{"id":18768,"date":"2016-06-13T07:59:06","date_gmt":"2016-06-13T04:59:06","guid":{"rendered":"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=18768"},"modified":"2016-06-14T23:42:36","modified_gmt":"2016-06-14T20:42:36","slug":"ihmeellinen-ruokasooda-kodin-puhdistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2016\/06\/13\/ihmeellinen-ruokasooda-kodin-puhdistajana\/","title":{"rendered":"Ihmeellinen ruokasooda kodin puhdistajana"},"content":{"rendered":"
\"Ihmeaine.<\/a>

Ihmeaine.
Kuva: Reetta J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4<\/p><\/div>\n

Ruokasoodalla ja etikalla tuntuu olevan ihmeellinen maine. N\u00e4m\u00e4 asiat puhdistavat kodin, vaatteet, hiukset, kasvot, kropan ja hampaat. Mutta mihin perustuu ihmeellinen vaikutus ja onko se oikeasti turvallista? Yleinen uskomus tuntuu oleva, ett\u00e4 jos kyseess\u00e4 on jotain, mit\u00e4 voi sy\u00f6d\u00e4 niin sen on pakko olla paremaa kuin teollisuuden tuottamat aineet. Mutta liittyyk\u00f6 kotikonsteihin mit\u00e4\u00e4n riskej\u00e4?<\/p>\n

Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti (E500) – Mit\u00e4 se on?<\/strong><\/p>\n

Ruokasooda eli kemialliselta nimelt\u00e4 natriumvetykarbonaatti NaHCO_3 (tai natriumbikarnobaatti), E-koodeilla E500, on suola (suola on kemiassa k\u00e4ytetyn m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan yhdiste, joka kiinte\u00e4ss\u00e4 olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pit\u00e4mist\u00e4 kiteist\u00e4), joka hajoaa jo suhteellisen alhaisessa l\u00e4mp\u00f6tilassa (50 C) natriumkarbonaatiksi (sooda), hiilidioksidikisi sek\u00e4 vedeksi. Ruokasooda liukenee veteen hyvin.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Kemia<\/em><\/p>\n

Aloitetaan peruskemiasta. Aineet voidaan jakaa kahteen eri joukkoon eli happamiin ja em\u00e4ksisiin aineisiin. N\u00e4iden v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s neutraali aine.\u00a0Neutraalina aineena toimii vesi, jonka PH on 7. Ruokasooda on PH-asteikolla em\u00e4ksisen aineen puolella PH:lla 8,3. Hapot ja em\u00e4kset poikkeavat kemialtaan toisistaan. Hapot voivat luovuttaa molekyylitasolla protoneita (vetyioni) kun em\u00e4kset taas voivat vastanaottaa niit\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis em\u00e4s voi neutralisoida happoa vastaanottamalla silt\u00e4 protoneja. T\u00e4m\u00e4 on hyvin yksinkertaistettu kuvaus asiasta ja valitettavasti maailma ei aina toimi ihan vain niiden ehdoilla.<\/p>\n

On n\u00e4et olemassa my\u00f6s aineita, joka voi toimia sek\u00e4 happona ett\u00e4 em\u00e4ksen\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 amfoterinen aine. \"200px-SodiumBicarbonate.svg\"Monet aineet toimivatkin amfoterisina aineina yhdess\u00e4 veden kanssa sekoitettuna.<\/p>\n

Ruokasooda koostuu natriumvetykarbonaatista, jossa vetykarbonaatti on amfoterinen aine. Eli ruokasooda voi toimia joko protoneja vastaanottavana tai luovuttavana aineena. Vahvemmin se toimii em\u00e4ksen\u00e4, joten on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se vastaanottaa protoneja.<\/p>\n

Kun vetykarbonaattia sekoitetaan veden kanssa, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mik\u00e4 lopputulos tapahtuu:<\/p>\n

HCO-3 + H2O -> H2CO3 + OH-<\/p>\n

Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 veden kanssa vetykarbonaatti muodostaa mieluiten hydroksidi-ionin. Lopputuloksena on siis em\u00e4ksinen liuos. Liuos s\u00e4ilyy hyvin pitk\u00e4\u00e4n em\u00e4ksisen\u00e4, eli vaikka sit\u00e4 laimentaisi tilkalla vett\u00e4 niin liuoksen PH muuttuu hyvin hitaasti.<\/p>\n

Ruokasoodan leivonnassa k\u00e4ytetty kemia perustuu taas ruokasoodan alhaiseen hajoamisl\u00e4mp\u00f6tilaan eli natriumvetykarbonaatti hajoaa jo 50 asteessa natriumbarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. N\u00e4in esimerkiksi leivonnassa leivonnaisiin muodostuu kuplia, jotka ovat hiilidioksidia. Hiilidioksidin muodostuminen on my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4vin osa kemiallista reaktiota kun ruokasoodaa sekoitetaan happaman aineen kanssa, jolloin hiilidioksidi muodostuu hyvin nopeasti.<\/p>\n

Mik<\/strong>si monet ohjeet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t etikkaa?<\/strong><\/p>\n

Toinen kodin ihmeellinen puhdistaja tuntuu olevan etikka. Etikka on hapanta eli juuri toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 PH-asteikkoa kun ruokasooda, joten se soveltuu taas omalta osin tiettyjen asioiden puhdistamiseen eritt\u00e4in hyvin. Esimerkiksi kiillostuksessa ja kalkkikertymien poistossa hapan aine toimii hyvin puhdistajana.<\/p>\n

Monet ohjeet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ruokasoodaan etikkaa. Nyt, kun etikka on hapanta ainetta ja ruokasooda em\u00e4ksist\u00e4, tapahtuu happo-em\u00e4sreaktio eli protolyysi, jossa aineet pyrkiv\u00e4t neutralisoimaan vahvasti toisiaan. Eli happo luovuttaa protoneja em\u00e4kselle.<\/p>\n

Etikan ja ruokasoodan tapauksessa tapahtuu hyvinkin nopea reaktio, jossa muodostuu hiilidioksidia (siksi liuos alkaa kuplia), vett\u00e4 ja suolaa (natriumasetaatti). Eli lopputuloksena on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liuos, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja natriumasetaattia kun hiilidioksidi ehtii sekoittua ilmaan. Jos aineet on sekoitettu juuri sopivassa suhteessa niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain n\u00e4it\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle. Arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tosin harvemmin n\u00e4in tapahtuu.<\/p>\n

Eli mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on natriumasetaatista siivouksessa? Pikainen googlailu eri kemiantuotteiden parissa tuotti tuloksen ett\u00e4 ei oikeastaan mit\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teollisuudessa, ruokateollisuudessa (perunalastujen teossa, lis\u00e4aineena E262) ja esimerkiksi itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4mpenevien k\u00e4sil\u00e4mmittimen tekemisess\u00e4. [wikipedia \u00a0osaa kertoa t\u00e4st\u00e4\u00a0https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sodium_acetate<\/a>]<\/p>\n

Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ihmeellinen aine, jota ruokasoodan ja etikan avulla tuotetaan ei olekaan niin ihmeellinen. N\u00e4ytt\u00e4isi vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 etikka ja ruokasooda kannattaa pit\u00e4\u00e4 erillisin\u00e4, jos halutaan saavutta paras tulos siivouksen kanssa.<\/p>\n

No mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 viinietikasta ja ruokasoodasta on yhdess\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Yhdistelm\u00e4n\u00e4 viinietikka ja ruokasooda eiv\u00e4t siis tuota ihmeellist\u00e4 siivousainetta, mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 niill\u00e4 voisi tehd\u00e4 muuta kivaa. Koska reaktio on nopea kun hiilidioksidia muodostuu, niin t\u00e4ll\u00e4 yhdistelm\u00e4ll\u00e4 on tehty useita lasten tiedelabran kokeita kuten tulivuori ja raketti.<\/p>\n

Ilmapallokoe, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuinka hiilidioksidia muodostuu nopeasti.<\/p>\n