{"id":22838,"date":"2017-04-18T06:59:08","date_gmt":"2017-04-18T03:59:08","guid":{"rendered":"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=22838"},"modified":"2017-06-01T21:29:37","modified_gmt":"2017-06-01T18:29:37","slug":"tales-of-berseria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2017\/04\/18\/tales-of-berseria\/","title":{"rendered":"Tales of Berseria"},"content":{"rendered":"

\"Tales_of_Berseria_cover\"Kehitt\u00e4j\u00e4<\/em> : Bandai Namco Studios
\nJulkaisija<\/em> : Bandai Namco Entertainment
\nGenre<\/em> : Japanilainen roolipeli (JRPG)
\nAlustat<\/em> : PC, PS3, PS4
\nIk\u00e4raja<\/em> : K-16<\/p>\n

 
\n 
\n 
\n\"Bers_posse\"
\n 
\n <\/p>\n

Tales of Mit\u00e4h?<\/h4>\n

 <\/p>\n

Aina v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 poistua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Japanilaiset roolipelit eiv\u00e4t ole minulle erityisen tuttuja. Olen pelannut niit\u00e4 edellisen kerran yli kymmenen vuotta sitten. Muistoni Suikodenista, Final Fantasysta ja Legend of Dragoonista alkavat h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 orastavan vanhuuden edell\u00e4, ja mielikuvani JRPG-genrest\u00e4 kaipaavat tomutusta, joten tartuin rohkeasti Tales of Berserian arvostelukappaleeseen.<\/p>\n

Tales of -sarjaa onkin itse asiassa julkaistu jo rapiat parikymment\u00e4 vuotta. Sarjan aloitti Tales of Phantsia vuonna 1995 ja nyt arvostelemani Tales of Berseria on sarjan per\u00e4ti seitsem\u00e4stoista osa. N\u00f6rttitytt\u00f6jen blogista voit lukea arvostelun Tales of Xilliasta<\/a>.<\/p>\n

Juonellisesti Tales of Berseria sijoittuu aikaan ennen sarjan edellisen osan tapahtumia, eli kysess\u00e4 on jonkin sortin historiallinen esin\u00e4yt\u00f6s. Koska pelisarja ei ole minulle entuudestaan tuttu, olen kiitollinen siit\u00e4 ettei Tales of -pelej\u00e4 kuulemma tarvitse pelata kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 saadaakseen juonesta kiinni. Ehk\u00e4 siit\u00e4 kuitenkin olisi hy\u00f6ty\u00e4? Niin, ja voisihan sit\u00e4 katsoa my\u00f6s 17-osaisen animesarjan Tales of Zestiria the X, joka sivuaa my\u00f6s Tales of Berserian tapahtumia. Tales of- sarjan ymp\u00e4rill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 py\u00f6riv\u00e4n melko paljon mangaa ja muuta oheistauhkaa.<\/p>\n

Olen tainnut ep\u00e4huomiossa sukeltaa p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 altaan syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

 
\n <\/p>\n

Tarinatuokio<\/h4>\n

 <\/p>\n

Tales of Berseria alkaa maukkaalla animep\u00e4tk\u00e4ll\u00e4, jossa paha kuu nousee ja raivoaviksi ihmissusiksi muuttuva rahvas repii kappaleiksi kokonaisen kyl\u00e4n. Komea henkienmanaaja pelastaa verisen temmellyksen keskelt\u00e4 mukaansa kaksi s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nytt\u00e4 lasta. Pelin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on heist\u00e4 toinen, teinitytt\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Velvet.<\/p>\n

Pelin s\u00e4vy muuttuu jo alkumetreill\u00e4 melko synk\u00e4ksi. Dramaattisten k\u00e4\u00e4nteiden j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 muuttuu demoniseksi hahmoksi, joka aikoo kostaa kokemansa v\u00e4\u00e4ryydet ja menetykset. Vuosien vankeuden j\u00e4lkeen Velvet l\u00e4htee kirjaimellisesti toteuttamaan oman k\u00e4den oikeutta ja m\u00e4iskii tielleen osuvia hirvi\u00f6it\u00e4 valtavalla verenpunaisella kouralla.<\/p>\n

\"Peliss\u00e4ni

Peliss\u00e4ni on animea!<\/p><\/div>Tales of Berserian tarinallinen asetelma on siin\u00e4 mieless\u00e4 raikas, etteiv\u00e4t hyvyys ja pahuus ole aivan perinteisen mustavalkoisia k\u00e4sitteit\u00e4. Pelin hyvikset ovat valkoisiin pukeutuvia, pyhistelevi\u00e4 julmureita, jotka kyykytt\u00e4v\u00e4t alaisiaan ja jakavat oikeutta. Pelattava sankarikaarti sen sijaan koostuu kaoottisista laitapuolen kulkijoista, joilla kaikilla on jotain hampaankolossa vallitsevaa systeemi\u00e4 kohtaan. Onhan t\u00e4llaisia asetelmia n\u00e4hty aiemminkin, mutta Tales of Berserian tyyli miellytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Pelin keskeiset hahmot ovat demoneita, ihmisi\u00e4 ja maagisia henkiolentoja. Pelin edetess\u00e4 minusta alkoi tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 edellisten osien pelaamisesta olisi ehk\u00e4 ollut sittenkin jotain hy\u00f6ty\u00e4, koska peliss\u00e4 mainitaan paikkoja ja rotuja, joiden historia ei aivan heti auennut. Loppua kohden juoni muuttui niin korkealentoiseksi etten en\u00e4\u00e4 edes yritt\u00e4nyt pysy\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 siit\u00e4 mist\u00e4 perisynnist\u00e4 milloinkin puhutaan, ja miksi ihmiset muuttuvat demoneiksi tai demonit ihmisiksi. Toisin kuin monissa muissa roolipeleiss\u00e4, historiasta, pedoista ja roduista kertovia kirjoja ei oltu k\u00e4tev\u00e4sti bookcrossattu paikallisille puistonpenkeille. Ajoittainen h\u00e4mmennys ei kuitenkaan menoa haitannut.<\/p>\n

 
\n <\/p>\n

Vahva Bers-tuntuma<\/h4>\n

 <\/p>\n

Ensimm\u00e4iset kymmenisen minuuttia olin tuskissani siit\u00e4, miten hiostavan tyls\u00e4lt\u00e4 ja tyypilliselt\u00e4 JRPG:lt\u00e4 Tales of Berseria vaikuttaa. Peli aloitetaan auringonpaisteisesta kyl\u00e4st\u00e4. Taustalla soi rauhallisen pirte\u00e4 huilumusiikki. Kaikilla kyl\u00e4l\u00e4isill\u00e4 on jotain turhaa sanottavaa, ja kompletionistina joudun neuroottisesti puhuttamaan jokaista. Sinne t\u00e4nne ripoteltuja laatikkoja kohnaamalla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaiken maailman p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, n\u00e4kk\u00e4ri\u00e4 ja tied\u00e4 mit\u00e4 sielupylpyr\u00f6it\u00e4. On vain ajan kysymys koska taskut ovat t\u00e4ynn\u00e4 HP-kastiketta ja manahilloa.<\/p>\n

Hetken pelattuani Tales of Berseria alkoi kuitenkin vied\u00e4 mukanaan ja juonikin alkoi kiinnostaa. Pelimaailman tutkiminen on vaivatonta, koska alueelta toiselle siirtyess\u00e4 ei tarvitse katsella latausruutuja. Kartta on koko ajan n\u00e4kyvill\u00e4 ruudun vasemmassa yl\u00e4kulmassa. Pieni putkimaisuus ei minua haitannut.<\/p>\n

 
\n

\"Monsterit

Monsterit partioivat l\u00e4hi\u00f6metsiss\u00e4 p\u00e4ivin \u00f6in.<\/p><\/div>
\n <\/p>\n

Pelimaailma on suhteellisen miellytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen. Maisemissa ei ole varsinaisesti mit\u00e4\u00e4n ihailtavaa, mutta siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisoskelevien plebeijien hahmodesign on harkittua ja persoonallista. Hahmojen vaatteita ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 on mietitty tarkkaan, ja monet niist\u00e4 ovat kuin luotu kirvoittamaan cosplay-unelmia. Pienet yksityiskohdat, kuten kaduilla leikkiv\u00e4t lapset tai p\u00e4iv\u00e4unia vetelev\u00e4t kissat el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t maailmaa, vaikka kaupunkien kadut ja mets\u00e4t muuten toistavat samoja kaavoja.

\"Rantaravut

Rantaravut riemastuttavat rempse\u00e4\u00e4 Rokurouta.<\/p><\/div> <\/p>\n

Pelimekaniikan kannalta on aivan yhdentekev\u00e4\u00e4, juostaanko taivasalla vai luolastossa. En kehtaa kutsua pelin vankiluolissa ja temppeleiss\u00e4 harrastettavaa satunnaista vipstaakien k\u00e4\u00e4ntely\u00e4 kunnon puzzleiluksi, koska aivoty\u00f6t\u00e4 se ei vaadi yht\u00e4\u00e4n. Pelattavaa on paljon, ja on aivan turha kuvitella ett\u00e4 tarina olisi nopeasti lusittu l\u00e4pi. Hahmojen level cap on jossain kahdensadan nurkilla ja pelin alkumetreill\u00e4kin hahmojen tasojen nostamiseen kuluu helposti tunti per taso, jos maailmaa tutkii verkkaisesti.<\/p>\n

Peli on suunniteltu pelattavaksi ohjaimella. N\u00e4pp\u00e4imist\u00f6kontrollit tuntuvat aluksi PC:ll\u00e4 todella sekavilta. En muista koska olisin viimeksi joutunut googlaamaan, mill\u00e4 komennolla peli lopetetaan! <\/p>\n

 <\/p>\n

Sekalainen seurakunta
\n<\/h4>\n

 <\/p>\n

\"Personaallisten

Personaallisten hahmojen keskin\u00e4inen nokittelu on viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 seurattavaa.<\/p><\/div>Pelin hahmot ovat mielest\u00e4ni Tales of Berserian parasta antia. Hahmot m\u00e4hkiv\u00e4t asioitaan luontevasti kesken\u00e4\u00e4n peilaamatta aivan koko ajan valintojaan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n tekemisiin. <\/p>\n

Velvetin mukaan tarttuu mm. mutkattomasti kohtaloaan syleilev\u00e4 miekkamies, t\u00e4ysin saamaton maaginhupakko, liev\u00e4sti aivopesty lapsivelho ja toivottoman ep\u00e4onniseksi kirottu merirosvo. Hahmot ovat kesken\u00e4\u00e4n sen verran erilaisia, ett\u00e4 kitkaa ja synergiaa syntyy, ja lyhyit\u00e4 sarjakuvamaisia vuoropuheluita seuraa mielell\u00e4\u00e4n. Hahmojen v\u00e4linen dialogi on hauskaa ja energist\u00e4. My\u00f6s muutoin niin kovin totinen Velvet saa luonteeseensa syvyytt\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 muiden partymembujen my\u00f6t\u00e4vaikutuksella.<\/p>\n

Puhuttua dialogia on aivan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. \u00c4\u00e4niraidan voi onneksi vaihtaa englanninkielisest\u00e4 japaninkieliseen. Alkuper\u00e4inen \u00e4\u00e4nin\u00e4yttely kuulostaa paljon luontevammalta. Parhaimmillaan dialogi sai minut naurahtelemaan \u00e4\u00e4neen ja huonoimmillaankin se oli aika viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Klemmareista

Klemmareista ja puhjenneiden ilmapallojen skr\u00e4mm\u00e4leist\u00e4 loihdittu asukokonaisuus h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>Pelin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Velvet her\u00e4tt\u00e4\u00e4 minussa hieman ristiriitaisia tunteita. Propsit siit\u00e4, ett\u00e4 Velvet on topakka ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen nainen, joka toteuttaa kostofetissi\u00e4\u00e4n perustellusti, ajattelee itsen\u00e4isesti ja kehittyy tarinan edetess\u00e4 – mit\u00e4 nyt v\u00e4lill\u00e4 heitt\u00e4ytyy v\u00e4h\u00e4n turhan melodramaattiseksi. <\/p>\n

Mutta miksi kamerakulma nuoleskelee p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n reisi\u00e4 ja rintoja kesken ilmeisen t\u00e4rke\u00e4n monologin? Ja miksi h\u00e4nell\u00e4 on taisteluvarustuksen sijaan yll\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen nahkainen rihmasto? Kyseess\u00e4 on ilmeisesti pelintekij\u00f6iden tietoinen tissit tyylivalinta, joka tissit pyrkii dramaattisesti korostamaan sit\u00e4, miten piinattu ja vereslihalla tissit p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n mieli on.<\/p>\n

Onneksi Velvetin rievut voi vaihtaa s\u00e4\u00e4nmukaiseen asuun, jolloin niist\u00e4 ei tarvitse k\u00e4rsi\u00e4 muuten kuin piirretyiss\u00e4 v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4. Kun Velvet juoksentelee kylm\u00e4ss\u00e4 talvisessa viimassa, muut hahmot kuitenkin kommentoivat h\u00e4nen oletusasuvalintaansa, oli kyseinen asu valittuna tai ei.

\"Kamerakulma

Kamerakulma tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on kohteliasta tuijottaa puhuvan naisen napaa.<\/p><\/div><\/p>\n

Jos Velvetin katseleminen kyll\u00e4stytt\u00e4\u00e4, possen johtohahmoa voi vaihtaa lennossa ja hahmoille voi ker\u00e4ill\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 asusteita matkan varrelta. Hahmojen asukokonaisuuksen yksityiskohtia voi muokata pilkkua viilaten. Naurahdin ep\u00e4uskoisena kun huomasin, ett\u00e4 esimerkiksi hahmon rintapieleen kiinnitett\u00e4v\u00e4n ruusun kokoa, v\u00e4ri\u00e4 ja sijaintia voi muokata. Tai sitten hahmon voi pukea vaikka silinteripyttyyn ja suureen muumimaiseen maskottipukuun. Jos pukuleikkej\u00e4 halajaa lis\u00e4\u00e4, pelin maksulliset lis\u00e4rit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n teemallisia vaatteita, joilla voi t\u00e4ll\u00e4t\u00e4 husbandot ja waifut oman mielen mukaisiksi. Uimap\u00f6ksyt ja puhallettavat muovilelut eiv\u00e4t mielest\u00e4ni istu kovin hyvin pseudo-feodaaliseen karnevaalifantasiamaailmaan, mutta kukapa min\u00e4 olisin moista tuomitsemaan. Jos hauskojen pantsujen tuijottelu tekee grindaamisesta mukavampaa, niin se on t\u00e4ysin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tuhat tuntia turpaan<\/h4>\n

 <\/p>\n

Tales of Berserian taistelumekaniikka on melko letke\u00e4\u00e4 iskujen kombottelua, joka onnistuu parhaiten ohjaimella. Vihollisten ymp\u00e4rill\u00e4 voi kirmailla vapaasti ja taisteluista voi my\u00f6s pienell\u00e4 viiveell\u00e4 paeta. Mosoille annetaan runtua ketjuttamalla iskuja mahdollisimman hyvin ja ottamalla selv\u00e4\u00e4 mik\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys tehoaa parhaiten mihinkin hirvi\u00f6tyyppiin. <\/p>\n

Hirvi\u00f6ist\u00e4 ei ole paljoa sanottavaa. Vastaan tulee melko yhdentekevi\u00e4 otuksia kuten susia ja murmeleita. V\u00e4lill\u00e4 joukossa on joku astetta erikoisempi k\u00e4velev\u00e4 sein\u00e4 tai k\u00e4\u00e4rmenainen, mutta kukas noita muistaa. Hirvi\u00f6t itse asiassa n\u00e4yttiv\u00e4t silt\u00e4, kuin ne olisi raavittu kokoon k\u00e4tyriviraston vitosen p\u00e4ivilt\u00e4, koska niit\u00e4 ei yhdist\u00e4nyt temaattisesti mik\u00e4\u00e4n. Viem\u00e4riss\u00e4 toki kuuluu olla sinist\u00e4(?) limaa, mutta mitenk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lent\u00e4v\u00e4t hiidenp\u00e4\u00e4t ja yksisilm\u00e4iset tinasotilaat sopivat kuvioon?
\n 
\n

\"Riikinkukkohirvi\u00f6iden

Riikinkukkohirvi\u00f6iden h\u00f6yhenet p\u00f6lly\u00e4v\u00e4t!<\/p><\/div>
\n 
\nPelin tappelumekaniikka muuttui mielest\u00e4ni nopeasti yksitoikkoiseksi, joten juoksentelin usein naama nollilla hirvi\u00f6iden ohi vaikka niskassa jyskytti jonkinlainen tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 tulevien pomotappeluiden varalta pit\u00e4isi ehk\u00e4 ker\u00e4ill\u00e4 leveleit\u00e4. Tales of Berseriassa random encounterit eiv\u00e4t onneksi vain r\u00e4ps\u00e4hd\u00e4 silmille, vaan monstereita voi halutessaan v\u00e4ltell\u00e4 melko helposti. Jos hirvi\u00f6it\u00e4 kohti juoksee takaap\u00e4in, ne voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 housut kintuissa, jolloin taistelu on pelaajalle suosiollinen. Jos itse j\u00e4\u00e4 kiinni hirvi\u00f6iden takaa-ajamana, viholliset ovat hieman vaikeampia. Viholliset toki my\u00f6s droppailevat erin\u00e4isi\u00e4 varusteita ja esineit\u00e4. Peli vihjaa, ett\u00e4 esineit\u00e4 voi ker\u00e4ill\u00e4 grindaamalla m\u00f6rrim\u00f6ykkyj\u00e4 tietyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4, mutta oma el\u00e4m\u00e4ni on siihen liian lyhyt.<\/p>\n

Party memberit toimivat tappeluissa autopilotilla ja auttavat tasojensa mukaan. On hauskaa ja strategisesti mielenkiintoista, ett\u00e4 hahmosta toiseen voi siirty\u00e4 n\u00e4pp\u00e4inkomennolla kesken taistelun. Jos Velvet ottaa lukua, voin saman tien hyp\u00e4t\u00e4 taistelukaverin puikkoihin ja yritt\u00e4\u00e4 h\u00e4tyytell\u00e4 \u00f6rm\u00f6j\u00e4 h\u00e4nen kimpustaan. Nopeatempoisessa taistelussa on tosin aika paljon s\u00e4hellyksen makua, eik\u00e4 parempien varusteiden ostamista ja kokemuspisteiden ker\u00e4ily\u00e4 sovi unohtaa.<\/p>\n

Kokemuspisteiden ker\u00e4\u00e4minen ei valitettavasti tunnu kovin palkitsevalta. Tales of Berseria toimisi mielest\u00e4ni ihan hyvin pelkk\u00e4n\u00e4 interaktiivisena sarjakuvana, etenkin kun v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 toiseen juoksemisen v\u00e4lill\u00e4 ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kiinnostavaa tai mukaansatempaavaa. <\/p>\n

 <\/p>\n

Leip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja
\n<\/h4>\n

 <\/p>\n

Tales of Berseria on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kaikkea voi level\u00f6id\u00e4: hahmoja, hahmojen kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varusteita ja aseita, yksitt\u00e4isi\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4, kokkauskyky\u00e4, kulkupeli\u00e4. Varusteita voi toki parannella my\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 ei onneksi ole mill\u00e4\u00e4n muotoa vaivallollista, koska kokemuspisteit\u00e4 kertyy taisteluista tasaiseen tahtiin eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse omin k\u00e4sin jakaa hahmojen kesken.<\/p>\n

 
\n

\"Kelvoton

Kelvoton ketkunoita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aseinaan nukkeja.<\/p><\/div>
\n <\/p>\n

Aivan kuin pelin sis\u00e4iset valikot eiv\u00e4t olisi jo tarpeeksi eksytt\u00e4vi\u00e4, hahmot voivat taistelemisen lis\u00e4ksi kokata! Hetken jo pelk\u00e4sin, ett\u00e4 Berseria heitt\u00e4ytyy aivan Cooking Mamaksi, mutta onneksi puurokattiloiden h\u00e4mment\u00e4minen ei vaadi mit\u00e4\u00e4n sormin\u00e4pp\u00e4ryytt\u00e4. Erin\u00e4isi\u00e4 ainesosia ker\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 voi tehd\u00e4 pelin hahmoille ylen maittavia annoksia, jotka boostaavat taistelukykyj\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n asioita kukin hahmo kokkaa, sit\u00e4 paremmaksi kokkaajaksi h\u00e4n tulee. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 ei tuo peliin mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 lis\u00e4arvoa. Ehk\u00e4 syy on omassa kyynisyydess\u00e4ni: tamagotchitkaan eiv\u00e4t vaikuttaneet minusta el\u00e4vilt\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 niit\u00e4 piti aika ajoin ruokkia.<\/p>\n

Ja mist\u00e4s saadaan liemikuutiot pataan? Eksoottisia mausteita ja muita aarteita ker\u00e4t\u00e4kseen pelaaja voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihan oman merirosvolaivansa tutkimaan tuntemattomia meri\u00e4. Paatti seilaa omin nokkineen pitkin karttaa, pelaa kivi-paperi-sakset -peli\u00e4 kuviteltuja vihollisia vastaan ja palaa tietyn ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin lasteineen.<\/p>\n

Peliin on ujutettu useita minipelej\u00e4. Etsint\u00e4kuulutettuja hirvi\u00f6it\u00e4 voi mets\u00e4st\u00e4\u00e4 kartalta palkintoja vastaan ja korttia voi l\u00e4tki\u00e4 ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Taistelutaitoja voi hioa puhkomalla ilmapalloja. Roposia voi ansaita jopa usuttamalla porukan nuorimmaisen pellavap\u00e4\u00e4n tarjoilijaksi tavernaan.<\/p>\n

En jaksanut pelata minipelej\u00e4 muuten kuin testimieless\u00e4, koska ne eiv\u00e4t tuntuneet koukuttavilta. Mik\u00e4\u00e4n minipeleist\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt erityisesti mieleen.<\/p>\n

\"En

En tied\u00e4 mik\u00e4 se on, mutten halua koskea siihen.<\/p><\/div> Pelin maskotit ovat irvokkaan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kissahenki\u00e4, joita on piiloteltu lukittuihin arkkuihin sinne t\u00e4nne pitkin pelimaailmaa. Arkkuja voi avata ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pylpyr\u00f6it\u00e4, joita paikalliset pit\u00e4j\u00e4t ovat aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Vapautetut kissat antavat hahmoille hassuja hattuja ja muuta roinaa tai huonolla tuurilla pelkk\u00e4\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 k\u00e4p\u00e4l\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Huolimatta siit\u00e4, etten ole JRPG-genren fani, ja vaikka suhtauduin terveell\u00e4 ep\u00e4luulolla yll\u00e4mainittuunkin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, viihdyin pelin parissa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin. Pelasin Tales of Berseriaa p\u00f6yt\u00e4koneella ja huomasin pelatessani, ett\u00e4 kaikkein mieluiten olisin pelannut t\u00e4m\u00e4n kaltaista peli\u00e4 jollain k\u00e4sikonsolilla. Peli olisi ollut mit\u00e4 mainiointa matkaseuraa, koska siin\u00e4 on paljon dialogia ja rentoa haahuilua. Tappelua ja kartan kohnaamista voi helposti tehd\u00e4 puoliteholla, eik\u00e4 pelin keskeytt\u00e4minen ole vaikeaa siin\u00e4 vaiheessa kun matkalippuja tullaan kyselem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tiivistelm\u00e4<\/h4>\n

 <\/p>\n

Tales of Berseria on hyv\u00e4ntuulinen, seikkailuhenkinen aikavampyyri ja aika pitk\u00e4lti kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 kivalta JRPG-pelilt\u00e4 voi odottaa. Vahvasti dialogi- ja tarinapainotteisen pelin tunnelma pysyi pirte\u00e4n\u00e4 tarinan synk\u00e4st\u00e4 taustavireest\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

+ Hyv\u00e4 (japaninkielinen) \u00e4\u00e4nin\u00e4yttely.
\n+ Hauskat hahmot, joilla riitt\u00e4\u00e4 juttua.
\n+ V\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 mukana perinteist\u00e4 animaatiota.
\n+ Pelin vaikeustasoa voi hienos\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 itselle sopivaksi.<\/p>\n

– Itse\u00e4\u00e4n toistava tappelusysteemi.
\n– Mielikuvitukseton pelimaailma.
\n– Pomotappelut j\u00e4ttiv\u00e4t kylmiksi.<\/p>\n

Arvosana<\/h4>\n

\"Ihan

Ihan s\u00f6p\u00f6 naapurin tytt\u00f6.<\/p><\/div>
\n 
\n <\/p>\n

**********
\nPeli oli arvostelukappale<\/em>
\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tales of Berseria jatkaa Tales of -sarjaa. Synk\u00e4st\u00e4 taustatarinasta huolimatta pelin yleiss\u00e4vy on pirte\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":916,"featured_media":23328,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[537,412],"tags":[1439,1121,1381,29,1440,1120,220,1442,1176,1441],"coauthors":[1266],"class_list":["post-22838","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kuukauden-kiinnostavimmat-pelit","category-games","tag-jrpg","tag-pc","tag-peli","tag-pelit","tag-ps3","tag-ps4","tag-roolipelit","tag-rpg","tag-seikkailupelit","tag-tales-of-berseria"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/berseria_kansi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/916"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22838\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22838"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=22838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}