{"id":15044,"date":"2015-03-27T07:30:22","date_gmt":"2015-03-27T05:30:22","guid":{"rendered":"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=15044"},"modified":"2015-03-26T21:23:55","modified_gmt":"2015-03-26T19:23:55","slug":"don-rosa-ja-kalevalan-fantasiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2015\/03\/27\/don-rosa-ja-kalevalan-fantasiaa\/","title":{"rendered":"Don Rosa ja Kalevalan fantasiaa"},"content":{"rendered":"

Don Rosan sarjakuvista v\u00e4itellyt<\/a> “ankkatohtori” Katja Kontturi analysoi t\u00e4ss\u00e4 vieraskyn\u00e4-bloggauksessa Suomeen sijoittuvan, Kalevalan aiheita k\u00e4sittelev\u00e4n Sammon salaisuus -sarjakuvan fantastisia elementtej\u00e4. Kommenteissa voit osallistua Don Rosan Sammon salaisuus -albumin arvontaan 31.3. kello 23.59 menness\u00e4 kertomalla omakohtaisen Don Rosaan, joko ihmiseen tai h\u00e4nen sarjakuviinsa, liittyv\u00e4n muiston.<\/i><\/p>\n

\"SKS<\/a>

Don Rosa on piirt\u00e4nyt seikkailuunsa Sammon salaisuus Helsingin tunnettuja rakennuksia valokuvista. Kuvat skannannut Katja Kontturi. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

Suomessa luetaan Aku Ankka -sarjakuvia v\u00e4kilukuun suhteutettuna enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa. Vuoden 1951 lopussa ensijulkaisunsa saanut Aku Ankka<\/i> (aiemmin Aku Ankka ja kumppanit<\/i>) on ollut maamme luetuin aikakauslehti 1970-luvulta saakka. N\u00e4iden faktojen valossa ei ollut suurikaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 kansalliseepostamme Kalevalaa<\/i> k\u00e4sittelev\u00e4 Aku Ankka -sarjakuva sai valtavan mediahuomion, kun Don Rosan<\/b> (1951-) kokoelma-albumi Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita<\/i> julkaistiin vuonna 1999. Tuossa (todenn\u00e4k\u00f6isesti meille kaikille tutussa) tarinassa nimelt\u00e4 \u201dSammon salaisuus\u201d (\u201dThe Quest for Kalevala\u201d) Roope saa kuulla rikkauksia jauhavasta Sammosta ja l\u00e4htee Akun ja ankanpoikien kanssa Suomeen mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n tuota ihmeellist\u00e4 mylly\u00e4. Aarteenmets\u00e4stysretkell\u00e4\u00e4n ankat takovat Sammon ehj\u00e4ksi, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t niin Kalevalaan kuin Tuonelaan sek\u00e4 taistelevat Louhen kutsumaa Iku-Tursoa vastaan vierell\u00e4\u00e4n Kalevalan suuri sankari V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen.<\/p>\n

Sarjakuvatutkijalle, jonka l\u00e4ht\u00f6kohtana oli analysoida, miten sarjakuva ilment\u00e4\u00e4 kerronnassaan fantasian genren ominaispiirteit\u00e4 sek\u00e4 postmodernismille tyypillist\u00e4 intertekstuaalisuutta, \u201dSammon salaisuus\u201d on oikea aarreaitta. Viime vuoden lopussa julkaistussa v\u00e4it\u00f6skirjassani Ankkalinna \u2013 portti kahden maailman v\u00e4lill\u00e4. Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana<\/a> <\/i>Sampo-seikkailulle on omistettu jopa huikeat 17 sivua pitk\u00e4 alaluku. Aiheesta olisi saanut l\u00e4hestulkoon aivan oman tutkimuksensa. T\u00e4m\u00e4n blogimerkinn\u00e4n tarkoitus on esitell\u00e4 sarjakuvatutkimusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mutta se onnistuu olemaan vain pintaraapaisu siit\u00e4, mit\u00e4 Rosan ankkasarjakuvasta voidaan analysoimalla l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 on fantasia?<\/h4>\n

J. R. R. Tolkien<\/b> oli ensimm\u00e4inen tutkija, joka puhui fantasiakirjallisuudesta esitelm\u00e4ns\u00e4 pohjalta kirjoittamassaan esseess\u00e4 \u201dOn Fairy-Stories\u201d (1947). Tolkienin mukaan kirjailija on niin sanottu \u201dalempi luoja\u201d, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apunaan sek\u00e4 mielikuvitusta ett\u00e4 taidetta luodakseen toissijaisen maailman. Fantasia ilmenee normaalimaailmasta poikkeavana yliluonnollisuutena, joka kuitenkin tarvitsee sen loogisuutta tuekseen, sill\u00e4 kun ep\u00e4usko tarinan tapahtumiin her\u00e4\u00e4, my\u00f6s fantasia katoaa.<\/p>\n

\"Kolmen<\/a>

Fantasiaan voi yhdisty\u00e4 tavallinen maailmamme. Rosan versio Kolmen sep\u00e4n patsaasta. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

Tolkien toi modernin fantasian genreen sen olennaisimman piirteen, kahden maailman rinnakkaiselon: normaalin primaarimaailman ja maagisen sekundaarimaailman. Tolkienin fantasiak\u00e4sitys eroaa kuitenkin nykyp\u00e4iv\u00e4n fantasiamaailmojen kahtiajaosta, sill\u00e4 h\u00e4nen primaarimaailmansa edustaa lukijan omaa maailmaa \u2013 ei tekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 fiktiivist\u00e4 maailmaa. Nykyisin primaarimaailma ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tekstin sis\u00e4ll\u00e4<\/i> olevaksi normaaliksi maailmaksi.<\/p>\n

Sekundaarisen maailman lis\u00e4ksi Tolkien loi genrenfantasiaan monia vakiintuneita k\u00e4sitteit\u00e4, kuten etsint\u00e4matkan (the quest<\/i>), jossa hahmot tunnistavat roolinsa muuttuneen maailman \u201dparantamisessa\u201d. Se voi kuvata sek\u00e4 henkist\u00e4 ett\u00e4 fyysist\u00e4 kasvun matkaa. Lastenfantasiasta v\u00e4itellyt Maria Nikolajeva<\/b> esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 fantasian t\u00e4rkeimpiin piirteisiin kuuluvat magian l\u00e4sn\u00e4olo (maagiset olennot ja yliluonnolliset tapahtumat) muuten realistisessa maailmassa, selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja ihmeen tuntu sek\u00e4 luonnonlakien rikkominen. Primaarimaailma ja maaginen sekundaarimaailma voivat yhdisty\u00e4 toisiinsa eri tavoin niin sanottujen porttien avulla. Portit eiv\u00e4t ole aina auki, eiv\u00e4tk\u00e4 kenelle tahansa. Pahimmassa tapauksessa ne voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4pi ei-toivottuja olentoja tai elementtej\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Rosan ankat fantasiamaailmoissa<\/h4>\n

Rosan \u201dSammon salaisuus\u201d on helppo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 fantasiaseikkailuksi jo alkuper\u00e4isess\u00e4 nimess\u00e4 esiintyv\u00e4n \u201dquest\u201d-termin my\u00f6t\u00e4. Siit\u00e4 voidaan my\u00f6s erotella fantasiakirjallisuudelle ominainen kahden maailman jaottelu. Kaikin puolin normaalia primaarimaailmaa edustaa Suomi ja erityisesti Helsinki, joka on meid\u00e4n maailmamme representaatio: Rosa on piirt\u00e4nyt kaikki tunnetut ja t\u00e4rke\u00e4t paikat suoraan kaupungista otettujen valokuvien pohjalta, mik\u00e4 tekee sarjakuvassa esitetyt paikat helposti tunnistettaviksi.<\/p>\n

\"Elias<\/a>

Rosan Elias L\u00f6nnrotilla on nappinen\u00e4. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

Fantasiamaailmoja puolestaan on kaksi: myyttinen Kalevala ja ikuisen unen maa Tuonela, joihin astutaan hieman eri tavoin. Sampoa etsiess\u00e4\u00e4n ankat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t Suomen l\u00e4nsirannikolla Mustasaareen, jossa pit\u00e4isi olla vanha majakka. Majakkaa ei kuitenkaan n\u00e4y ennen kuin ankat kulkevat tyhj\u00e4st\u00e4 ilmestyv\u00e4n lumimyrskyn l\u00e4pi. Myrsky nousee heti sen j\u00e4lkeen, kun rannalla asuva vanha mies on soittanut kanneltaan. Selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n majakka ei ollut siell\u00e4 aiemmin: se oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n sek\u00e4 ankoille ett\u00e4 lukijalle, mik\u00e4 viittaa siirtym\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisen portin l\u00e4pi normaalista maailmasta fantasian puolelle.<\/p>\n

Portin avaajana voidaankin pit\u00e4\u00e4 vanhaa miest\u00e4. Rosa kertoo sarjakuvansa esipuheessa, ett\u00e4 pyrki erottamaan Kalevalan<\/i> sankarit tavallisista ihmisist\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4t tavallisiin Disney-sarjakuviin verrattuna poikkeuksellisen ihmism\u00e4isiksi. Kaikki muut tarinan hahmot on piirretty Disneyn tyyliin el\u00e4imellisiksi, joten heill\u00e4 on koirien korvia, sikojen k\u00e4rsi\u00e4 tai mustia nappineni\u00e4. Esimerkiksi Elias L\u00f6nnrotilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nappinen\u00e4, kun h\u00e4n kohtaa 10-vuotiaan Roopen Skotlannissa 1870-luvun lopussa.<\/p>\n

\"Vanha<\/a>

Kanteletta soittavan miehen ulkon\u00e4k\u00f6 on vihje lukijalle. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

Rosa halusi erottaa Kalevalan<\/i> sankarit Disney-sarjakuvien tavallisista ihmisist\u00e4, koska he ovat yliluonnollisia olentoja. Kanteletta soittava mies on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n erikoinen erityisesti nen\u00e4ns\u00e4 osalta, mik\u00e4 on vihje lukijalle, ettei kyseess\u00e4 ole tavallinen hahmo. Vihje saa lis\u00e4merkityst\u00e4, kun vanhan miehen ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen yhdenn\u00e4k\u00f6isyys (ja samankaltainen puhetyyli) paljastuu sarjakuvan aikana.<\/p>\n

My\u00f6s ankat huomaavat maailmassa tapahtuneen muutoksen astuessaan majakkaan. V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen henki riivaa Roopen kivilattiaan isketyn miekan avulla ja kutsuu Sammon takojan paikalle. Merkillepantavina voidaan pit\u00e4\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen sanoja, jotka h\u00e4n lausuu Roopen suulla: \u201cTerve tullos, rautiomme, takaisin Kalevalahan!\u201d Lause tekee selv\u00e4ksi, etteiv\u00e4t ankat ole en\u00e4\u00e4 Suomessa, vaan siirtym\u00e4 maailmasta toiseen on tapahtunut.<\/p>\n

Kuva-analyysin kannalta alla kuvattu vene on varsin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa. Kun ankkojen t\u00e4ytyy l\u00e4hte\u00e4 Tuonelaan, rannasta l\u00f6ytyy vene. Se ei Akun mukaan ollut siell\u00e4 aiemmin, ja sen purje t\u00e4yttyy heti tyynest\u00e4 ilmasta huolimatta. Vene on osa Kalevalan fantasiaa: se levitt\u00e4ytyy ruudun reunan yli, mik\u00e4 tarkoittaa, etteiv\u00e4t sit\u00e4 sido ruutujen reunat, joiden voimme ajatella edustavan sarjakuvan maailmaa. Analyysin kannalta t\u00e4rke\u00e4 piirre ovat my\u00f6s taivaalla olevat pilvet. Suomen kirjallisuuden seuran rakennusta kuvaavassa ruudussa pilvet olivat tavallisen oloisia pumpulipilvi\u00e4, mutta Kalevalan maailmaa kuvaavissa ruuduissa pilvet ovat pitki\u00e4 ja ulottuvat ruudun reunasta toiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Vene<\/a>

Vene on portti tavallisen ja fantasiamaailman v\u00e4lill\u00e4, mist\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 veneen \u00e4\u00e4rirajat ylt\u00e4v\u00e4t sarjakuvaruudun ulkopuolelle. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Toisin kuin Kalevalaan, sarjakuvan toiseen fantasiamaailmaan Tuonelaan p\u00e4\u00e4see konkreettisen portin l\u00e4pi. Maanalainen valtakunta sijaitsee lumen ja j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saarella, jolla seisoo kaksi pelottavan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 patsasta. P\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sis\u00e4\u00e4n on kuljettava patsaiden keskelt\u00e4. Rosa kuvaa Kalevalan<\/i> tavoin Tuonelaa ikiunen valtakunnaksi, j\u00e4iseksi luolaksi, jota vartioi luurankomainen hahmo Tuoni. Tuoni edustaa tyypillist\u00e4 l\u00e4nsimaisen kulttuurin n\u00e4kemyst\u00e4 kuolemasta luurankomaisella ulkon\u00e4\u00f6ll\u00e4\u00e4n. Tuonen puhekupla on lumen peitossa ja sen pohjasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 roikkuvan pieni\u00e4 j\u00e4\u00e4puikkoja. Puhekupla my\u00f6s leijuu ilmassa osoittamatta suoraan puhujaan, mik\u00e4 antaa kuvan kaikkialta kuuluvasta, j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4. Kupla nousee ruudun reunan yli, mik\u00e4 viittaa niin voimakkaaseen (fantastiseen) olentoon, etteiv\u00e4t ruudun reunat pysty pid\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

\"Tuoni<\/a>

Tuonen puhekupla ei osoita suoraan puhujaan, mist\u00e4 syntyy vaikutelma kaikkialta kuuluvasta \u00e4\u00e4nest\u00e4. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

Rosa k\u00e4sittelee fantasiakertomuksille poikkeuksellisesti matkaa kuoleman maahan. Tyypillisesti siirtym\u00e4 kuoleman maahan on fantasiassa yksisuuntainen, kun taas myyteiss\u00e4 ja kansantaruissa kuoleman maasta voidaan palata takaisin. Roope Ankka palasi jo aiemmin nuoruudessaan kuoleman porteilta takaisin hengen tasolla (ks. Roope Ankan el\u00e4m\u00e4 ja teot, \u201dAnkkapurhan uusi valtias\u201d), nyt h\u00e4n vierailee Akun kanssa Tuonelan ikiunen maassa, josta ei her\u00e4t\u00e4. Rosan sarjakuva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s myyteille ominaista piirrett\u00e4: vierailua kuoleman maassa, mink\u00e4 my\u00f6s V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen kokee Kalevalassa<\/i> onnistuen pakenemaan Tuonelta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Maaginen kantele<\/h4>\n

\u201dSammon salaisuudessa\u201d esiintyy lis\u00e4ksi kaksi maagista esinett\u00e4: aiemmin mainittu V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen miekka ja se kuuluisa hauen leukaluusta tehty kantele, joka katosi mereen, mutta jonka Aku onnistuu sarjakuvassa haravoimaan aalloista. V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen kanteleella on useita maagisia ominaisuuksia. Kuten Kalevalassa<\/i> mainitaan, kantele lumoaa kuulijansa: jopa Roope kokee soiton olevan kultaa kauniimpaa ja unohtaa Sammon tuottamat kolikot, kun V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen alkaa soittaa instrumenttiaan. Kanteleen avulla soittaja pystyy kutsumaan ihmisi\u00e4 ja olentoja ja siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4t eri paikkoihin. Sarjakuva-analyysin kannalta on kiinnostavaa huomata, miten V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soittaessa nuotit ovat j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t viivastolle eiv\u00e4tk\u00e4 roiku irrallaan puhekuplissa. Kanteleen magia on niin voimakasta, ett\u00e4 viivasto liukuu ruudun reunan yli. Kanteleen t\u00e4rkein kyky tekee siit\u00e4 maagisen objektin: se kykenee avaamaan portteja toisiin maailmoihin.<\/p>\n

Tarinan lopussa V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen soitto nostaa myrskyn ja samalla ankkojen veneen ilmaan. Ruutujen reunat muuttuvat pilvim\u00e4isiksi ja koristeellisiksi. Yleens\u00e4 t\u00e4llainen muutos viittaa unikerrontaan tai unen kaltaiseen tilaan, mutta t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa voimme tulkita muutoksen siirtym\u00e4ksi toiseen maailmaan. Mit\u00e4 koristeellisemmiksi ruudun reunat muuttuvat, sit\u00e4 \u201dsyvemm\u00e4lle\u201d toiseen maailmaan ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4. Roope pit\u00e4\u00e4 edelleen Sammosta kiinni, mutta V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen puhuessa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei ole valmis seuraamaan t\u00e4t\u00e4. Irrottaessaan otteensa Roope putoaa korkealta yl\u00e4ilmoista suoraan pilvenkaltaisen \u201dportin\u201d ja samalla ruudun yl\u00e4reunan<\/i> l\u00e4pi<\/i>. Rosa rikkoo sarjakuvissaan ruutujen reunoja varsin usein, mik\u00e4 tyypillisesti kuvaa siirtymist\u00e4 maailmasta toiseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa pilvim\u00e4inen portaali imaisee Roopen sis\u00e4\u00e4ns\u00e4,mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n putoaa hankeen Suomen rannikolle, jossa Aku ja ankanpojat sopivasti odottavat. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t uineensa rantaan jo tunteja sitten, mutta Roopelle kaikki tapahtui ainoastaan sekunneissa – mik\u00e4 on my\u00f6s todiste siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli eri maailmassa. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 myytteihin ja kansantaruihin pohjaaville fantasiatarinoille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 niiss\u00e4 esiintyvien sekundaarimaailmojen aika kulkee eri nopeudella kuin primaarimaailmassa, yleens\u00e4 hitaammin. Mik\u00e4 Roopelta vei joitakin sekunteja, kesti muilta ankoilta useita tunteja.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\u00a9<\/a>

Sarjakuvan ruudut kertovat, miss\u00e4 maailmassa ollaan: ensimm\u00e4isess\u00e4 ruudussa reunat ovat pehme\u00e4t ja viittaavat muuhun kuin meid\u00e4n maailmaamme. Keskimm\u00e4isess\u00e4 ruudussa Roope putoaa yl\u00e4reunan l\u00e4pi Akun ja ankanpoikien luo. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Sarjakuvaa lukiessa voidaan my\u00f6s huomata, ett\u00e4 kun Aku ja ankanpojat hypp\u00e4siv\u00e4t veneen kyydist\u00e4, he olivat viel\u00e4 Kalevalassa, mutta Roope irrotti otteensa my\u00f6hemmin ollessaan jossain viel\u00e4 kauempana: matkalla kokonaan uuteen maailmaan revontulten taakse. T\u00e4m\u00e4 tulee ilmi ruutujen reunoista, jotka \u201dpehmenev\u00e4t\u201d sit\u00e4 mukaa, mit\u00e4 syvemm\u00e4lle fantasiamaailmaan ollaan menossa. Sek\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ruutujen reunat ett\u00e4 Rosan mainitsema aikaero erottavat primaarin ja sekundaarisen ajan toisistaan ja tekev\u00e4t selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on todella kaksi eri maailmaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ankkalinnan V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen<\/h4>\n

Rosa tekee johdannossaan selv\u00e4ksi, ett\u00e4 tietyill\u00e4 ankoilla on myyttiset vastineensa Kalevalan<\/i> maailmassa. Roope on V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Pelle Peloton Ilmarinen ja Milla Magia Louhi. Representaatiot tulevat visuaalisesti esille Rosan kahdella parodisella ankka-versiolla Akseli Gallen-Kallelan Kalevala<\/i>-maalauksista. Tajutakseen Rosan tekem\u00e4t viittaukset lukijan on tunnettava alkuper\u00e4iset maalaukset, jolloin ankkojen asennot ja sommittelu luovat yhteyden sek\u00e4 Gallen-Kallelan maalauksiin ett\u00e4 ankkojen ja n\u00e4iden myyttisten vastineiden suhteeseen. Rosa siis imitoi Gallen-Kallelan maalauksia tarkoituksellisesti tukeakseen sarjakuvansa tarinaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Sammon<\/a>

Sammon taonta. Alkuper\u00e4inen Gallen-Kallelan maalaus on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 mm. Wikimedia Commonsissa<\/a>. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

\u201dSammon salaisuuden\u201d versiossa Sammon taonnasta<\/i> ja vastaavassa Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa<\/a> hahmojen sommittelu ja vanha ahjo ovat l\u00e4hes t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisia, vaikka kuvien asettelu on p\u00e4invastainen: Gallen-Kallelan alkuper\u00e4inen maalaus on tehty pystysuunnassa kun taas Rosan ruutu asettuu sarjakuvassa vaakasuoraan. Pelle Pelottoman asema tarinassa tulee selv\u00e4ksi: h\u00e4n on uusi sepp\u00e4, Ankkalinnan Ilmarinen, jonka tavoite on takoa Sampo ehj\u00e4ksi. Kun Gallen-Kallelan maalaus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten Sampo taottiin, Rosan ankkaversio kuvaa miten Sampo taotaan uudelleen. Vastaavasti Rosan Sammon puolustus <\/i>-adaptaatiossa Roope edustaa sarjakuvan V\u00e4in\u00e4m\u00f6ist\u00e4 ja Milla Magia on Louhen vastine. J\u00e4lleen hahmojen sommittelu vastaa t\u00e4ydellisesti alkuper\u00e4ist\u00e4 maalausta: jopa ankanpoikien lakkien korval\u00e4p\u00e4t on aseteltu samalla tavalla kuin maalauksen miesten hiukset.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Sammon<\/a>

Sammon puolustus. Alkuper\u00e4inen Gallen-Kallelan maalaus on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 mm. Wikimedia Commonsissa<\/a>. \u00a9 Disney<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Vastineasiassa on hyv\u00e4 huomata se, ettei sepp\u00e4 Ilmarinen ei esiinny lainkaan Rosan sarjakuvassa, vaan h\u00e4nen representaationsa Pelle Peloton ottaa sep\u00e4n osan kokonaan itselleen. Vaikka Roope ottaa V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen paikan ohjatessaan Sammon takomista ja etsiess\u00e4\u00e4n kuuluisaa kannelta, heid\u00e4n roolinsa eroavat heti, kun V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen saapuu paikalle. My\u00f6s Milla luovuttaa paikkansa tarinan p\u00e4\u00e4roistona Louhelle tajutessaan, ettei h\u00e4nest\u00e4 ole vastusta myyttiselle V\u00e4in\u00e4m\u00f6iselle.<\/p>\n

 <\/p>\n

Postmodernit ankat<\/h4>\n

Kirjallisuudentutkija Linda Hutcheonin<\/b> mukaan postmoderni parodia on er\u00e4\u00e4nlainen kilpaileva uudelleentulkinta menneisyydest\u00e4, joka paradoksaalisesti sek\u00e4 lujittaa ett\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 historian representaatioiden voimaa. Kun Rosa on tehnyt parodiset ankkaversiot Gallen-Kallelan maalauksista, h\u00e4n on ollut tietoinen Kalevalan<\/i> kaltaisen teoksen merkityksest\u00e4 ja kulttuurisesta jatkumosta. Samaan aikaan h\u00e4n on kuitenkin tavallaan haastanut Gallen-Kallelan auktoriteetin, joka t\u00e4ll\u00e4 on ollut Kalevalan<\/i> tapahtumien kuvaajana.<\/p>\n

Rosa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten populaarikulttuurin piiriin kuuluva sarjakuvataiteilija voi luoda uuden tavan esitt\u00e4\u00e4 Kalevalan<\/i> tapahtumia yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne Disney-hahmoihin. Asettamalla populaarikulttuurin hahmot seikkailemaan korkeakirjallisesta eepoksesta otettuun maailmaan Rosa tekee sarjakuvastaan postmodernin kertomuksen. T\u00e4m\u00e4nkaltainen vastakkaisilla genreill\u00e4 leikkiminen ja niiden yhdist\u00e4minen sek\u00e4 tutkii ett\u00e4 kommentoi sarjakuvan mahdollisuuksia. Merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4piirre on se, ett\u00e4 Rosa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaisen kapitalistisen maailman tyypillisimpi\u00e4 edustajia, Disney-hahmoja eepoksessa, joka koottiin vahvistamaan Suomen kansallista ylpeytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alla. Yhdistettyn\u00e4 toisiinsa n\u00e4m\u00e4 seikat luovat suuren vastakkainasettelun, mik\u00e4 on juuri se keino, jolla postmodernit tarinat kyseenalaistavat vallitsevien genrejen diskurssit.<\/p>\n

 <\/p>\n

Katja Kontturi on vastav\u00e4itellyt filosofian (ankka)tohtori, nykykulttuurin tutkija ja sanataiteen opettaja. H\u00e4n kirjoitti v\u00e4it\u00f6skirjansa Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvien postmodernista fantasiasta ja haaveilee jatkavansa sarjakuvatutkimuksen parissa. Vapaa-aikanaan Kontturi yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaa proosan kirjoittamiselle, nauttii spekulatiivisesta fiktiosta elokuvissa ja tv-sarjoissa, pelaa roolipelej\u00e4, on hirvitt\u00e4v\u00e4 bibliofiili ja kielipoliisi. H\u00e4nen lempikirjoihinsa kuuluvat Harry Potterit ja Johanna Sinisalon tuotanto. Kontturi tunnustaa ensirakkaudekseen T\u00e4htien sodan, mik\u00e4 n\u00e4kyy edelleen voimakkaasti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

K\u00e4ytettyj\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n

Clute, John 1997b: \u201cQuests\u201d. The Encyclopedia of Fantasy<\/i>. Toim. John Clute ja John Grant. Orbit, Lontoo, s. 796.<\/p>\n

Hutcheon, Linda 1989: The Politics of Postmodernism<\/i>. Routledge, Lontoo.<\/p>\n

James, Edward 2012: \u201cTolkien, Lewis and the Explosion of Genre Fantasy\u201d. The Cambridge Companion to Fantasy Literature. <\/i>Toim. Edward James & Farah Mendlesohn. Cambridge University Press, Cambridge, s. 62\u201378.<\/p>\n

Kontturi, Katja 2014: Ankkalinna \u2013 portti kahden maailman v\u00e4lill\u00e4. Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana. <\/i>V\u00e4it\u00f6skirja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Nykykulttuurin tutkimus. Jyv\u00e4skyl\u00e4 studies in humanities, nro 239. PDF:n verkko-osoite: https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/handle\/123456789\/44805<\/a><\/p>\n

Kukkonen, Karin 2011: \u201cMetalepsis in Comics and Graphic Novels\u201d. Metalepsis in Popular Culture.<\/i> Toim. Karin Kukkonen & Sonja Klimek. Narratologia #28, Walter de Gruyter GmbH, Berliini \/ New York, s. 213\u2013231.<\/p>\n

L\u00f6nnrot, Elias 2002: Kalevala. <\/i>Like, Viborg, Tanska.<\/p>\n

McCloud, Scott 1994: Sarjakuva \u2013 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n taide<\/i>. (Alkuteos Understanding Comics: The Invisible Art<\/i>, 1993.) The Goodfellows KY, Helsinki.<\/p>\n

Nikolajeva, Maria 1988: The Magic Code. The Use of Magical Patterns in Fantasy for Children<\/i>. Almqvist & Wiksell, G\u00f6teborg.<\/p>\n

Rosa, Don 2000: \u201dSammon salaisuus\u201d. Esipuhe teoksessa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita<\/i>, Norprint Artes Gr\u00e1ficas S.A., Portugali, s. 5\u20136.<\/p>\n

Rosa, Don, 2004: \u201cThe Quest for Kalevala\u201d. Uncle Scrooge #<\/i>334, Gemstone Publishing West Plains, Missouri. Sivunumeroimaton.<\/p>\n

Rosa, Don 2012: \u201cThe Quest for Kalevala\u201d. Don Rosan Kootut \u2013 <\/i>osa 8. Sanoma Magazines Finland oy, Porvoo, s. 15\u201347.<\/p>\n

Senior, W. A. 2012: \u201dQuest Fantasies.\u201d The Cambridge Companion to Fantasy Literature. <\/i>Toim. Edward James & Farah Mendlesohn. Cambridge University Press, Cambridge, s. 190\u2013199.<\/p>\n

Tolkien, J. R. R. 2002: \u201cSaduista.\u201d Puu ja lehti<\/i>. (Alkuteos \u201cOn Fairy-Stories.\u201d Tree and Leaf<\/i>, 1964.) WS Bookwell Oy, Juva, s. 17\u2013107.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Don Rosan sarjakuvista v\u00e4itellyt “ankkatohtori” Katja Kontturi analysoi t\u00e4ss\u00e4 vieraskyn\u00e4-bloggauksessa Suomeen sijoittuvan, Kalevalan aiheita k\u00e4sittelev\u00e4n Sammon salaisuus -sarjakuvan fantastisia elementtej\u00e4. Kommenteissa voit osallistua Don Rosan Sammon salaisuus -albumin arvontaan 31.3. kello 23.59 menness\u00e4 kertomalla omakohtaisen Don Rosaan, joko ihmiseen tai h\u00e4nen sarjakuviinsa, liittyv\u00e4n muiston. Suomessa luetaan Aku Ankka -sarjakuvia v\u00e4kilukuun suhteutettuna enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[409],"tags":[975,242,12],"coauthors":[462],"class_list":["post-15044","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirj_sarj","tag-don-rosa","tag-fantasia","tag-sarjakuvat"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15044"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15044\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15044"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=15044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}