{"id":13592,"date":"2015-01-28T07:43:44","date_gmt":"2015-01-28T05:43:44","guid":{"rendered":"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/?p=13592"},"modified":"2015-01-28T13:52:21","modified_gmt":"2015-01-28T11:52:21","slug":"rosetta-sinne-mutta-ei-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/blog\/2015\/01\/28\/rosetta-sinne-mutta-ei-takaisin\/","title":{"rendered":"Rosetta &#8211; Sinne mutta ei takaisin"},"content":{"rendered":"<p>Uutiset t\u00e4yttyiv\u00e4t viime syksyn\u00e4 jutuista, joissa puhuttiin Rosetta-satelliitista sek\u00e4 sen laskeutujasta Philaesta. Minulle Rosetta on ollut suuri asia koko sen ajan, kun olen ollut aktiivisesti kiinnostunut t\u00e4htitieest\u00e4. Mist\u00e4 homma oikein l\u00e4hti ja mihin se p\u00e4\u00e4ttyi?<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"1080\" height=\"608\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/H08tGjXNHO4?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p>Tutuistuin itse Rosettaan yli 10 vuotta sitten. Olin t\u00e4ll\u00f6in abiturientti ja juuri kirjoittamassa ylioppilaaksi. Halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 yliopistoon lukemaan t\u00e4htitiedett\u00e4 ja maaliskuussa 2004 laukaistu Rosetta oli osa kirjoitusten aikaista valmistautumista kohti tulevaa opintoalaa eli t\u00e4htitiedett\u00e4. Samalla kun luin fysiikkaa ylpp\u00e4reihin, selasin Ursan sivuja ja T\u00e4hdet ja avaruus -lehte\u00e4. Rosetta oli juuri laukaistu.<\/p>\n<p>Rosetta oli ensimm\u00e4inen luotain, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli laskeutua komeetalle. Luotain koostui Rosettasta eli satelliitista, joka j\u00e4isi kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n komeettaa, sek\u00e4 laskeutujasta eli Philaesta.<\/p>\n<p>Rosetta aloitti pitk\u00e4n matkansa kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Maata useamman kerran, ker\u00e4ten vauhtia. Se kiersi Maan ja Marsin l\u00e4hiohituksilla, jolloin se sai ker\u00e4tty\u00e4 planeettojen vetovoiman kautta itselleen nopeutta. Kaummillaan se k\u00e4vi\u00a0l\u00e4hes Jupiterin radalla. T\u00e4htitieteilij\u00e4n\u00f6rtin kiinnostus luotainta kohtaan sai onneksi internetin kautta lis\u00e4intoa, kun Where is Rosetta -sivusto alkoi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Rosetta milloinkin liikkui. Oli j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muistaa asia aina kerran vuodessa-kahdessa ja k\u00e4yd\u00e4 tarkistamassa, miss\u00e4 luotain on matkalla.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/rosetta1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-13606\" src=\"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/rosetta1.jpg\" alt=\"rosetta1\" width=\"1014\" height=\"529\" srcset=\"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/rosetta1.jpg 1014w, https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/rosetta1-150x78.jpg 150w, https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/11\/rosetta1-300x156.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 1014px) 100vw, 1014px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Rosetta se vain kiisi l\u00e4pi avaruuden samalla, kun Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihmeteltiin, miksi Rosetta on sitten niin iso juttu. Miksi se siis on?<\/p>\n<p>Muutamistakin syist\u00e4. Ensinn\u00e4kin komeetan &#8220;nappaaminen&#8221; ei ole mitenk\u00e4\u00e4n triviaalia. Rosettan rata on jouduttu laskemaan tarkasti, jotta se saa vauhtia ohittaessaan Maata ja muita planeettoja. Oheinen video kuvaa hienosti Rosettan reitti\u00e4 komeetan radalle. Polttoaine ei riitt\u00e4isi avaruudessa matkatessa mihink\u00e4\u00e4n, ja paras tapa liikkua siell\u00e4 onkin hy\u00f6dynt\u00e4en muita taivaankappaleita.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"1080\" height=\"608\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/ktrtvCvZb28?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p>Toiseksikin komeettoja on aina haluttu tutkia tarkemmin. Komeettoja on p\u00e4\u00e4sty toistaiseksi tutkimaan hyvin v\u00e4h\u00e4n. Ne ovat pieni\u00e4 taivaankappaleita ja kiert\u00e4v\u00e4t ellipsiradoilla. Niiden havaitseminen Maasta on hyvin hankalaa. Se, miksi komeettoja halutaan tutkia liittyy aurinkokunnan syntyaikoihin.<\/p>\n<p>Komeetat ovat er\u00e4\u00e4nlainen ikkuna historiaan, koska ne ovat pysyneet samanlaisina aurinkokunnan syntyajoista l\u00e4htien. Komeetat koostuvat suurimmalta osalta j\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kivest\u00e4, ja onkin arveltu, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 voisi olla kulkeutunut maahan komeettojen kautta. Siksi Philae-laskeutuja olikin t\u00e4rke\u00e4 osa koko Rosetta-missiota. Philaen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli laskeutua komeetan pinnalle ja porata pintaan muutama reik\u00e4, jotta voitaisiin analysoida komeetan koostumusta tarkemmin. T\u00e4ydellinen onnistuminen Philaen laskeutuminen ei kuitenkaan ollut, koska komeetan pinta on melko r\u00f6pel\u00f6inen ja tasaista alustaa oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Philae sai kuitenkin l\u00e4hetetty\u00e4 jonkin verran dataansa komeettaa kiet\u00e4v\u00e4lle Rosettalle, joka v\u00e4litti tiedot eteenp\u00e4in Maahan. Alustavissa tutkimustuloksissa komeetan pinnalta on l\u00f6ydetty mm. odotetusti vett\u00e4. <a href=\"http:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/uutiset\/maan_vesi_tuskin_matkusti_tanne_komeetalla_rosetta_vihjaa\" target=\"_blank\">Vesi on vain ollut hieman erilaista<\/a> kuin odotettiin, joten tutkimus Maan veden alkuper\u00e4st\u00e4 jatkuu viel\u00e4.<\/p>\n<p>Philaesta ja Rosettasta on jo julkaistu jonkin verran erilaisia kuvia, joihin voi tutustua vaikka <a href=\"http:\/\/www.esa.int\/spaceinimages\/Missions\/Rosetta\/%28class%29\/image\">Esan sivuilla<\/a>.<\/p>\n<p>Philaen kohtalo on viel\u00e4 hieman auki, koska sen laskeutuminen ei ihan osunut paikalle, jossa Philae voisi suunnata aurinkopaneelit kohti Aurinkoa. Sen akuissa ei siis riitt\u00e4nyt paljon virtaa ilman omaa energial\u00e4hdett\u00e4. Tutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t nukuttaa Philaen s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen sen akkuja ja odottaa, jos komeetta k\u00e4\u00e4nt\u00e4isikin Philaen laskeutumispaikan Aurinkoa kohden.<\/p>\n<p>Philae yritet\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 maaliskuussa unesta, jos silloin laskeutumispaikka olisi k\u00e4\u00e4ntynyt Aurinkoa kohden. Yhteyden saaminen on kuitenkin hyvin ep\u00e4varmaa ja voi olla, ett\u00e4 Philae j\u00e4\u00e4 asustamaan komeetalle ilman yhteytt\u00e4 Maahan.<\/p>\n<p>Rosetta jatkaa komeetan kiert\u00e4mist\u00e4 viel\u00e4 suunnitelmien mukaan ainakin vuoden ajan. Se on saanut jo jonkinlaisia tutkimustuloksia komeetan koostumuksesta. <a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/a1422250161577\" target=\"_blank\">Helsingin sanomat<\/a> uutisoi tammikuussa komeetan pinnalla olevista huokoisista hiukkasista. N\u00e4iden ja monen muun asian tutkimus jatkuu nyt viel\u00e4 useiden kuukausien ajan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uutiset t\u00e4yttyiv\u00e4t viime syksyn\u00e4 jutuista, joissa puhuttiin Rosetta-satelliitista sek\u00e4 sen laskeutujasta Philaesta. Minulle Rosetta on ollut suuri asia koko sen ajan, kun olen ollut aktiivisesti kiinnostunut t\u00e4htitieest\u00e4. Mist\u00e4 homma oikein l\u00e4hti ja mihin se p\u00e4\u00e4ttyi? Tutuistuin itse Rosettaan yli 10 vuotta sitten. Olin t\u00e4ll\u00f6in abiturientti ja juuri kirjoittamassa ylioppilaaksi. Halusin p\u00e4\u00e4st\u00e4 yliopistoon lukemaan t\u00e4htitiedett\u00e4 ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","activitypub_content_warning":"","activitypub_content_visibility":"","activitypub_max_image_attachments":4,"activitypub_interaction_policy_quote":"anyone","activitypub_status":"","footnotes":""},"categories":[407],"tags":[942,941,940,774],"coauthors":[582],"class_list":["post-13592","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiede_tekno","tag-komeetta","tag-rosetta","tag-tahtitiede","tag-tiede"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13592"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13592\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13592"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/geekgirls.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=13592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}