{"id":40322,"date":"2025-06-16T09:00:00","date_gmt":"2025-06-16T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=40322"},"modified":"2025-06-15T19:45:44","modified_gmt":"2025-06-15T16:45:44","slug":"kirja-arvostelu-samuli-paulaharju","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2025\/06\/16\/kirja-arvostelu-samuli-paulaharju\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu Samuli Paulaharjun kansanperinneteoksesta"},"content":{"rendered":"\n

Samuli Paulaharjun<\/strong> Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em> (2025, SKS Kirjat) on runsas teos t\u00e4ynn\u00e4 muistitietoa ja valokuvia yli sadan vuoden takaisista ajoista. Se on sukellus kansanperinneker\u00e4\u00e4jien retkeen 1920-luvun alkuun – hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa. Aina juuri ne teemat, jotka silloin ovat kiinnostaneet, eiv\u00e4t her\u00e4t\u00e4 nykyajan lukijan innostusta, ja toisinp\u00e4in. Toisaalta onhan t\u00e4m\u00e4 upea selonteko ajasta ja ihmisist\u00e4, joita emme p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 itse tapaamaan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on kirjan 4. painos, alkuper\u00e4inen on julkaistu vuonna 1923. T\u00e4m\u00e4n painoksen kultakoristeltu kansi on Emma Kyyts\u00f6sen tekem\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: SKS Kirjat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna vietet\u00e4\u00e4n Samuli Paulaharjun juhlavuotta, koska on kulunut 150 vuotta h\u00e4nen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n. Sen vuoksi h\u00e4nen kirjoistaan on otettu uudet painokset. Osaan on lis\u00e4tty tutkijoiden kirjoittama esipuhe. T\u00e4ss\u00e4 minun saamassani Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em> -kirjassa ei kuitenkaan ole muiden lis\u00e4yksi\u00e4, vaan teksti on Paulaharjun kirjoittama alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan.<\/p>\n\n\n\n

Samuli Paulaharju (1875-1944) oli opettaja ja kansanperinteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4, joka syntyi Kurikassa mutta asui Oulussa vuodesta 1904 alkaen. Tuirassa on edelleen olemassa h\u00e4nen kotitalonsa, \u201dSininen talo\u201d, joka on Kalliotien ja Valtatien risteyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jenny Paulaharju ja Samuli Paulaharju kotinsa pihalla vuonna 1925. Museovirasto<\/a> CC-BY-4.0<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Marjut Paulaharjun<\/strong> julkaisun Monena mies matkalla. Samuli Paulaharjun el\u00e4m\u00e4st\u00e4, matkoista ja kertojista<\/em> mukaan Samuli Paulaharju oli l\u00e4hes maaninen kulkija, joka halusi aina vaeltamaan syrj\u00e4seuduille Vienaan, Karjalaan ja Lappiin. H\u00e4n oli kuitenkin my\u00f6s perheellinen mies. Ensimm\u00e4inen vaimo Kreeta-Liisa Isokorpi <\/strong>(1874-1913) hoiti viisi lasta ja kodin, kun aviomies kulki retkill\u00e4\u00e4n. Kun Paulaharju j\u00e4i leskeksi, h\u00e4n j\u00e4tti lapset kes\u00e4isin n\u00e4iden isovanhempien hoiviin tai vanhimmalle tytt\u00e4relleen. Marjut Paulaharjun kirjan mukaan h\u00e4nell\u00e4 oli syyllinen olo siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tti lapsensa retkiens\u00e4 ajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1919 Samuli Paulaharju meni uusiin naimisiin opettaja Jenny Simeliuksen<\/strong> (1978-1964) kanssa. Jenny Simelius oli my\u00f6s kiinnostunut kansanperinteest\u00e4 ja osallistui aviomiehens\u00e4 matkoihin ker\u00e4ten itsekin aineistoa. Marjut Paulaharjun kirjan mukaan uusperheess\u00e4 oli j\u00e4nnitteiset suhteet lasten ja uuden \u00e4itipuolen v\u00e4lill\u00e4, kun taas Samuli Paulaharju ik\u00e4\u00e4n kuin j\u00e4tt\u00e4ytyi ulkopuolelle ja keskittyi t\u00f6ihins\u00e4. Marjut Paulaharju kirjoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 Jenny Paulaharjua kismitti usein kansanperinnety\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4minen eik\u00e4 h\u00e4nen keruuty\u00f6t\u00e4\u00e4n huomioitu.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen tausta on siis Samuli ja Jenny Paulaharjun kansanperinteen keruuty\u00f6ll\u00e4. Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em> -teoksen uusintapainoksessa Jenny Paulaharjun osuutta ei mainita kansiliepeiden tai takakannen teksteiss\u00e4. Ehk\u00e4 tietynlaisesta suurmies-kerronnasta on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaa irtautua: kansiliepeess\u00e4 Samuli Paulaharjun mainitaan omistaneen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4lle ty\u00f6lle ja matkanneen satoja kilometrej\u00e4 jalan. SKS Kirjat -kustantamon juhlavuoden uusintapainoksia esittelev\u00e4ll\u00e4 sivulla<\/a> Jenny Paulaharjua kuvataan kansanperinteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 siin\u00e4 kuin Samuli Paulaharjuakin. Samuli Paulaharjun omassa alkusanassa h\u00e4n antaa tunnustuksen ty\u00f6st\u00e4 Jenny Paulaharjulle sek\u00e4 kirjaamisen ett\u00e4 haastatteluiden osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jenny ja Samuli Paulaharju k\u00e4velev\u00e4t tunturitiet\u00e4 Y\u00f6j\u00e4rvelle. Museovirasto<\/a> CC-BY-4.0<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksityiskohtaista kuvailua<\/h2>\n\n\n\n

Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em> on sujuvasti kirjoitettu kuvaus vanhan kansan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Torniossa ja sen pohjoispuolella. Samuli Paulaharju kertoo seikkaper\u00e4isesti asioista, jotka on h\u00e4nelle muistitietona kerrottu: esimerkiksi miten aiemmin kuljettiin jokia pitkin ja miss\u00e4 vaiheessa tiet ja sillat on rakennettu, savupirttien katoamisesta, tuohikatoista p\u00e4rekattoihin siirtymisest\u00e4 ja kellojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta.<\/p>\n\n\n\n

Kirja on siis eritt\u00e4in tiivis kuvaus monenmoisesta el\u00e4miseen liittyv\u00e4st\u00e4 ja sit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 yli 300 sivua. Mukana on upeita mustavalkoisia valokuvia ja lis\u00e4ksi Paulaharjun itse piirt\u00e4mi\u00e4 kuvia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva kirjasta Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em>. Samuli Paulaharjun piirros.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esimerkiksi Paulaharjun kuvaus Kolarin joulumarkkinoista on kuin kirjan kohtauksen taustoitusta: runsasta kuvailua eri puolilta tulleista kauppiaista ja n\u00e4iden seurueista, kauppatavaroista ja kaupank\u00e4ynnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n

Karunkilaiset saivat taas kuulla vanhan liikanimens\u00e4, \u201dKarungin varkhat\u201d, sek\u00e4 sen selityksen: \u201dJoka Karungin ohitse ominensa on p\u00e4\u00e4ssyt, on hyvin kulkenut.\u201d Ylitorniolaista \u00e4rsytti kolarilainen kysym\u00e4ll\u00e4: \u201dYh\u00e4k\u00f6 teill\u00e4 riiht\u00e4 tapethan? Eik\u00f6 sit\u00e4 jo ole saatu pois hengilt\u00e4? Meill\u00e4 riiht\u00e4 vain puihaan.\u201d Muistipa Kolarin ukko viel\u00e4 tiedustella: \u201dViel\u00e4k\u00f6 teij\u00e4n Jaukkurissa olhan niin riitaisia, ett\u00e4 joka riihimies pui omassa loukoshan?\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 Kolarin markkinat n\u00e4ivettyiv\u00e4t sen j\u00e4lkeen, kun Rovaniemell\u00e4 alettiin pit\u00e4\u00e4 vuonna 1881 suurmarkkinoita. Muistelukset ovat siis ajalta ennen vuotta 1881.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva kirjasta Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sukellus ajan ja muistojen tunnelmaan<\/h2>\n\n\n\n

Paulaharjun kirja hieman h\u00e4mment\u00e4\u00e4 aluksi kaltaistani sukuhistorian ker\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 ja tutkijaa. Mihin teksti\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina on julkaistu useita kirjoja, joissa selvitell\u00e4\u00e4n jotakin asiaa ja juoni etenee kuin dekkarissa, jossa johtolangat hiljalleen paljastuvat ja selvittelij\u00e4n pohdinnat, joskus my\u00f6s oma henkil\u00f6kohtainen el\u00e4m\u00e4, ovat keskeinen osa tarinaa. (Esim. Krista Launosen<\/strong> Kuvankauniit ja kuolleet<\/em>, Antti J\u00e4rven<\/strong> Minne katosi Antti J\u00e4rvi?<\/em>) T\u00e4m\u00e4 Paulaharjun kirja on t\u00e4ysin erilainen. Kirja ry\u00f6ppy\u00e4\u00e4 yksityiskohtia ja maalailua, jossa ei juuri l\u00e4hdetietoja kerrota. Tietojen alkuper\u00e4 j\u00e4\u00e4 arvoitukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa ei ole siististi dokumentoitua historiankirjoitusta, josta saa selkeit\u00e4 vuosilukuja ja tapahtumia irti. Se on valtoimenaan ajelehtivaa muistitietoa, johon pikemminkin kastaudutaan tai upotaan, ja ehk\u00e4 vanhojen aikojen tunnelma tarttuu siit\u00e4 mieleen. Kuvaushan on kyll\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja yksityiskohtaista, kuten t\u00e4ss\u00e4 osiossa, jossa kerrotaan Savoon suuntautuneista kauppamatkoista ja reitin varrella olevista lev\u00e4hdyspaikoista:<\/p>\n\n\n\n

\n

Pirtti oli t\u00e4ynn\u00e4 tupakansavua ja penkinvieruslattia oli reunustettu lukemattomilla tupakkasyljill\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 miehi\u00e4 istui taikka loikoi pirtinpenkill\u00e4, taikka istui niit\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 matkaviinoja maistellen. [\u2026] Olisipa luullut talonv\u00e4en tuskastuvan t\u00e4llaiseen alituiseen rauhattomaan matkamiesmenoon. Mutta tyytyv\u00e4isen\u00e4 talo vain kaikki k\u00e4rsi, kohdellen matkamiehi\u00e4 miltei kuin vieraissa k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, melkeinp\u00e4 sukulaisina pit\u00e4en niit\u00e4, jotka olivat useamman kerran k\u00e4yneet talossa lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4. [\u2026] Pyh\u00e4nn\u00e4n isossa Leivisk\u00e4ss\u00e4kin, joka oli enimmin k\u00e4ytettyj\u00e4 sy\u00f6tt\u00f6taloja, paksu em\u00e4nt\u00e4 istuskeli p\u00f6yd\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja heti tiedusteli: \u201dMittee vierahille kuuluu?\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Eih\u00e4n t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4se k\u00e4sitykseen, kuka, miss\u00e4 ja milloin, paitsi ett\u00e4 Pyh\u00e4nn\u00e4n Leivisk\u00e4n talo on mainittu nimelt\u00e4. Mutta tunnelmaan p\u00e4\u00e4see hyvinkin. Nostan n\u00f6yr\u00e4sti hattua lev\u00e4hdyspaikkojen talonv\u00e4elle, jotka ovat kestinneet ja huoltaneet kauppamatkoilla olijoita. Jos minulle tulisi kotiin jatkuvasti porukkaa, jotka syljeskelisiv\u00e4t lattialle ja sauhuttelisivat pirtin t\u00e4yteen, niin en kyselisi rennosti kuulumisia\u2026<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva kirjasta Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em>. Kirjassa on mainittu paljon ihmisi\u00e4 nimelt\u00e4kin ja heist\u00e4 on my\u00f6s lukuisia kuvia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kurkistuksia aiempaan el\u00e4m\u00e4nmenoon<\/h2>\n\n\n\n

Monenlaista muistitietoa tulee oppineeksi teoksesta. Kuten ett\u00e4 kes\u00e4isin karja vietiin kes\u00e4navettaan ja laitumelle pihapiirin navetasta, mutta siihen saattoikin talon v\u00e4ki muuttaa oleilemaan kes\u00e4ksi, koska se oli pienempien ikkunoiden takia viile\u00e4mpi. Monet manaukset ja siunaukset sek\u00e4 kertomukset parantamisesta on my\u00f6s kirjattu. Teosta voi suositella kurkistukseksi 1800-luvun el\u00e4m\u00e4nmenoon. Murresanojen ja erikoisuudet on selitetty ja listattu kirjan lopussa esiintymisj\u00e4rjestyksess\u00e4 (huom. t\u00e4m\u00e4kin listaus on siis Paulaharjun itsens\u00e4 kirjoittama, nykyaikaisen tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmaa kirjassa ei ole).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva kirjasta Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Samuli Paulaharju<\/strong>: Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa<\/em> (s. 351). <\/p>\n\n\n\n

SKS Kirjat, 2025.<\/p>\n\n\n\n

Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Per\u00e4-Pohjaa on runsas teos t\u00e4ynn\u00e4 muistitietoa ja valokuvia yli sadan vuoden takaisista ajoista. Se on sukellus kansanperinneker\u00e4\u00e4jien retkeen 1920-luvun alkuun – hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa. Aina juuri ne teemat, jotka silloin ovat kiinnostaneet, eiv\u00e4t her\u00e4t\u00e4 nykyajan lukijan innostusta, ja toisinp\u00e4in. Toisaalta onhan t\u00e4m\u00e4 upea selonteko ajasta ja ihmisist\u00e4, joita emme p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 itse tapaamaan. <\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":40323,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[409],"tags":[191,1185,147],"coauthors":[466],"class_list":["post-40322","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirj_sarj","tag-arvostelut","tag-kirja-arvostelu","tag-kirjat"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/paulaharju_vanhaa_lappia-675x1024-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40322"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":40331,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40322\/revisions\/40331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40322"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=40322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}