Open AI:n ChatGPT on ollut opettajapiireissä kuuma peruna jo jonkin aikaa. ChatGPT osaa antaa kysymyksiin sujuvia vastauksia, myös suomeksi. Kun joulukuussa tutustuin ChatGPT:hen, niin ensimmäiseksi otin selville, että se ei ole Skynet, vaan se on “ohjelmoitu auttamaan ihmisiä vastaamalla kysymyksiin ja antamalla tietoa”. Kun tämä, omasta mielestäni, tärkein kysymys oli saatu käsiteltyä, aloin monien opettajakollegoideni tapaan pohtimaan, että mitä tekoäly merkitsee opetuksen kannalta.
Tekoäly mahdollistaa suljetun ympäristön ulkopuolella tehtävissä esseissä ja kirjoitelmissa huijaamisen. Apuvälineenä tekoäly, erityisesti ChatGPT, on tehokas, sillä se mahdollistaa nopean tiedonetsinnän ja antaa tarvittaessa täysin valmiin esseen. ChatGPT pystyy tuottamaan suomeksi eri mittaisia lauseita ja se esittää asiat ymmärrettävässä muodossa. Se ei ole virheetön ja se tekee mokia niin tiedon haussa, kieliopissa kuin faktoissa. Sen saa myös uskomaan virheelliseen tietoon. Se on kuitenkin helppokäyttöinen, nopea ja tuottaa järkevälle vaikuttavaa tekstiä, jonka osoittaminen suoralta kädeltä plagiaatiksi, on haastavaa.
Ei ihme, että tämä mietityttää useampaa kuin yhtä opettajaa.
Erilaisia kirjoittamistehtäviä harjoitellaan niin peruskoulussa toisella asteella kuin korkeakoulussa. Kirjoittamistehtäviä käytetään koska niissä harjoitellaan faktatietojen etsimistä, tietojen soveltamista ja argumentointia. Samalla harjoitellaan myös kielioppia ja asiakielen käyttöä. Tietojen etsiminen, soveltaminen ja omista ajatuksista kertominen eli argumentointi, ovat tärkeitä taitoja. Ne suojaavat muun muassa valheelliselta tiedolta ja haitallisilta vaikuttamisyrityksiltä. Kun tietää edes jonkin verran jostain asiasta faktoja, ei tule niin helposti huijatuksi.
ChatGPT on tarkoitettu auttamaan asioiden jäsentelyssä ja tiedonhaussa. Sen käyttäjän on arvioitava itse miltä osin sen tarjoamia raameja on muokattava ja onko se onnistunut tiedonhaussaan vai ei. Tekoälyjä on käytössä nykymaailmassa jo monissa arkipäivää helpottavissa asioissa, ja niiden käyttö tulee todennäköisemmin kasvamaan kuin vähenemään. Tekstiä tuottavat tekoälyt pakottavat pohtimaan sitä, että millaiset esseetehtävät ovat missäkin tilanteessa mielekkäitä oppimisen kannalta.
Esimerkiksi kokeessa on perusteltua käyttää suljetun ympäristön esseetä eli esseetehtävää, joka kirjoitetaan ilman apuvälineitä. Kokeessa olevalla esseellä harjoitellaan aiemmin opittujen tietojen soveltamista ja opittujen tietojen kertomista. Tällainen tehtävä voidaan toteuttaa kynällä ja paperilla, abitissa tai vaikkapa goole formsin koetilassa, jolloin apuvälineitä ei voi lähtökohtaisesti käyttää.
Mutta erilaisissa opinnoissa tehdään paljon kirjoitustehtäviä, joita ei tehdä suljetussa ympäristössä tai edes mitenkään valvotussa tilassa. Näiden osalta kysymys erilaisten apuvälineiden käytöstä on vaikeampi. Jyväskylän ylipiston kauppakorkeakoulu on ratkaissut kysymyksen apuvälineiden käytöstä ilmoittamalla, että tekoälyn, myös ChatGPT:n käyttö, on sallittu opiskelussa. Myös pro gradu -tutkielmissa. Tekoälyn käytöstä pitää kertoa ja tekoälyn tekemää tekstiä ei saa esittää omanaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkean linjauksessa ChatGPT ja muut tekoälyt asetetaan apuvälineiden asemaan.
Tekoälyjen käyttöä ei voi estää muualla kuin suljetuissa ympäristöissä. Teknologia muuttaa maailmaa ja se myös mahdollistaa uusia apuvälineitä. Haluan itse nähdä ChatGPT:n kaltaiset tekoälyt keinona täydentää ihmisen toimintaa; jos on tarkoitus harjoitella esseen rakennetta ja esitystapaa, tekoäly voi auttaa esseen rakentamisessa. Samaan tapaan kuin tekstinkorjausohjelmat auttavat huomaamaan näppäily- ja kirjoitusvirheitä.
Tässä pääkirjoituksessa en käyttänyt apuna ChatGPT:tä, vaan tavallista tekstinkäsittelyohjelmaa. Tekstinkäsittelyohjelmat auttavat minua paljon, koska minulla on sekä luki- että hahmotusvaikeus. En siis välttämättä pysty näkemään omia kirjoitusvirheitäni. Ehkä tulevaisuudessa tekoäly korjaa kirjoitusvirheeni heti kun olen kirjoittanut lauseen. Nykyiset ennakoivat tekstinsyötöt eivät siihen vielä kunnolla kykene.
