Testasin aiemmin kahta Call of Cthulhu -roolipeliin julkaistua yksinpelattavaa peliä. Chaosium on julkaissut yksin pelattavat pöytäroolipelit Alone against -sarjana. Sarjaan kuuluu tällä hetkellä neljä soolopeliä. Aiemmassa arvostelussa kävin läpi kaksi ensimmäistä peliä ja tässä käyn läpi loput kaksi. Ensimmäinen seikkailu (Alone against the Flames) on ilmaiseksi saatavilla, samoin kuin Call of Cthulhu roolipelin pika-aloitusohjeet ja hahmolomakkeet (linkeistä siirryt Chaosiumin nettisivuille, joilta seikkailun, pika-aloitusohjeet ja hahmolomakkeet voi ladata).
Kauhun viehätys ei näiden pelitestausten aikana ole vähentynyt. Oma kokemukseni on, että näiden pelien kautta pääsee nauttimaan laadukkaasta kauhusta, ja siitä mikä Call of Cthulhussa eniten itseäni kiehtoo. Call of Cthulhu -pelit ovat kertomus siitä miten tavallinen ihminen kohtaa jotain järkyttävää ylimaallista, ja pienen ihmisen kamppailu käsittämättömän edessä on pelien suola. Kauhupelissä tie voittoon, silloin kun siihen ylletään, on kivinen ja hahmo ei selviä siitä kokematta jonkinlaista sisäistä muutosta. Nämä seikkailut jättävät niistä selviytyneisiin hahmoihin lähtemättömät jäljet.
Alone against the Frost
Tarvikkeet:
- Alone against the Dark PDF
- Call of Cthulhu keeper rulebook 7th edition
- hahmolomake
- noppia (pääasiassa 1d100 tai 2d10, 1d4, 1d6 / 1d3)
Alone against the Frost -peli on uudistettu versio Chaosiumin aiemmin julkaisemasta pelistä, Alonen against the Wendigo. En ole tätä aiempaa versiota pelistä pelannut, mutta kaiken läpi huomaa, että Alone against the Frost on hatunnosto aiemmalle versiolle. Nykyiseen versioon on kuitenkin tehty parannuksia ja muutoksia, mutta kumpikin versio kertoo Dr. Nadelmannin tarinan.
Pelin aluksi pelaaja muokkaa Nadelmannin hahmosta itselleen mieluisan. Hahmon muuntelu eroaa aiemmista soolopeleistä, joissa käytettiin joko valmiita hahmoja pienillä omilla muutoksilla tai tehtiin kokonaan oma. Tämä tarina on selkeästi Nadelmannin tarina, mutta Nadelmannin muokkaaminen annettujen reunaehtojen (tietyt kyvyt ovat tohtorilla keskiössä ja hänen ammattinsa on määrätty) teki hahmon yllättävän läheiseksi. Nadelmannin hahmon muokkaaminen teki hänestä minun Nadelmanninin, jonka seikkailu tuntui koskettavalle.
Nadelamnnin seikkailun edetessä häntä avustaa joukko muita hahmoja. Näihinkin hahmoihin kiinnyin yllättävän paljon, mikä lisäsi kauhun tehokkuutta pelin edetessä. Peli myös heittää mukavaa epäilystä avustavien hahmojen ylle. Muiden hahmojen epäilyttävän toiminnan lisäksi luonto ja ympäristö vaikuttavat vihamiehisille. Nämä molemmat ovat hyvää kauhuelementtien käyttöä, joista nautin pelin aikana.
Nadelmannin seikkailut katkesivat muutamaan otteeseen. Verrattuna Alone against the Dark -peliin, tämä oli kuitenkin pelinä helpompi. Alone against the Frost on hyinen syöksy syvälle mytologiaan ja Nadelmannin menetyksiin. Kokonaisuus oli erittäin toimiva ja kertoi yhden hahmon kauhun täyttämän tarinan, jonka pelaamisesta riitti iloa moneksi tunniksi.
Alone against the Tide
Tarvikkeet:
- Alone against the Tide PDF
- Call of Cthulhu keeper rulebook 7th edition tai Call of Cthulhu starter set
- hahmolomake
- noppia (pääasiassa 1d100 tai 2d10, 1d4, 1d6 / 1d3)
Alone against the Tide on sarjan viimeisin peli. Tässä pelissä saa valita kahdesta valmiista hahmosta tai tehdä oman hahmon. Peli opastaa oman hahmon luomisessa ja ohjeet ovat selkeät. Tässä pelissä tuntuu, että pelissä on rakenteellisesti huomioitu monipuolisesti erilaisilla hahmoilla pelaaminen; eri ammatin valitseminen hahmolle vaikuttaa muutamissa kohdissa. Tässä tulee muihin verrattuna muutenkin hetkiä, jolloin valitaan aiempaa monipuolisemmista vaihtoehdoista. Tai ainakin vaihtoehdot pelaajan näkökulmasta tuntuvat aiempia monipuolisemmilta.
Alone against the Tide oli pelinä Alone against the Frostia lyhyempi ja tunnelmaltaan hyvin erilainen. Kun toisessa ollaan hyisessä erämaassa, toisessa ollaan järviseudulla ja alkuun kaikki vaikuttaa oikein mukavalle ja leppoisalle. Kauhu lähtee rakentumaan hyvin, ja tässäkin ympäristöä hyödynnetään erittäin hyvin. Sumu on klassinen kauhuelementti, jonka hyödyntäminen on omia suosikkejani, joten nautin sumun hyödyntämisestä pelin tunnelman rakentamisen osalta. Tunnelman osalta pelissä on mukana oman makuuni sopivaa salapoliisikauhua, jossa asioiden utelias tarkastelu on kutkuttavaa.
Pelasin Alone against the Tide -pelin läpi sekä valmiilla hahmolla että omalla hahmolla. Nautin pelistä enemmän omalla hahmolla pelatessani, mikä ehkä johtui siitä, että tässä pelissä tuntuu, että pelikokemus voi olla eri hahmoilla aidosti erilainen. Järviseutu oli hahmojeni kannalta kuolettava paikka, josta toiset selviytyivät ja toiset eivät. Kokonaisuutena Alone against the Tide oli vahva kokonaisuus, jota oli mukava pelata erilaisilla hahmoilla. Eri hahmoilla pelaaminen lisäsi peliin upotettujen tuntien iloa.
Osa 1: Yksin pelattavaa kauhua – valokeilassa Call of Cthulhu -soolopelit
