![\"Kuvassa](\"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/800px-Blue_Tile_Victoria_and_Albert_Museum_Sappho_169396011662.jpg\")
<\/p>\n\n\n\n
Hyvin v\u00e4h\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n Lesboksen saarella el\u00e4neest\u00e4 runoilijasta. Sapfo (Sappho, Psappha) syntyi arviolta vuonna 620 eaa ja menehtyi vuonna 550 eaa. H\u00e4n sai osakseen niin ylistyst\u00e4 kuin pilkkaa, ja h\u00e4nen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n aikaamme l\u00e4hinn\u00e4 vain katkelmia, runos\u00e4ikeit\u00e4 (Fragments \/ Fragmentit). Sapfon s\u00e4ilynyt runous tekee kuitenkin lukijaansa l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen, ja Sapfon ylist\u00e4jiin lukeutunut Platon kuvasi h\u00e4nt\u00e4 kymmenenneksi muusaksi. Sapfo luettiin antiikin aikana arvostetuimpiin runoilijoihin, ja Homeros kutsui h\u00e4nt\u00e4 vain Runoilijaksi isolla R:ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sapfon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tiet\u00e4misen kompastuskiven\u00e4 on h\u00e4nen kohtaamansa pilkka ja iva. Ne, jotka eiv\u00e4t arvostaneet h\u00e4nt\u00e4, ivasivat h\u00e4nen seksuaalisuuttaan ja vapauksia, joita h\u00e4n kuvasi runoissaan. Sapfoa pilkattiin eri n\u00e4ytelmiss\u00e4, ja h\u00e4nen kuolemastaan ei tiedet\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n muuta kuin pilkkatarina, jonka mukaan h\u00e4n olisi loikannut kalliolta kuolemaan tultuaan torjutuksi lemmenasioissa.<\/p>\n\n\n\n
Sapfo kirjoitti paljon rakkausrunoja. H\u00e4n kirjoitti rakkaudesta, jossa rakkauden jakoivat niin nainen ja mies, kuin nainen ja nainen. Sapfo kirjoitti eroottisesti, intensiivisesti, sensuroimatta ja yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin. H\u00e4n rikkoi oman aikansa runouden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja loi uutta, mik\u00e4 on kantanut meid\u00e4n aikaamme asti.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nen runoistaan on useita k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 eri kielill\u00e4. Olen itse lukenut kahta eri suomennosta ja useita englanniksi olevia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Poetry Foundation antaa lukea vapaasti muutaman englanniksi olevan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen. Oma suositukseni suomennoksista on Pentti Saarikosken<\/strong> Iltat\u00e4hti, h\u00e4\u00e4laulu<\/em>, jossa Saarikoski on luopunut Sapfon k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 alkuper\u00e4isen runomitan mukaisesti. Saarikoski on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt runot niiden olemuksesta k\u00e4sin, sill\u00e4, se mik\u00e4 toimii muinaiskreikassa runomitassa hyvin, asettaa suomeksi haasteita k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6lle. Runomitalle uskollinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on mielest\u00e4ni P\u00e4iv\u00f6 ja Teivas<\/strong> Oksalan<\/strong> suomennokset.<\/p>\n\n\n\n Miksi Sapfon runous sitten on niin<\/em> ihmeellist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Sapfo on mestarillinen kuvaaja. H\u00e4n tuo tunteen esiin niin, ett\u00e4 sen maistaa ja tuntee iholla. Sapfo puhuu vuosisatojen takaa nykyajalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. H\u00e4n kirjoittaa rakastamisesta, sen ilosta ja surusta, ja h\u00e4n kirjoittaa maailmasta ter\u00e4v\u00e4sti, ihmisen heikkoudesta ja vahvuudesta. Sapfo kysyi itselt\u00e4\u00e4n samoja kysymyksi\u00e4 kuin me kysymme nyt.<\/p>\n\n\n\n Oma rakkauteni Kymmenenteen muusaan alkoi t\u00e4st\u00e4 fragmentin katkelmasta, eik\u00e4 se rakkaus on himmennyt.<\/p>\n\n\n\n \u201dRatsumiesten jalkamiesten matruusien<\/em><\/p>\n\n\n\n toinen toisten toinen toisten sanoo olevan kauneimpia<\/em><\/p>\n\n\n\n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa<\/em><\/p>\n\n\n\n minun mielest\u00e4ni<\/em><\/p>\n\n\n\n kaunein on se jota rakastaa\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n (Sapfo, Fragmentti 16, suomentanut Pentti Saarikoski)<\/p>\n\n\n\n Vapaasti luettavat Sapfon runot englanniksi: Poetry Foundation, https:\/\/www.poetryfoundation.org\/poets\/sappho<\/a><\/p>\n\n\n\n