Laskiainen on vanha ja monenlaisia perinteitä sisällään pitävä juhla, jota vietetään Suomessa 7 viikkoa ennen pääsiäistä, ja jossa tärkeitä päiviä ovat laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai. Tänä vuonna juhlimme laskiaistiistaita 21.2, joka tarkoittaa monelle uskovaista perinnettä noudattavalle valmistautumista tuhkakeskiviikkona alkavaan, 40 päivää kestävään paastoon.
Suomen historiassa monet laskiaismenoista ovat kuitenkin todennäköisesti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Noihin aikoihin oli paljon erilaisia uskomuksia, ja esimerkiksi toiveet hyvästä pellavasadosta saivat ihmiset huutamaan laskiaismäessä ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä”. Uskottiin myös, että mitä pidemmälle onnistui mäessä laskemaan, sitä pidempiä pellavista ja hampuista tulisi. Nykyään taikausko ja laskiaisen yhteys pellavaan ovat jo kadonneet, juhlinnan keskittyessä ennemminkin kevään odotukseen, mutta tämän päivän perinteisiin kuulu erottamattomasti silti yhä riemukas mäenlasku!
Laskiaisen perinneruokiin kuuluu kouluissakin tarjotun juuston, pannukakun ja hernekeiton lisäksi tietenkin laskiaispulla! Pullan alkuperä on lähtöisin jo 1600-luvun Saksasta, josta se melko nopeasti rantautui Ruotsiin, ja sitä kautta 1800-luvulla viimein Suomeen. Alunperin pulla nautittiin mantelimassalla, ja hillo onkin varsin uusi tulokas, sen tullessa pullan väliin vasta vuonna 1950. Mutta syötpä sitten laskiaispullasi mantelimassalla tai hillolla, tai jätät väliin koko leivoksen, toivotaa Nörttitytöt sinulle oikein riemukasta laskiaista!
Lähteet:
