Nörttitytöt

Kirja-arvostelu: Symbolien joulu

By Stina / 18.11.2024 / 0 Comments

Sarjakuva-arvostelu: Polte

By Soile Kontio / 2.12.2024 / 0 Comments
Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa III

Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa III

Kuva: Saad Chaudry / Unsplash Hafrún III Sinä kuulet kuinka laiva lähestyy ja pian sinut kouraistaan ylös! Meren yläpuolella sulkeudut tiiviisti välttyäksesi kuivumasta. Kädet tutkivat sinut ja laskevat sinut johonkin kylmään. On kylmempää kuin olet koskaan, ja...

Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa II

Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa II

Kuva: Saad Chaudry / Unsplash Hafrún II Otti aikansa kun kasvoi pohjoisen vesissä. Etelämmässä lajitoverisi aikuistuvat nopeammin, mutta täällä pohjoisessa kaikki on vähän hitaampaa. Aika. Ajatukset. Elämä. Ainakin sinä saat elää pitkään ja kuunnella tarinoita. Näen...

Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa I

Marras Sinikarhu: Hafrúnille – osa I

Kuva: Saad Chaudry / Unsplash Hafrún I Synnyttyäsi sinulla ei ollut nimeä, etkä kumartanut kuninkaita tai tiennyt valtioiden rajoja, mutta synnyit pohjoiseen Islannista kun Islanti oli vielä Norjan kuningas Hans I:n alaisena. Oli vuosi 1498, mutta siitä sinä et...

Ilona Vuori: Cashew

Ilona Vuori: Cashew

Kuva: Ilona Vuori CASHEW Joku napsutteli sormia silmieni edessä. “Hei, herää!” “Ei oo mitään hätää!” Kolme laulamatonta naamaa tuijotti minua: äiti, isä... ja joku punakka. Hattupäinen. ­”Sä pökerryit!” Etsin katseellani nuotteja, radiota, jotain, minkä mukana...

Ilona Vuori: Laulu kotitontulle

Ilona Vuori: Laulu kotitontulle

Kuva: Ilona Vuori LAULU KOTITONTULLE  “­Hei rullaati rullaati, rullaati rullaa, rullaati rullaati rullallalei!” Raotin silmiäni. Kuva tarkentui hitaasti. Pienenä olin saanut päähäni, että kotitontun saisi esiin laulamalla. Että se jotenkin ilahtuisi siitä. Tätäkö...

Raapalekesä alkaa – Ilona Vuori: Kaukonäkö

Raapalekesä alkaa – Ilona Vuori: Kaukonäkö

Päätoimituksen tervehdys: Heinäkuun ajaksi Nörttitytöt-blogi kirmaa kesälaitumille. Loman kunniaksi pääsettekin nauttimaan kirjoittajiemme raapaleista ja raapalesikermistä! Kuva: Ilona Vuori KAUKONÄKÖ “­En halua pilata kenenkään iloa, mutta aikataulu.” Painoin...

Kuuma leffakesä 1999

Kuuma leffakesä 1999

Aika on saattanut kullannut muistot, mutta kesällä 25 vuotta sitten elokuvateattereissa oli paras leffavalikoima ikinä. Teattereissa ei palanut kesällä 1999, mutta elokuvavalikoima oli kuumaakin kuumempi. Kuvaelementit: Pixabay (käyttäjiltä Bru-nO, Hsaart ja...

Vuosi tuplanäytöksiä – 24 minielokuva-arviota

Vuosi tuplanäytöksiä – 24 minielokuva-arviota

Viime vuoden heinäkuussa minä ja ystäväni Eetu päädyimme pitämään kuukausittaisia double featureita, eli päiviä kun katsomme kaksi leffaa perätysten. Eetu on varsinainen leffarakastaja, ja on tänä vuonna katsonut leffan melkein joka päivä, kun taas itse huono...

”Was that over the top?” – Hulluus ja queerius elokuvassa Batman Forever

”Was that over the top?” – Hulluus ja queerius elokuvassa Batman Forever

Joel Schumacherin ohjaama Batman Forever (1995) on yksi lapsuuteni suosikkielokuvia. Aikuisena olen usein palannut miettimään sitä, koska teoksella on niin huono maine ja yhdessä Schumacherin Batman & Robin -elokuvan (1997) kanssa ne ovat saaneet osakseen valtavasti halveksuntaa. Tämä ristiriita kiinnostaa minua: miksi joillekin Batman Forever näyttää upealta ja vapauttavalta, toisille se on häpeäpilkku Batman-kaanonissa?

Batman Foreverissa Batman (Val Kilmer) taistelee Kaksinaamaa (Tommy Lee Jones) ja Arvuuttajaa (Jim Carrey) vastaan samalla, kun hän kamppailee oman sisäisen kaksijakoisuutensa kanssa ja yrittää muodostaa suhdetta tohtori Chase Meridianiin (Nicole Kidman) sekä Dick Graysoniin (Chris O’Donnell), josta tulee elokuvan lopussa Robin. Mielenterveys, roolit ja naamiot ovat Batman Foreverissa keskiössä, ja yhdistettynä elokuvan homoeroottisuuteen ja queer-estetiikan hyödyntämiseen muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jonka avulla pohtia seksuaalisuutta ja mielenterveyttä.