Nörttitytöt keräsivät syksyn kunniaksi yhteen kiinnostavimmat spefinovellisuosituksensa. Ei kun villasukat jalkaan, tee hautumaan ja uusia suosikkeja etsimään!
Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja, Atena 2015 Novellikokoelmaan on koottu Anne Leinosen laajasta tuotannosta haikeita ja melankolisia tekstejä, joissa ei kovin tarkkaan selitellä, mistä on kyse. Jokainen novelli on kurkistus maailmaan, josta olisi halunnut tietää vielä paljon enemmän. Teemoina kokoelmassa nousevat esiin lisääntymisen vapaus, tekniikan kehityksen hiipuminen ja kaipuu. Monet novellit sijoittuvat maailmanlopun jälkeiseen aikaan. Leinonen kirjoittaa mukaansatempaisevasti, suorasti ja koruttomasti. Hän onnistuu muutamalla sanalla luomaan kokonaisia maailmoja. Tämän novellikokoelman lukee hujauksessa.
– Anna Mattila
Johanna Sinisalo: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä kertomuksia, Teos 2005 Kädettömät kuninkaat kerää kansiinsa Johanna Sinisalon novelleja 20 vuoden ajalta. Novelleissa liikutaan tutussa nykypäivässä, joka on kuitenkin jotenkin vinksallaan. Erityisesti mieleen kokoelmasta on jäänyt dystooppinen “Tango merellä”, joka sijoittuu meille suomalaisille niin rakkaalle ruotsinlaivalle. Vielä nykyäänkin Promenade-kannella astellessani ajattelen aina tätä novellia.
Anders Fager: Pohjoiset kultit: kauhukertomuksia, Atena 2009 Ruotsalainen kauhukirjailija Anders Fager on tehnyt teräviä ja myös paikoitellen kantaaottavia novelleja skandinaaviseen makuun. Arkirealismin ja pohjoismaiden ystävälle.
– Semi
Joona Koiranen (toim.): Äänellä jonka kuulet – Spekulatiivisia novelleja sukupuolen moninaisuudesta, Ääres 2019 Antologiassa on viisi novellia, joissa trans- ja muunsukupuolisuus on tavalla tai toisella keskeistä. Novellien genreinä on useita spefin sateenvarjon alle sujahtavia lajeja kuten dystopiaa ja kauhua. Erityisesti neljäs novelli, Asa Palon V-sana on nostamisen arvoinen. Maailmasta ei kerrota mitään tarkkaa, mutta pieniä vihjeitä vilahtelee tekstissä. On esimerkiksi saastealue, joka leviää ja ihmiset ovat palanneet kalevalamaisille juurilleen. Päähenkilö näkee välillä unta toisesta maailmasta, jossa on kyberpunkmainen, totalitaristinen fiilis. Lukijalle jää pääteltäväksi, kumpi maailmoista on oikea.
David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista, Avain 2011 (suom.Itä-Suomen yliopiston opiskelijat Kaunokirjallisuuden kääntäjät -kurssilla keväällä 2011 ) Kokoelma sisältää 40 muutaman sivun pituista novellia siitä, mitä tuonpuoleinen voisi olla. Mukaan mahtuu useita novelleja, joissa jumalilta on riisuttu valta pois, esimerkiksi ajatusleikkinä: entä jos jumala olisikin mikrobien jumala, eikä siis edes tietäisi ihmisten olemassaolosta, sillä me olemme sille liian suuria käsitettäväksi. Eagleman on leikitellyt myös Jumalan sukupuolella ja ulkonäöllä, sekä esittämällä yhden jumalan sijaan monta. Suosikkinovellejani ovat mm. numero 32. Häviämättömyys ja numero 33. Narkissos. Häviämättömyys kertoo ylienergisestä kvarkkihiukkasesta, joka piirsi maailman. Narkissos puolestaan kertoo syyn ihmisen vaeltamisvietille ja sille, miksi nautimme rakkaimpiemme kosketuksesta.
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha, Atena 2008 Kokoelman 12 novellia on jaettu kahteen osaan, Morfeus ja Katakombit, kuusi novellia kummassakin. Monet novelleista ovat ilmestyneet Portti-, Tähtivaeltaja- ja Kosmoskynä-lehdissä vuosien 1996-2001 välillä ja moni niistä on voittanut palkintoja. Kokoelman vahvimpia novelleja ovat Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1, On Murmaa kaatunut! ja Alla pinnan Toiseus piilee. Toiseus piileskelee mekaanisten puitten ja myyttien joukossa. Se on pelottava, erilainen ja löytyy jokaisen katsojan, tai tässä tapauksessa lukijan silmästä. Runomainen novelli vieraannuttaa lukijansa kertoakseen tälle jotakin itsestä, omista asenteista ja uhkakuvista. Se on koneiden ja humanismin liiton synnyttämä oxymoron. Novelli edustaa hyvin koko kokoelmaa, surullisena ulkopuolisuutena ja melankolisena esityksenä.
– Niina Tolonen
Juri Nummelin (toim.): Sadan vuoden unet: Satuja aikuisille, Jalava 2017 Novellikokoelma, jossa 13 suomalaista spefi-kirjoittajaa tulkitsee uudelleen vanhoja satuja. Mukana on esimerkiksi Hölmöläisten inspiroima novelli, jossa hartaasti lasta toivonut pariskunta päättää vain jatkaa ja jatkaa raskauttaan, kenkäfetissin hurmiossa liekehtivä Tuhkimo-sadun prinssi sekä Lumikki-sadun äitipuolen paha peili, joka on päätynyt viattomaan kampaamoon. Omasta mielestäni parhaimmistoa olivat novellit, joista alkuperäisen sadun tunnisti selvästi, mutta pari tuntemattomampaan satuun pohjautuvaa novellia olivat myös oikein hyviä. Johanna Sinisalon tulkinta Hannu ja Kerttu -sadusta oli riipaisevan ajankohtainen ja karmiva, ja Markus Harjun novelli Tittelintuure-sadun kulisseista oli oikein loistava. Plussaa siitä, että kirjan lopussa on jokaisen kirjailijan kommentit novellistaan.
N. K. Jemisin: How Long ‘til Black Future Month?, Orbit 2018 N. K. Jemisinin spefi-novellikokoelma ottaa loistavasti kantaa nykyiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jemisin kirjoittaa muun muassa rodullistetuista hahmoista, vähemmistöistä, ennakkoluuloista ja ilmastonmuutoksesta, vaikka mukana on aina jotain maagista. Näitä novelleja lukiessa tulee tunne, että pääsee oikeasti kiinni esimerkiksi siihen, miltä rasismi tuntuu tummaihoisesta nuoresta naisesta ja millaisia vallankumouksellisia haaveita hänellä voi olla siitä, että joku vuosi maailma ja sen poliittinen eliitti olisi hänen näköisensä.
– Tuuli Veteläinen
Spefinovelleja löytyy runsaasti myös netistä, etenkin jos lukee englanniksi. Suomeksi novelleja löytyy esimerkiksi Kosmoskynä-lehden verkkoversiosta. Ja englanninkielisillä spefinovellien lukijoilla vasta onkin hurjan hyvät apajat! Lempilehtiini lukeutuu seuraavia julkaisuja:
- Strange Horizons (spefiä uuskummasta avaruusoopperaan ja kaikkea siltä väliltä)
- Beneath Ceaseless Skies (toisiin maailmoihin sijoittuvaa spefiä)
- Podcastle (mainio fantasianovellipodcast, josta novellit löytyvät myös tekstimuodossa)
- Lackington’s (kokeilevampaa spefiä kaunokirjalliseen makuun)
- Fiyah (magazine of Black speculative fiction, afrikkalaistaustaisten kirjoittamaa ja toimittamaa spefiä)
– Sarja Norja
