiin laitoksen energiatehokkuutta kasvatettua yht\u00e4 paljon, kuin mit\u00e4 kaikki suomen tuulivoimalat tuottavat yhteens\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Kyll\u00e4, uskon ett\u00e4 tuulivoimasta saadaan viel\u00e4 paljon irti, mutta kun mik\u00e4\u00e4n muu kuin ydinvoima ei tuota tarpeeksi s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kompensoidakseen sit\u00e4 valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hiilivoimalaitoksia, joita maailmasta l\u00f6ytyy. Ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t olisi pit\u00e4nyt saada jo eilen kuriin. (Ja taas ahdistaa lis\u00e4\u00e4 kun ei kuitenkaan t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmiset tajua)<\/p>\n

Ahdistus on nyt jatkunut jo vuosia ja se saavutti huippunsa kes\u00e4n aikana, tehdess\u00e4ni gradua. Kirjoitin siihen viimeiseksi ekstrakappaleen, jota en kuitenkaan ottanut mukaan graduuni, koska se ei varsinaisesti liittynyt suoraan fysiikkaan. Kansainv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on tehnyt nelj\u00e4 erilaista skenaariota, joiden mukaan ilmasto l\u00e4mpenee tulevaisuudessa. N\u00e4ist\u00e4 malleista pienin ilmaston l\u00e4mpeneminen eli kaksi astetta, saavutetaan nyt heti radikaaleilla kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksill\u00e4. Kaikkein pahin malli taas toteaa, ett\u00e4 ihminen ei luultavasti opi ja ilmasto voi l\u00e4mmet\u00e4 Suomen korkeudella voi vuonna 2080 olla jopa 7 astetta l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin nyt.<\/p>\n

7 asteen l\u00e4mpeneminen vaikuttaisi enemm\u00e4n talvil\u00e4mp\u00f6tiloihin kuin kes\u00e4n eli kovat pakkasjaksot katoaisivat l\u00e4hes kokonaan. Hellejaksot yleistyisiv\u00e4t ja kasvukausi pitenee. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t suoraan kuullosta ehk\u00e4 ihan maailman kamalimmilta asioilta jos osataan varautua siihen millaiseksi Suomi muuttuu. Itse tein gradua liittyen energial\u00e4hteisiin ja 7 asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousu tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 talvisin l\u00e4mmityksen tarve pienenee, ja kes\u00e4isin viilennyksen tarve kasvaa. My\u00f6s kasvukauden pidentymisen my\u00f6t\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 energiaa viljelyksien yll\u00e4pitoon. N\u00e4m\u00e4 tarkoittavat kaikki s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuottavien energiamuotojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja l\u00e4mmityksen tarpeen pienenemist\u00e4. Monilla voimalaitoksilla elinik\u00e4 on useita kymmeni\u00e4 vuosia. Esimerkiksi hiilivoimala voi hyvin py\u00f6ri\u00e4 50 vuotta. Eli jos siis usko alkaa olla jo mennyt siihen, ett\u00e4 voisimme oikeasti tehd\u00e4 jotain ilmastonmuutoksen torjumiselle, niin yritet\u00e4\u00e4n edes aloittaa ajoissa siihen sopeutuminen. Ja n\u00e4iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten aika on nyt!<\/p>\n

Niin monessa eri asiassa jouduin vain toteamaan ett\u00e4 ilmasto h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Ilmasto on kuitenkin asia, joka on aina l\u00e4sn\u00e4 ja se on aina ollut maapallon muodostumisesta alkaen. Se on muuttunut vuosimiljoonien saatossa radikaalistikin, mutta kyll\u00e4 se s\u00e4ilyy. Ekosysteemi on se, joka k\u00e4rsii eli eli\u00f6t ja kasvit. Eli omituista kyll\u00e4, ahdistukseni helpottaa hieman, kun tajuan t\u00e4m\u00e4n asian. Ei ilmasto tule koskaan h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, se muuttuu maapallon mukana. Sen mukana kulkee el\u00e4m\u00e4 ja mukautuu ilmaston mukaan.<\/p>\n

Ilmasto ei h\u00e4vi\u00e4, ihminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 my\u00f6s sitten ahdistus helpottaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rkee usein. Tunnen ahdistusta. Juttelen kollegan kanssa, joka toteaa my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 haluavansa huutaa, koska tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei voi vaikuttaa asiaan. Jatkan er\u00e4\u00e4n artikkelin lukemista ja puolessa v\u00e4liss\u00e4 totean asian: Ilmasto tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n taistelun. Aloitan kuitenkin alusta, muutama vuosi takaperin. Olin t\u00e4htitieteen opiskelija. Kuuluin laitoksemme planeettaryhm\u00e4\u00e4n. Pidin eteenkin l\u00e4hiplaneettatutkimuksesta. Mars ja Venus olivat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[407],"tags":[204],"coauthors":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiede_tekno","tag-ilmasto"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}