{"id":37304,"date":"2023-05-15T09:00:00","date_gmt":"2023-05-15T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=37304"},"modified":"2023-05-14T14:11:23","modified_gmt":"2023-05-14T11:11:23","slug":"rikoksen-ja-rangaistuksen-filosofia-ja-hyn-kesakurssit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2023\/05\/15\/rikoksen-ja-rangaistuksen-filosofia-ja-hyn-kesakurssit\/","title":{"rendered":"Rikoksen ja rangaistuksen filosofia ja HY:n kes\u00e4kurssit"},"content":{"rendered":"\n

Ok, my\u00f6nn\u00e4n. Olen true crime -fani. Kuuntelen vakituisesti ainakin kymment\u00e4 eri true crime -podcastia, pystyn luettelemaan useita sarjamurhaajia ja muistan ulkoa kuuluisimmat kidnappaustapaukset ja niiden lopputulokset. (Syyt\u00e4n t\u00e4st\u00e4 Elizabeth Smartin tapausta, jota seurasin teini-i\u00e4ss\u00e4.) Joten kun kirjoittajaryhm\u00e4ss\u00e4 ilmoitettiin mahdollisuudesta saada arvostelukappale kirjasta Rikoksen ja rangaistuksen filosofia, tartuin heti mahdollisuuteen. Kirjoituksen lopussa vinkkaan viel\u00e4 kriminologian ja rikosoikeuden kes\u00e4opinnoista avoimessa yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Gaudeamus<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rikoksen ja rangaistuksen filosofia on vertaisarvioitu akateeminen teos, ja siksi sen lukemiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen kannattaa varata aikaa. Toisaalta sit\u00e4 voi huoletta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 yliopiston esseiss\u00e4, ja koska l\u00e4hteit\u00e4 on yhteens\u00e4 noin sata sivua, teemoihin voi uppoutua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n oman kandin verran.<\/p>\n\n\n\n

Kirja on jaettu kuuteen osaan. Ensimm\u00e4inen, nimelt\u00e4\u00e4n Rangaistusteorioista<\/strong>, selvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 emme rankaise toisia ihmisi\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 niin lukee laissa, vaan taustalla on teorioita rikoksen sovittamisesta tai uusien rikosten ehk\u00e4isemisest\u00e4. Suomen rikoslain kokonaisuudistus toteutettiin 1970-luvulla (josta on 50, ei 30 vuotta aikaa). Silloin rangaistuksen tarkoitukseksi m\u00e4\u00e4ritettiin moite. Eli rangaistuksen pihvi on kertoa kaikille, ett\u00e4 teko ei ollut meid\u00e4n yhteiskunnassamme hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, hyi sinua. (Fun fact: Suomen rikoslakiin viitataan edelleen vuosiluvulla 1889, jolloin sen vahvisti Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III.)<\/p>\n\n\n\n

Toinen, Rangaistuksen oikeutuksesta<\/strong>, kertoo esimerkiksi seuraamusj\u00e4rjestelm\u00e4n painotuksien muutokset. Itse pidin mielenkiintoisena etenkin syyteneuvottelun tuloa Suomeen (2015), ja sen problematisointia. Syyteneuvottelussa, jonka kaikki muistanevat Kova laki -sarjasta (\u201dmy\u00f6nn\u00e4 tappo, ota X vuotta, niin emme syyt\u00e4 sinua murhasta, jolloin riskeeraat elinkautisen\u201d) ongelmana on kirjan mukaan kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ajattelu ja syytettyjen yhdenvertaisuus. Itse lis\u00e4isin viel\u00e4 yhdysvaltalaisista true crime -tapauksista tutun ilmi\u00f6n, jossa syyt\u00f6n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 syyllisyytens\u00e4 syyteneuvottelussa, koska ei pysty puolustamaan itse\u00e4\u00e4n oikeudessa.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas osa on nimelt\u00e4\u00e4n Rikosvastuu ja syyllisyysperiaate<\/strong>. Rikosvastuuta pohditaan muun muassa biososiaalisista n\u00e4k\u00f6kulmista, jolloin kyseess\u00e4 on jo biososiaalinen kriminologia \u2013 rikosoikeudelliseen rangaistavuuteen se liittyy siten, ett\u00e4 rikosvastuun edellytys on yleens\u00e4 se, ett\u00e4 henkil\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tekonsa luonteen ja olisi voinut toimia toisin. Jos aivot on kuitenkin viritetty niin, ett\u00e4 muunlainen toiminta ei onnistu, mik\u00e4 logiikka on rankaisemisessa? J\u00e4nn\u00e4sti t\u00e4ss\u00e4 osassa on eniten latinaa koko kirjasta.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s, Rikoslain yleisten oppien filosofiaa<\/strong>, kertoo muun muassa yrityksen rangaistavuudesta. True crime -podcasteissa ihmetell\u00e4\u00e4n usein, miksi murhan yrityksest\u00e4 ei saa samaa rangaistusta kuin murhasta, onhan ero usein vain oma ep\u00e4onnistuminen, uhrin toiminta tai jokin sattuma. Kirja l\u00e4hestyy asiaa siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 on teko (murha), jota ei tapahtunutkaan (uhri j\u00e4i eloon), jolloin ei ole tekoa (murha). Siksi tuomitaan toisesta teosta (yritys). Rangaistuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n pohtimiseksi pit\u00e4isi varmaankin palata johonkin toiseen artikkeliin. (Fun fact: suosikkip\u00e4\u00e4t\u00f6kseni korkeimmasta oikeudesta liittyy t\u00e4h\u00e4n. Keississ\u00e4 KKO 2013:85<\/a> \u201dA, B ja C olivat suunnitelleet ja valmistelleet arvokuljetusry\u00f6st\u00f6\u00e4. He olivat pakettiautoon piiloutuneina, aseistettuina ja toimintavalmiudessa odottaneet arvokuljetusajoneuvon saapumista paikalle tarkoituksenaan ry\u00f6st\u00e4\u00e4 se.\u201d Ja sitten mietit\u00e4\u00e4n, onko t\u00e4m\u00e4 jo yritys. Hauskaa.) Osassa on my\u00f6s artikkeli rikoslain feministisest\u00e4 kritiikist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viides osa on Rikoslain henkil\u00f6it\u00e4<\/strong>. Rikosoikeudellinen subjekti on siit\u00e4 mielenkiintoinen asia, ett\u00e4 monessa laissa ei eritell\u00e4, kuka voi olla uhri. \u201dToisen\u201d tappaminen on rangaistavaa, mutta voisiko tuo \u201dtoinen\u201d olla ihmisen lis\u00e4ksi lemmikki? Ent\u00e4 tekij\u00e4, voisiko el\u00e4imen tuomita toisen el\u00e4imen taposta? Tietyll\u00e4 tapaa niin tehd\u00e4\u00e4n jo, jos lopetetaan koiria tappanut susi. Osassa pohditaan my\u00f6s robotiikkaa, teko\u00e4ly\u00e4 ja vastuuta. Ent\u00e4 jos se oli imuri, joka aiheutti kultakalan kuoleman?<\/p>\n\n\n\n

Kuudes osa, Rikoslain kielloista ja vapauksista<\/strong>, kertoo muun muassa kansalaistottelemattomuudesta (miettik\u00e4\u00e4 muuten USA:n Black Lives Matter -protesteja ja sitten loppiaisen vallankaappausyrityst\u00e4), oikeuden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (nimelt\u00e4\u00e4n shikaanikielto, j\u00e4nn\u00e4 nimi), sek\u00e4 perusoikeuksista Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjaa lukiessa lukijana kaipasin eniten sit\u00e4, ett\u00e4 joku selitt\u00e4isi minulle kaikki sen asiat puhuen; ei siis \u00e4\u00e4nikirjana, vaan live-luentoina. Kirja vie mukaansa, ja sen lukemiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen kannattaa varata paljon aikaa (viikkoja, ei p\u00e4ivi\u00e4), mink\u00e4 j\u00e4lkeen saattaa her\u00e4t\u00e4 halu jatkaa asiaan perehtymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siis varoituksena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Unsplash<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Onneksi Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa on t\u00e4n\u00e4kin kes\u00e4n\u00e4 rikosoikeuden ja kriminologian opintojaksoja.<\/p>\n\n\n\n

Johdatus oikeustieteeseen on opiskeltavissa MOOC-kurssina elokuun loppuun.<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Rikosoikeuden MOOC-kurssi on opiskeltavissa viel\u00e4 hein\u00e4kuun loppuun. <\/a>Olen itse opiskellut t\u00e4m\u00e4n kurssin, se oli todella mielenkiintoinen ja avasi t\u00e4m\u00e4nkin kirjan teemoja aloittelijoille tosi hyvin. <\/p>\n\n\n\n

Rikosoikeuden esseen aika on toukokuun lopussa (huom tosi lyhyt aika tehd\u00e4 essee!)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kriminologian kurssi, joka on sosiaalitieteiden aineopintoja, luennoidaan touko-kes\u00e4kuussa<\/a>. K\u00e4vin kurssin pari vuotta sitten, ja se oli oikein hyv\u00e4 peruskurssi. Tutuksi tulevat erilaiset tilastot ja k\u00e4sitteet kriminologiasta. N\u00e4m\u00e4 tyypit rakastavat graafeja. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi viel\u00e4 vinkki historian puolelta: Pahuuden historia keskiajan Euroopassa luennoidaan elo-syyskuussa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Unsplash<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rikoksen ja rangaistuksen filosofia on saatavilla Storytelist\u00e4, Nextoryst\u00e4, Bookbeatista ja Elisa Kirjasta, sek\u00e4 ainakin Helmet-kirjastoista, joissa sit\u00e4 on hurjat 14 kappaletta. Lis\u00e4ksi kirjan toimittajista Esko Yli-Hemminki oli Kalle Haatasen vieraana Ylen podcastissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Rikoksen ja rangaistuksen filosofia\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Esko Yli-Hemminki, Sakari Melander, Kimmo Nuotio (toim.)<\/p>\n\n\n\n

Gaudeamus 2022<\/p>\n\n\n\n

Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ok, my\u00f6nn\u00e4n. Olen true crime -fani. Kuuntelen vakituisesti ainakin kymment\u00e4 eri true crime -podcastia, pystyn luettelemaan useita sarjamurhaajia ja muistan ulkoa kuuluisimmat kidnappaustapaukset ja niiden lopputulokset. (Syyt\u00e4n t\u00e4st\u00e4 Elizabeth Smartin tapausta, jota seurasin teini-i\u00e4ss\u00e4.) Joten kun kirjoittajaryhm\u00e4ss\u00e4 ilmoitettiin mahdollisuudesta saada arvostelukappale kirjasta Rikoksen ja rangaistuksen filosofia, tartuin heti mahdollisuuteen. Kirjoituksen lopussa vinkkaan viel\u00e4 kriminologian ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":922,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[2,409],"tags":[1481,1185,686,2484],"coauthors":[1347],"class_list":["post-37304","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-paakirj","category-kirj_sarj","tag-arvostelu","tag-kirja-arvostelu","tag-kirjallisuus","tag-kriminologia"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/922"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37304"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37304\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":37377,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37304\/revisions\/37377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37304"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37304"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37304"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=37304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}