Kirja-arvostelu: Karhu – Pohjoisten kansojen myyttejä
Minulle tarjoutui mahdollisuus lukea ja arvostella perinteentutkija Pasi Klemettisen tietokirja Karhu - pohjoisten kansojen myyttejä. Päätin tarttua mahdollisuuteen kahdestakin syystä. Ensinnäkin, olen aina ollut kiinnostunut sekä historiasta että uskonnoista, etenkin...
Zineton – pienlehti valmiiksi viikonlopussa
Syyskuun viimeisenä viikonloppuna neljättä kertaa järjestetty Zineton eli "tosi nopee pienlehti haaste", on hauska ja luovuutta herättelevä tapahtuma, johon osallistuin kolmatta kertaa. Tällöin perjantai illan ja sunnuntai illan välillä tehdään zine eli pienlehti....
Noir – anime ja naiset
Noir on animaatiostudio Bee Trainin tuottama anime vuodelta 2001. Bee Train oli pieni itsenäinen animaatioyhtiö joka lopetti toimintansa vuonna 2011, mutta sitä ennen siltä tuli laaja tarjonta erilaisia sarjoja ja mielenkiintoisesti monessa näistä sarjoista oli pääosassa naiset ja tytöt. Noir ei ole tästä poikkeus. Mikä poikkeaa Noirissa monesta animesta, jossa päähenkilönä on tyttö tai nainen, on että kukaan sarjan naishahmoista ei ole niin sanottu “maaginen tyttö”. Noir on genreltään jännitystä, rikosta ja toimintaa – genrejä, jotka nähdään usein miesten tyylinä. Hyvin monesti, ja Japani ei ole tästä länsimaita erilaisempi, jos sarjassa tai elokuvassa on päähenkilönä naisoletettu, niin on sarjan/elokuvan genre joko romantiikka tai draama. Animessa myös pakotettu heteroromanssi hahmojen välillä on varsin yleinen klisee, oli genre mikä tahansa. Noir välttää monet näistä sudenkuopista ja tämä tekee sarjasta ja sen hahmoista mielestäni paljon tasokkaamman, kuin jos se olisi yritetty istuttaa normianimen muottiin.
Noirissa on tasan 4 tärkeätä henkilöä ja kaikki heistä ovat naisia ja tyttöjä. Nämä naiset ja tytöt kuuluvat kaikki salamurhaaja – järjestö Noiriin, ja sarjan ideana on kahden päähenkilön, Mireillen ja Kirikan, välinen suhde ja Mireillen perheen surmamysteerin selvittäminen. Tämä johtaa päähenkilöiden konfliktiin Noirin kanssa ja jatkuva kissa-ja-hiiri – leikki salamurhajärjestön kanssa alkaa. Tämä oli ensimmäinen anime, jonka näin, jossa miehet olivat täysin tarpeettomia. Toinen oli Puella Magi Madoka (2011), mutta 13 jaksoa oli itselleni liian lyhyt aika luoda kiinnostavia hahmoja ja niiden välisiä suhteita. Noir on 26 jaksoa ja mielestäni juuri sopivan pituinen perustaakseen yhtenäiset hahmot ja mukaansatempaavan narratiivin. Sarjassa on korkeintaan kaksi mieshahmoa ja kummankaan kohtalo ei ole järin onnekas. Kun mietin, kuinka usein naiset ja tytöt kohtaavat onnettoman lopun animessa tai ovat täysin tarpeettomia tarinan kannalta, täytyy myöntää että sain Noirista aikamoiset “naisstondikset”, kun tajusin että hei, kerrankin anime, jossa miehet ei merkitse yhtään mitään. Sarja ei kuitenkaan ole mitenkään miesvihamielinen, vaan keskittyy tarinan neljän naisen kohtaloon ja kuinka ne yhdistyv
Rocky Horror Picture Show – muista juhlia ja rakastaa, älä kahlitse muita
Ajalleen epätyypillisesti musikaalin kauhu ei ole yhteydessä dragiin, ristiin pukeutumiseen, seksuaalisuuteen tai siihen, että pääpahis kutsuu itseään transvestiitiksi. Musikaalissa pahuus on yhteydessä ihmisten tarpeeseen kontrolloida ja normittaa muita ihmisiä....
Kirja-arvostelu: Kuolema keskiajalla – Hyvä kuolema mustan surman ajan Euroopassa
Kuolema keskiajalla -tietokirja saattelee lukijan lempeällä otteella hyvän keskiaikaisen kuoleman äären
“Aika on kauhun” – selkäpiitä karmivat leffasuositukset Nörttitytöiltä
Etkö millään keksi, mitä katsoisit tänä Halloweenina? Ei hätää - Nörttitytöt ovat koonneet leffavinkkejä, jotka aiheuttavat takuuvarmasti adrenaliinin purkauksia ja aivojen raksutusta! Huom: kirjoituksissa on käytetty kauhuelokuvien kansikuvitusta sekä kuvauksia...
Barbie ja minä
Sain ensimmäisen Barbieni ollessani 3-vuotias ja olen kerännyt Barbie-nukkeja siitä alkaen. Silloin en tosin ollut edes varma mitkä vaatteet hänelle kuuluivat, mutta lapsen silmissäni Barbie oli ihana. Barbie on mielestäni edelleen ihana ja hankin kokoelmaani...
Kirja-arvostelu: Buddhalaisuus Suomessa
Buddhalaisuus Suomessa on tämän vuoden merkittävin katsomus- ja kulttuurihistoriallinen teos. Buddhalaisuus Suomessa on Mitra Härkösen ja Johannes Cairnsin toimittama kirja, jonka julkaisija on Suomen Itämainen Seura. Mikä tekee tästä kirjasta näin merkittävän?
Buddhalaisuus Suomessa käsittelee hyvin kattavasti ja selkeästi aihetta, joka jää Suomen katsomuskentässä usein liian helposti marginaaliseen asemaan. Usein buddhalaisuuden ajatellaan tulleen Suomeen aivan eri aikaan, kuin se todellisuudessa on tullut Suomeen. Nyt on olemassa kirja, jossa kerrotaan nimenomaan miten ja milloin buddhalaisuus on tullut Suomeen. Kirjassa kerrotaan myös Suomessa olevista buddhalaisuuden suuntauksista ja miten buddhalaisuutta harjoitetaan Suomessa tänä päivänä.
Buddhalaisuus Suomessa on hyödyllinen teos niin katsomuksista kuin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Kirjasta on hyötyä niin opettajille kuin esimerkiksi lukiossa opiskeleville. Buddhalaisuus niin maailmalla kuin Suomessa on paljon monimuotoisempaa kuin äkkiseltään tulee helposti ajatelleeksi. Itse katsomusaineiden opettajana löysin kirjasta paljon hyödyllistä tietoa ja uusia näkökulmia. Pidin siitä, että kirjassa selitettiin toisaalta hyvin syvällisesti ja yksityiskohtaisesti tiettyjä asioita, mutta avattiin myös peruskäsitteitä ja buddhalaisuuden eri suuntausten ydinajatuksia. Buddhalaisuudesta kerrottiin kirjassa kauniilla tavalla.
Pyysin Buddhalaisuus Suomessa -kirjan kotikuntani kirjastoon tekemällä kirjastolle hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuksella kirjastolle voi esittää toiveen jonkin kirjan tai pelin tai elokuvan hankkimisesta. Olin todella tyytyväinen, kun toiveeni tästä kirjasta toteutui. En ole ollut kirjan ainoa lainaaja, vaan siihen oli useampi varaus heti minun jälkeeni. Hankintaehdotuksen tehneenä sain kirjan ensimmäisenä lainattavaksi.
Suosittelen Buddhalaisuus Suomessa -kirjaa varauksetta kaikille aiheesta kiinnostuneille. Suosittelen myös hyödyntämään kirjastojen palveluja ja tekemään hankintaehdotuksia.
Kuolleet lehdet – suomalaista romantiikkaa melankolialla maustettuna
Kuva: Finnkino Kuolleet lehdet (2023) Ohjaus: Aki Kaurismäki Tuotanto: Sputnik Oy, Bufo Oy, B-Plan Distribution Pääosissa: Alma Pöysti, Jussi Vatanen, Alina Tomnikov, Janne Hyytiäinen Ensi-ilta: 15.9.2023 Alkoholismia, työväenluokan sitkeyttä, tummuutta, melankoliaa...
Kirja-arvostelu: Huomenna, huomenna ja huomenna
Kirjassa liikutaan 1980-luvulta 2000-luvulle asti. Kuva: Elisa Wiik Gabrielle Zevinin Huomenna, huomenna ja huomenna julkaistiin suomeksi lokakuun alussa ja Nörttitytöt saivat siitä ennakkokappaleen arvosteluun. Tämä kirja on ollut sekä myynti- että arvostelumenestys...