{"id":39507,"date":"2024-10-14T09:00:00","date_gmt":"2024-10-14T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=39507"},"modified":"2025-05-10T21:50:44","modified_gmt":"2025-05-10T18:50:44","slug":"kirja-arvostelu-pohjalaiset-eika-muualta-kehtaas-ollakkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2024\/10\/14\/kirja-arvostelu-pohjalaiset-eika-muualta-kehtaas-ollakkaan\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan"},"content":{"rendered":"\n
\"Pohjalaiset
Pohjalaiset-kirjan kansikuva. L\u00e4hde: SKS.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos minulta olisi joitakin vuosia sitten kysytty, mit\u00e4 mieleeni tulee pohjalaisista, olisin vastannut pellot ja h\u00e4jyt. Olisin osannut nimet\u00e4 my\u00f6s Lakeuden Ristin ja jussipaidan sek\u00e4 kertoa, ett\u00e4 mielikuva pohjalaisista on v\u00e4h\u00e4n t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4. Kun murrekin on v\u00e4lill\u00e4 vaikeaselkoista ja ihmiset puhuvat rehvakkaasti, tulee jollakin tavalla torjuttu olo. <\/p>\n\n\n\n

Nyt asun toista vuotta Pohjanmaalla, ja totuttelen el\u00e4m\u00e4\u00e4n uudessa maakunnassa. Uteliain mielin tartuin Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen<\/strong> kirjaan Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan<\/strong> (SKS 2024). Ovatko paikallisten k\u00e4sitykset itsest\u00e4\u00e4n samantyyppisi\u00e4 kuin muualla ajatellaan? Vahvistuvatko stereotypiani vai saanko jotain uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ni? <\/p>\n\n\n\n

Entisest\u00e4\u00e4n innostuin aiheesta, kun selvisi, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on tulossa kirjailijavierailulle Ylistaroon. Nyt olisi oiva mahdollisuus kuulla kirjailijan ajatuksia ja kenties kuulla tarkemmin kirjan syntyhistoriasta ja kirjassa esitellyist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. Toiveeni toteutuikin, ja t\u00e4m\u00e4 teksti pohjautuu siis sek\u00e4 kirjaan ett\u00e4 P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen haastatteluun. <\/p>\n\n\n\n

Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on siirtokarjalais\u00e4idin ja pohjalaisis\u00e4n tyt\u00e4r, kahden maakuntakulttuurin kasvatti. T\u00e4m\u00e4 Pohjalaiset-kirja on tavallaan pari P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen ensimm\u00e4iselle maakuntakirjalle Karjala syd\u00e4mess\u00e4<\/strong> (SKS 2023). Idea kirjoihin syntyi, kun P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen sai tytt\u00e4rilt\u00e4\u00e4n t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi muistokirjan omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n halusi tallettaa maakuntiensa historiaa j\u00e4lkipolville.<\/p>\n\n\n\n

Kirja jakautuu kolmeen osaan, jossa ensimm\u00e4isess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n katsausta lakeuden historiaan aina sielt\u00e4 l\u00e4htien, kun viljelysmaita l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n soita polttamalla. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kertoo my\u00f6s pohjalaisista rakennuksista, jussipaidasta, kansallispuvuista, ja Koskenkorvakin mainitaan. Lukija saa my\u00f6s muutaman perinneruokareseptin.<\/p>\n\n\n\n

Puukkojunkkareita, evankelistoja ja yritt\u00e4ji\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Toisessa osassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lle Pohjanmaan historiaan, kun henkil\u00f6kuvat johdattavat lukijan 1800-luvun loppupuolelta noin sata vuotta eteenp\u00e4in. Ensin tutustutaan itseoikeutetusti h\u00e4jyihin eli puukkojunkkareihin. N\u00e4iden vastakohtana on aatelistytt\u00f6 Mathilda Wreden tarina. H\u00e4n koki uskonnollisen her\u00e4tyksen 1880-luvun alussa ja ryhtyi vankilaty\u00f6ntekij\u00e4ksi ja evankelistaksi. Vajaa sata vuotta my\u00f6hemmin 1970-luvulla saarnamies Niilo Yli-Vainio ker\u00e4si v\u00e4ke\u00e4 her\u00e4tyskokouksiin, jossa ihmiset kaatuivat hurmostilassa. Pohjanmaa onkin uskonnollista aluetta: k\u00f6rttil\u00e4isyys, evankelisuus, lestadiolaisuus, helluntaiher\u00e4tys ja vapaakirkollisuus ovat suosittuja liikkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Minulle Oulusta tuttu Samuli Paulaharju (1875-1944) oli l\u00e4ht\u00f6j\u00e4\u00e4n Pohjanmaalta, Kurikasta, ja h\u00e4n talletti paljon kansanperinnett\u00e4 my\u00f6s pohjalaisista, mm. n\u00e4iden vuotuisjuhlista. Pohojanmaalla valakioota poltetahan p\u00e4\u00e4si\u00e4\u00e4sen\u00e4<\/em>, mik\u00e4 on minulle aivan uutta. Muilla asuinpaikkakunnillani kokot on s\u00e4\u00e4stetty juhannukseen. Samoin trullit kiert\u00e4v\u00e4t Pohjanmaalla lankalauantaisin eiv\u00e4tk\u00e4 palmusunnuntaina.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 sis\u00e4llissota – jota Pohjanmaalla kutsutaan vapaussodaksi, sill\u00e4 tavoitteena oli ajaa ven\u00e4l\u00e4iset pois alueelta – ja lapuanliike vaikuttivat pohjalaisiin voimakkaasti, t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hti tuhansia ihmisi\u00e4 Pohjois-Amerikkaan paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat saavat yksil\u00f6n \u00e4\u00e4nen, kun P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kertoo isois\u00e4ns\u00e4 Matti V. Luoman (1882-1959) tarinan. Luoman el\u00e4vist\u00e4 teksteist\u00e4 huokuu pohjalainen huumori. Luoma edustaa mielest\u00e4ni hienosti vanhaa yritteli\u00e4st\u00e4 pohjalaista, jolla oli halu menesty\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille. Luoma oli rohkea ja sitke\u00e4 riskinottaja, mutta toisaalta h\u00e4ness\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s pohjalaisuuden toinen puoli: uho ja suorasukaiset, jopa ilke\u00e4t sanat.<\/p>\n\n\n\n

Josei pohojalaasen kans p\u00e4rij\u00e4\u00e4, son ittes vika!<\/h2>\n\n\n\n

Kirjan kolmannessa osassa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nykyp\u00e4iv\u00e4n pohjalaiset: Antti Tuuri, Paula Koivuniemi, Tapio Luoma, Juha Mieto, Soile Yli-M\u00e4yry, Hannu-Pekka Bj\u00f6rkman, Taina Latvala ja Milla Paloniemi. P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen ajatuksena oli l\u00e4ht\u00f6j\u00e4\u00e4nkin haastatella julkisuuden henkil\u00f6it\u00e4, joista kaikki ammentavat juuristaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Haastatteluissa tulee esiin samantyyppisi\u00e4 ajatuksia, stereotypioiksikin miellettyj\u00e4 piirteit\u00e4. Toisaalta, se mist\u00e4 puhutaan, vahvistuu. Haastatteluista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 henkil\u00f6t ovat ylpeit\u00e4 juuristaan ja palaavat mielell\u00e4\u00e4n kotiseudulleen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tilaa olla ja hengitt\u00e4\u00e4. Moni kertoo olevansa sitke\u00e4, jonka yhdist\u00e4\u00e4 pohjalaisuuteen. Ty\u00f6nteon eetos on vahva: ty\u00f6 tulee valmiiksi vain tekem\u00e4ll\u00e4. P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kirjoittaa: “Pohjalaisen tulisuuden juuret ovat syv\u00e4ll\u00e4 historiassa, h\u00e4jyjen hurjassa luonnossa. Nyky\u00e4\u00e4n se n\u00e4kyy esimerkiksi niin, ett\u00e4 periksi ei helpolla anneta.” Asiat hoituu tai laitetaan hoitumaan. Vaikuttaa my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 jos ahkera pohjalainen ei itse ole yritt\u00e4j\u00e4, h\u00e4n saattaa menn\u00e4 laronmaalausk\u00f6kk\u00e4h\u00e4n<\/em> eli talkoisiin. Toisten auttaminen on osa kylien yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta pohjalainen yhteis\u00f6 voi olla my\u00f6s julma. Soile Yli-M\u00e4yryn (s. 1950) tarinasta k\u00e4y ilmi, kuinka t\u00e4m\u00e4n perhett\u00e4 syrjittiin vanhempien kuulovamman vuoksi. On syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4\u00e4 lukea, kuinka Yli-M\u00e4yry alkoi sensuroida ihmisten puheita tulkatessaan niit\u00e4 viittomakielisille vanhemmille. N\u00e4iden tapahtumien seurauksena Yli-M\u00e4yryn onkin vaikea luottaa ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n

Mietin, onko nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 helppoa olla v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 Pohjanmaalla. Erilaisuus on toki aina tietynlainen uhka, ja ehk\u00e4 pohjalaisen ilmaisut voivat kuulostaa ulkopaikkakuntalaisesta t\u00f6ykeilt\u00e4. Savon murteella sama lause kuulostaa lupsakkaalta, pohjalaisen suusta se t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4\u00e4. Sananparsissa on huumoria ja itseironiaa, mutta liek\u00f6 hitunen my\u00f6s kateutta, jonka sanotaan olevan pohjalaisten negatiivinen piirre. Kilpavarustelu n\u00e4kyi Matti V. Luoman muistelmissakin niin, ett\u00e4 sotamiehet kisasivat siit\u00e4, kenell\u00e4 oli kotirintamalla eniten lehmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4heistenkin yst\u00e4vien puheet toisilleen saattavat kuulostaa tylyilt\u00e4. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, jos l\u00e4sn\u00e4olijat kuittailevat toisilleen mink\u00e4 ehtiv\u00e4t. Kerran mietin, oliko henkil\u00f6 tosissaan, kun kritisoi toista varsin t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti. Uskallanko ikin\u00e4 avata suutani, jos reaktiot ovat tuon kaltaisia? No, se oli oikeasti pelkk\u00e4\u00e4 huumoria ja my\u00f6hemminkin olen samojen ihmisten n\u00e4hnyt toimivan samalla tavalla. Nyt osaan jo naurahtaa: taas nuo ovat vauhdissa. Ehk\u00e4 itsekin osaan jonkun punch linen joskus heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suorasukaisuus sin\u00e4ns\u00e4 on hyv\u00e4 asia ja helpottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun ei tarvitse yritt\u00e4\u00e4 tulkita toisen tarkoitusperi\u00e4. Itse olen kokenut suoruuden niin, ett\u00e4 kanssani on hyp\u00e4tty suoraan asiaan, ja esimerkiksi harrastusporukkaan olen solahtanut mukaan sujuvasti juuri t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Mutta kyll\u00e4 se suora ja joskus \u00e4\u00e4nek\u00e4skin puheenparsi on ollut outoa, kun siihen ei ole tottunut. Ovatko nuo jotenkin kiukkuisia, mietin joskus. Eiv\u00e4t vissiin, se on vaan t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen tyyli.<\/p>\n\n\n\n

Minua mietitytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rehvastelun ja h\u00e4pe\u00e4n ristiriita, joka nousee siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjassa esiin. Toisaalta pohjalainen on ylypi\u00e4<\/em> ja trossailee<\/em> saavutuksillaan, mutta kuitenkin miettii, mit\u00e4 muut h\u00e4nest\u00e4 ajattelevat, kehtaako n\u00e4in tehd\u00e4k\u00e4\u00e4n. Perinteisesti kyliss\u00e4 oli kirjoittamattomia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita pyrittiin noudattamaan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisivu kunnossa. H\u00e4pe\u00e4ll\u00e4 on moni lapsi kasvatettu aikoinaan, toivottavasti ei en\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n\n

Pohjalaisesta itsetunnosta on minulla kyll\u00e4 opittavaa. Liika vaatimattomuus ei kaunista, ja jos haluaa saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin, ei auta kuin puhua reteesti<\/em> p\u00e4\u00e4lle. Tuntuu ep\u00e4kohteliaalta, mutta ehk\u00e4 maassa pit\u00e4\u00e4 toimia maan tavalla? Toki, en varmaankaan ymm\u00e4rr\u00e4 nyansseja enk\u00e4 erota, mill\u00e4 asioilla sopii kehua, mist\u00e4 vaieta tai miten milloinkin toimia. On siis syyt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n seurailla taustalta. Ehk\u00e4 muualta tulleena saa anteeksi, jos tekee etikettivirheen.<\/p>\n\n\n\n

Moomma oikias, tootta v\u00e4\u00e4r\u00e4s, noon aivam mett\u00e4s!<\/h2>\n\n\n\n

Nyanssien erottamiseen liittyy oleellisena kielen ymm\u00e4rt\u00e4minen eli murre. Tapio Luoman mukaan murre heijastaa pohjalaista maisemaa, lakeutta, jossa on \u201dtilaa edess\u00e4, takana ja sivulla.\u201d Tasainen puhe ja venytetyt sanat ovat vakuuttavamman kuuloisia. Haastatellut kirjailijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teoksissaan murretta. En ollut ennen ajatellutkaan, ett\u00e4 Paloniemen Kiroileva siili puhuu pohjalaismurretta. Mutta niin, totta! Hyvinh\u00e4n t\u00e4h\u00e4n murteeseen sopivat ne perrrrrkeleen \u00e4rr\u00e4tkin. <\/p>\n\n\n\n

Murteen lukeminen ei aina ole helppoa, mutta se tuo aitoutta tekstiin. Katsoin vast\u2019ik\u00e4\u00e4n Maajussille morsian -sarjaa tekstitettyn\u00e4. Pohjalaismiehen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 murresanoista vain osa oli kirjoitettu murteella, ehk\u00e4 nimenomaan lukemisen helpottamiseksi, mutta se n\u00e4ytti jotenkin oudolta. Olisin suonut lukemalla ohjelmaa seuraaville saman murrekokemuksen kuin kuunteleville.<\/p>\n\n\n\n

Pohjalainen murre on jotenkin kulmikasta ja leve\u00e4\u00e4. Sanan sis\u00e4ll\u00e4 d muuttuu r-kirjaimeksi, vedet > veret, aidan > airan<\/em>. Joskus sanoissa on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tavu tai sit\u00e4 venytet\u00e4\u00e4n vokaalilla, kuten menn\u00e4h\u00e4n mett\u00e4h\u00e4n<\/em> tai ollahan\/olhan pohojalaasia<\/em>. Murrealueesta tai pit\u00e4j\u00e4st\u00e4 riippuen sanat vaihtelevat v\u00e4h\u00e4n. Sanoissa on my\u00f6s vaikutteita ruotsin kielest\u00e4: mansikoista plokataan<\/em> huonot pois (plocka, ker\u00e4t\u00e4, noukkia). Jos lapsi on hukassa, h\u00e4nt\u00e4 kollataan<\/em>\/kallataan<\/em> pihalta (kolla, katsoa, tarkistaa).<\/p>\n\n\n\n

1,5 vuoden j\u00e4lkeen olen kotiutunut sen verran, ett\u00e4 puheeseeni on tarttunut jonkin verran murresanoja. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 on osittain tietoista enk\u00e4 osaa painottaa sanoja paikallisten tavoin. Jos integroituminen ulkomailla paikalliseen yhteis\u00f6\u00f6n tapahtuu opettelemalla kielt\u00e4, ehk\u00e4 sama toimii my\u00f6s maakuntien v\u00e4lill\u00e4 muuttaessa. Nyky\u00e4\u00e4n osaan paistaa (k)ropsua<\/em> pannarin sijaan, mutta en tied\u00e4 kauanko menee, ett\u00e4 opin tikkuamahan\/tikkuamhan rasoja kurinvartahilla<\/em> sen sijaan, ett\u00e4 neuloisin lapasia.<\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

Pohjalaiset-kirja on erinomainen kurkistus yhden maakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on kohdistanut kirjansa sek\u00e4 pohjalaisille ett\u00e4 muille, avuksi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisia pohjalaiset ovat ja miksi. Juuret ovat t\u00e4rkeit\u00e4, ja muistot on hyv\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkipolville. Historiallinen osuus oli kiehtova, erityisesti h\u00e4jyist\u00e4 tykk\u00e4sin lukea. Tietoa oli paljon, muttei kuitenkaan niin, ett\u00e4 olisi tullut info\u00e4hky. Monessa kohtaa pystyin peilaamaan teksti\u00e4 omiin kokemuksiini. Ja kyll\u00e4, olen kirjan luettuani paljon viisaampi ja ymm\u00e4rr\u00e4n paikallisia paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen: Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan
180 s, SKS 2024
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos minulta olisi joitakin vuosia sitten kysytty, mit\u00e4 mieleeni tulee pohjalaisista, olisin vastannut pellot ja h\u00e4jyt. Olisin osannut nimet\u00e4 my\u00f6s Lakeuden Ristin ja jussipaidan sek\u00e4 kertoa, ett\u00e4 mielikuva pohjalaisista on v\u00e4h\u00e4n t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4. Kun murrekin on v\u00e4lill\u00e4 vaikeaselkoista ja ihmiset puhuvat rehvakkaasti, tulee jollakin tavalla torjuttu olo. <\/p>\n

Nyt asun toista vuotta Pohjanmaalla, ja totuttelen el\u00e4m\u00e4\u00e4n uudessa maakunnassa. Uteliain mielin tartuin Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen kirjaan Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan (SKS 2024). Ovatko paikallisten k\u00e4sitykset itsest\u00e4\u00e4n samantyyppisi\u00e4 kuin muualla ajatellaan? Vahvistuvatko stereotypiani vai saanko jotain uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ni?<\/p>\n","protected":false},"author":898,"featured_media":39524,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"\n

Jos minulta olisi joitakin vuosia sitten kysytty, mit\u00e4 mieleeni tulee pohjalaisista, olisin vastannut pellot ja h\u00e4jyt. Olisin osannut nimet\u00e4 my\u00f6s Lakeuden Ristin ja jussipaidan sek\u00e4 kertoa, ett\u00e4 mielikuva pohjalaisista on v\u00e4h\u00e4n t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4. Kun murrekin on v\u00e4lill\u00e4 vaikeaselkoista ja ihmiset puhuvat \"reteesti\", tulee jollakin tavalla torjuttu olo.<\/p>\n\n\n\n

Entisest\u00e4\u00e4n innostuin aiheesta, kun selvisi, ett\u00e4 P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on tulossa kirjailijavierailulle Ylistaroon. Nyt olisi oiva mahdollisuus kuulla kirjailijan ajatuksia ja kenties kuulla tarkemmin kirjan syntyhistoriasta ja kirjassa esitellyist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. Toiveeni toteutuikin, ja t\u00e4m\u00e4 teksti pohjautuu siis sek\u00e4 kirjaan ett\u00e4 P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen haastatteluun.<\/p>\n\n\n\n

<\/figure>\n\n\n\n

Nyt asun toista vuotta Pohjanmaalla, ja totuttelen el\u00e4m\u00e4\u00e4n uudessa maakunnassa. Uteliain mielin tartuin Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen kirjaan Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan. Ovatko paikallisten k\u00e4sitykset itsest\u00e4\u00e4n samantyyppisi\u00e4 kuin muualla ajatellaan? Vahvistuvatko stereotypiani vai saanko jotain uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ni?<\/p>\n\n\n\n

Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on siirtokarjalais\u00e4idin ja pohjalaisis\u00e4n tyt\u00e4r, kahden maakuntakulttuurin kasvatti. T\u00e4m\u00e4 Pohjalaiset-kirja on tavallaan pari P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen ensimm\u00e4iselle kirjalle Karjala syd\u00e4mess\u00e4 (SKS 2023). Idea kirjoihin l\u00e4hti, kun P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen sai tytt\u00e4rilt\u00e4\u00e4n t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi muistokirjan omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n halusi tallettaa maakuntiensa historiaa j\u00e4lkipolville.<\/p>\n\n\n\n

Kirja jakautuu kolmeen osaan, jossa ensimm\u00e4isess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n katsausta lakeuden historiaan aina sielt\u00e4 l\u00e4htien, kun viljelysmaita l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n soita polttamalla. P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kertoo pohjalaisista rakennuksista, jussipaidasta, kansallispuvuista ja Koskenkorvakin mainitaan. Lukija saa my\u00f6s muutaman perinneruokareseptin.<\/p>\n\n\n\n

Puukkojunkkareita, evankelistoja ja yritt\u00e4jyytt\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Toisessa osassa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lle Pohjanmaan historiaan, kun henkil\u00f6kuvat johdattavat lukijan 1800-luvun loppupuolelta noin sata vuotta eteenp\u00e4in. Ensin tutustutaan h\u00e4jyihin eli puukkojunkkareihin. N\u00e4iden vastakohtana jatkuu aatelistytt\u00f6 Mathilda Wreden tarina. H\u00e4n koki uskonnollisen her\u00e4tyksen 1880-luvun alussa ja ryhtyi vankilaty\u00f6ntekij\u00e4ksi ja evankelistaksi. 1970-luvulla saarnamies Niilo Yli-Vainio ker\u00e4si v\u00e4ke\u00e4 her\u00e4tyskokouksiin, jossa ihmiset kaatuivat hurmostilassa. Pohjanmaa onkin uskonnollista aluetta: k\u00f6rttil\u00e4isyys, evankelisuus, lestadiolaisuus, helluntaiher\u00e4tys ja vapaakirkollisuus ovat suosittuja liikkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Minulle Oulusta tuttu Samuli Paulaharju (1875-1944) oli l\u00e4ht\u00f6j\u00e4\u00e4n Pohjanmaalta, Kurikasta, ja h\u00e4n talletti paljon kansanperinnett\u00e4 my\u00f6s pohjalaisista, mm. n\u00e4iden vuotuisjuhlista. Pohjanmaalla poltetaan kokkoa eli valkioita p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 ja trullit kiert\u00e4v\u00e4t ovilla lankalauantaina. Minulle n\u00e4m\u00e4 ovat uutta, sill\u00e4 olen koko aiemman el\u00e4m\u00e4ni asunut seuduilla, jossa virpojat k\u00e4yv\u00e4t palmusunnuntaina ja kokot s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n juhannukseen.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 sis\u00e4llissota - jota Pohjanmaalla kutsutaan vapaussodaksi, sill\u00e4 tavoitteena oli ajaa ven\u00e4l\u00e4iset pois alueelta - ja lapuanliike vaikuttivat pohjalaisiin voimakkaasti, t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hti tuhansia ihmisi\u00e4 Pohjois-Amerikkaan paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat saavat yksil\u00f6n \u00e4\u00e4nen, kun P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kertoo isois\u00e4ns\u00e4 Matti V. Luoman (1882-1959) tarinan. Luoman el\u00e4vist\u00e4 teksteist\u00e4 huokuu pohjalainen huumori.<\/p>\n\n\n\n

Luoma edustaa mielest\u00e4ni hienosti vanhaa yritteli\u00e4st\u00e4 pohjalaista, jolla oli halu menesty\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille. Luoma oli rohkea ja sitke\u00e4 riskinottaja, mutta toisaalta h\u00e4ness\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s pohjalaisuuden toinen puoli: uho ja suorasukaiset, jopa ilke\u00e4t sanat.<\/p>\n\n\n\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n pohjalaisia<\/p>\n\n\n\n

Kirjan kolmannessa osassa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nykyp\u00e4iv\u00e4n pohjalaiset: Antti Tuuri, Paula Koivuniemi, Tapio Luoma, Juha Mieto, Soile Yli-M\u00e4yry, Hannu-Pekka Bj\u00f6rkman, Taina Latvala ja Milla Paloniemi. P\u00e4\u00e4kk\u00f6sen ajatuksena oli l\u00e4ht\u00f6j\u00e4\u00e4nkin haastatella julkisuuden henkil\u00f6it\u00e4, joista kaikki ammentavat juuristaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Haastatteluissa tulee esiin samantyyppisi\u00e4 ajatuksia. He ovat ylpeit\u00e4 juuristaan ja palaavat mielell\u00e4\u00e4n kotiseudulleen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tilaa olla ja hengitt\u00e4\u00e4. Moni kertoo olevansa sitke\u00e4, jonka yhdist\u00e4\u00e4 pohjalaisuuteen. Ty\u00f6nteon eetos on vahva: ty\u00f6 tulee valmiiksi vain tekem\u00e4ll\u00e4. P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen kirjoittaa: \"Pohjalaisen tulisuuden juuret ovat syv\u00e4ll\u00e4 historiassa, h\u00e4jyjen hurjassa luonnossa. Nyky\u00e4\u00e4n se n\u00e4kyy esimerkiksi niin, ett\u00e4 periksi ei helpolla anneta.\" Asiat hoituu tai laitetaan hoitumaan. Vaikuttaa my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 jos yritteli\u00e4s pohjalainen ei itse ole yritt\u00e4j\u00e4, h\u00e4n saattaa uurastaa k\u00f6kk\u00e4n\u00e4 eli talkoilla. Toisten auttaminen on osa kylien yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta pohjalainen yhteis\u00f6 voi olla my\u00f6s julma. Soile Yli-M\u00e4yryn (s. 1950) tarinasta k\u00e4y ilmi, kuinka t\u00e4m\u00e4n perhett\u00e4 syrjittiin vanhempien kuulovamman vuoksi. On syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4\u00e4 lukea, kuinka Yli-M\u00e4yry alkoi sensuroida ihmisten puheita tulkatessaan niit\u00e4 viittomakielelle. N\u00e4iden tapahtumien seurauksena Yli-M\u00e4yryn onkin vaikea luottaa ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n

Mietin, onko nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 helppoa olla v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 Pohjanmaalla. Erilaisuus on toki aina tietynlainen uhka, ja ehk\u00e4 pohjalainen voi suorasukaisuudellaan loukata tahtomattaankin. Savon murteella sama lause kuulostaa lupsakkaalta, pohjalaisen suusta se t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4\u00e4. Trossailu eli uhoaminen voi tuntua t\u00f6yke\u00e4lt\u00e4, ellei ota puheita huumorin kannalta. Joskin t\u00e4ss\u00e4 voi olla totta toinen puoli. Pohjalaisten luonteessa negatiivista on kateus, joka n\u00e4kyy esimerkiksi kilpavarusteluna. Matti V. Luoman muisteluissa sotamiehet kisaavat siit\u00e4, kenell\u00e4 on kotirintamalla eniten lehmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4heistenkin yst\u00e4vien puheet toisilleen saattavat kuulostaa tylyilt\u00e4. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, jos l\u00e4sn\u00e4olijat kuittailevat toisilleen mink\u00e4 ehtiv\u00e4t. Olin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapaamisessa, jossa mietin, onko er\u00e4s henkil\u00f6 tosissaan, kun noin t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti kritisoi toista. Uskallanko ikin\u00e4 avata suutani, jos reaktiot ovat tuon kaltaisia? No, se oli oikeasti pelkk\u00e4\u00e4 huumoria ja my\u00f6hemminkin olen samojen ihmisten n\u00e4hnyt toimivan samalla tavalla. Nyt osaan jo naurahtaa: taas nuo ovat vauhdissa. Ehk\u00e4 itsekin osaan jonkun punch linen joskus heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suorasukaisuus sin\u00e4ns\u00e4 on hyv\u00e4 asia ja helpottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun ei tarvitse yritt\u00e4\u00e4 tulkita toisen tarkoitusperi\u00e4. Itse olen kokenut suoruuden niin, ett\u00e4 kanssani on hyp\u00e4tty suoraan asiaan, ja esimerkiksi harrastusporukkaan olen solahtanut mukaan sujuvasti. Mutta kyll\u00e4 se suora ja joskus \u00e4\u00e4nek\u00e4skin puheenparsi on ollut outoa, kun siihen ei ole tottunut. Ovatko nuo jotenkin kiukkuisia, mietin joskus. Eiv\u00e4t vissiin, se on vaan t\u00e4k\u00e4l\u00e4inen tyyli.<\/p>\n\n\n\n

Minua mietitytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rehvastelun ja h\u00e4pe\u00e4n ristiriita, joka nousee siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjassa esiin. Toisaalta pohjalainen on ylpe\u00e4 ja retostelee saavutuksillaan, mutta kuitenkin miettii, mit\u00e4 muut h\u00e4nest\u00e4 ajattelevat, kehtaako n\u00e4in tehd\u00e4k\u00e4\u00e4n. H\u00e4pe\u00e4ll\u00e4 on moni lapsi kasvatettu aikoinaan, toivottavasti ei en\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n\n

Pohjalaisesta itsetunnosta on minulla kyll\u00e4 opittavaa. Liika vaatimattomuus ei kaunista, ja jos joissakin haluaa saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin, ei auta kuin puhua reteesti p\u00e4\u00e4lle. Tuntuu ep\u00e4kohteliaalta, mutta ehk\u00e4 maassa pit\u00e4\u00e4 toimia maan tavalla. Toki, en varmaankaan ymm\u00e4rr\u00e4 nyansseja enk\u00e4 erota, mill\u00e4 asioilla sopii kehua, mist\u00e4 vaieta tai miten milloinkin toimia. On siis syyt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n seurailla taustalta. Ehk\u00e4 muualta tulleena saa anteeksi, jos tekee etikettivirheen.<\/p>\n\n\n\n

Moomma oikias, tootta v\u00e4\u00e4r\u00e4s, noon aivam mett\u00e4s!<\/p>\n\n\n\n

Nyanssien erottamiseen liittyy oleellisena kielen ymm\u00e4rt\u00e4minen eli murre. Tapio Luoman mukaan murre heijastaa pohjalaista maisemaa, lakeutta, jossa on \u201dtilaa edess\u00e4, takana ja sivulla.\u201d Tasainen puhe ja venytetyt sanat ovat vakuuttavamman kuuloisia. Haastatellut kirjailijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teoksissaan murretta. En ollut ennen ajatellutkaan, ett\u00e4 Paloniemen Kiroileva siili puhuu pohjalaismurretta. Mutta niin, totta! Hyvinh\u00e4n t\u00e4h\u00e4n murteeseen sopivat ne perrrrrkeleen \u00e4rr\u00e4tkin. Murteen lukeminen ei aina ole helppoa, mutta se tuo aitoutta tekstiin. Katsoin vast\u2019ik\u00e4\u00e4n Maajussille morsian -sarjaa tekstitettyn\u00e4. Pohjalaismiehen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 murresanoista vain osa on kirjoitettu murteella, mik\u00e4 h\u00e4iritsee yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon.<\/p>\n\n\n\n

Pohjalainen murre on jotenkin kulmikasta. R-kirjainta esiintyy paljon, vedet > veret, aidan > airan -tyyppisesti. Joskus sana venyy vokaaleilla, joskus uudella tavulla, kun menn\u00e4\u00e4n mett\u00e4h\u00e4n tai saunahan ja ollaan pohojalaasia. Murresanoissa on my\u00f6s vaikutteita ruotsin kielest\u00e4, esim. hantuuki (handduk, k\u00e4sipyyhe) ja karteekit (gardiner, verhot).<\/p>\n\n\n\n

1,5 vuoden j\u00e4lkeen olen kotiutunut sen verran, ett\u00e4 puheeseeni on tarttunut jonkin verran murresanoja. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 on kyll\u00e4 osittain tietoista ja painottuu esimerkiksi fraaseihin. Jos integroituminen ulkomailla paikalliseen yhteis\u00f6\u00f6n tapahtuu opettelemalla kielt\u00e4, ehk\u00e4 sama toimii my\u00f6s maakuntien v\u00e4lill\u00e4 muuttaessa. Nyky\u00e4\u00e4n yrit\u00e4n muistaa paistaa (k)ropsua pannarin sijaan, mutta en tied\u00e4 kauanko menee, ett\u00e4 opin tikkuamaan rasoja kurinvartahilla sen sijaan ett\u00e4 neuloisin lapasia.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen on kohdistanut kirjansa sek\u00e4 pohjalaisille ett\u00e4 muille: auttamaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisia pohjalaiset ovat ja miksi. Juuret ovat t\u00e4rkeit\u00e4, ja muistot on hyv\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkipolville.<\/p>\n\n\n\n

Pohjalaiset on erinomainen kurkistus yhden maakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Historiallinen osuus oli kiehtova, erityisesti h\u00e4jyist\u00e4 tykk\u00e4sin lukea. Tietoa oli paljon, muttei kuitenkaan niin, ett\u00e4 olisi tullut info\u00e4hky. Monessa kohtaa pystyin peilaamaan teksti\u00e4 omiin kokemuksiini. Ja kyll\u00e4, olen kirjan luettuani paljon viisaampi ja ymm\u00e4rr\u00e4n paikallisia paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Sirpa P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen
Pohjalaiset \u2014 Eik\u00e4 muualta kehtaas ollakkaan
180 s
SKS 2024<\/p>\n\n\n\n

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.<\/p>\n","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[2,409],"tags":[191,1185,147,852,2563,374],"coauthors":[1090],"class_list":["post-39507","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirj","category-kirj_sarj","tag-arvostelut","tag-kirja-arvostelu","tag-kirjat","tag-kulttuuri","tag-pohjalaisuus","tag-tietokirjallisuus"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/pohjalaiset.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39507","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/898"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39507"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39507\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":39535,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39507\/revisions\/39535"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39507"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39507"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39507"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=39507"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}