Kohtaamisia on tämän vuoden 2022 Helsinki Pride -viikon teemana. Pride-viikkoa vietetään Helsingissä 27.6. – 3.7.2022. Tästä linkistä pääset lukemaan lisää Helsinki Pride viikosta. Tänä vuonna Helsinki Pridea on juhlittu kesäkuun alusta asti. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio, ja tapahtumaa tukemassa on monia yhteiskunnallisia toimijoita, kuten Kela, Helsingin kaupunki ja monet poliittiset puolueet. Pääset tästä linkistä katsomaan kaikki tukijat.

Kuvassa on sydän, jossa on sateenkaaren värit.
Kuva: Pixabay

Kun Pride on näin selkeästi Suomen yhteiskunnallisten toimijoiden tukema, miksi on tärkeää, että sitä vietetään?

Julkisuudessa on kesäkuun aikana voinut törmätä tavalla tai toisella edellä olevaan ajatukseen. Ajoittain on myös voinut tulla vastaan ajatus, että Pride olisi liian näkyvä tai että sillä ei voida saavuttaa mitään, koska kaikki tärkeä on jo saavutettu, kun tasa-arvioinen avioliittolaki laadittiin.

Suomessa on voimassa tasa-arvoinen avioliittolaki. Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan 1.3.2017, ja avioliittolain voit lukea täältä kokonaisuudessaan. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei kuitenkaan muuta muita lakeja, yhteiskunnan epäkohtia tai sateenkaari-ihmisten kohtaamaa kaltoinkohtelua.

Suomen lainsäädäntö esimerkiksi tunnistaa juridisiksi sukupuoliksi miehen ja naisen. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa syrjimättömyyttä turvaavat lainkohdat tunnistavat, että seksuaali-identiteetti ja sukupuolenilmaisu ovat moninaisempia kuin pelkästään juridiset sukupuolet. Tästä löytyy muun muassa yhdenvertaisuus lain 6 pykälästä, ja pääset tästä lukemaan lain kokonaisuudessaan. Tässä syntyy ristiriita, jossa osittain tunnistetaan seksuaali-identiteetin ja sukupuolen moninaisuus, mutta asia jätetään puolitiehen. Terveydenhuollossa tunnistetaan muun muassa intersukupuolisuus aiempaa paremmin, mutta muunsukupuolisuutta tai intersukupuolisuutta ei juridisesti tunnisteta.

Nämä ovat yhdenlaisia esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta jättää ihmisten oikeuksien tunnistamista puolitiehen. Tähän limittyy myös kaikki muu yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen kokemusmaailma; monet asiat tukevat rakenteellisesti ja edustuksellisesti heteronormatiivisuutta. Kohtaamiset ovat tänään yhtä tärkeitä kuin aiemmin osana tasa-arvoon pyrkimistä ja yhteiskunnallisen muutoksen tarpeen pitäminen osana yhteiskunnallista keskustelua on keskeisin keino vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin näkemyksiin.

Lainaan tähän Jenni Haukiota: ”Tasavertaisesti kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve on ihmisyyden ytimessä, ja yhdistää meitä kaikkia yksilöllisistä ominaisuuksistamme riippumatta.” (Pride Media 2022)

Hyvää Pridea jokaiselle lukijalle!