Kansi: Tony Eräpuro.

Kirja: Uskollinen naapuri
Tekijä: Keigo Higashino
Suomentaja: Raisa Porrasmaa
Kustantaja ja julkaisuvuosi: Punainen Silakka, 2020
Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Yksinhuoltaja Yasuoko Hanaokan entinen, vainoava aviomies tuppautuu Yasuokan kotiin. Syntyy riita, joka päättyy aviomiehen kuolemaan. Naapurissa asuva, Hanaokaan rakastunut matematiikan opettaja Tetsua Ishigami lupaa peittää murhan jäljet. Illan tapahtumat jäävätkin poliiseilta hämärän peittoon, kunnes fysiikan apulaisprofessori Manabu Yukawa ratkaisee tapauksen. Mutta selvittääkö hänkään kaikkia yksityiskohtia?

Keigo Higashinon keväiseen Japaniin sijoittuvan dekkarin erinomaisuus ei johdu hahmoista. Pikemminkin ne ovat hieman kliseisiä, eikä suurin osa hahmoista kehity tarinan aikana. Poikkeuksena ovat Yasuoka, joka kirjan lopussa ottaaa vastuun tapahtumista, ja Ishigami, joka rakastuu. Muuten tarinasta löytyy muun muassa perinteinen aisapari poliisi ja nero tutkija. Tällaiset hahmot ovat tuttuja laajemminkin rikosten kuvauksissa populaarikulttuurissa.

Odotin Uskollisen naapurin olevan hyvä, mutta ei listallani maailman parhaimmaksi dekkariksi kurottava: nautin nimittäin eniten pohjoismaisista, synkkätunnelmaisista dekkareista. Toisaalta toivoin hiljaa mielessäni, että dekkariin olisi ripoteltu paljon japanilaisuuteen liittyviä piirteitä. Näitä piirteitä tarinassa oli, mutta ei niin paljon, kun olisi voinut olettaa. Kyseessä ei siis ole opas kieleen ja kulttuuriin. Tosin on ehkä epäreilua automaattisesti odottaa, että itselleen vieraan kulttuurin edustaja kirjoitavan teoksen, jossa pääpaino olisi murhan sijaan ympäröivän todellisuuden kuvauksessa.

Sen sijaan dekkarin juonenkulku oli odotuksiani parempi. Vaikka kirjan puoleen väliin asti lukija voi ainakin luulla arvaavansa, mitä murhan jälkeen on tapahtunut, loppuratkaisu on yllätys. Keigo Higashino ripottelee tarinaan väärälle polulle vieviä vihjeitä samalla kun jättää olennaisen osan tapahtumista kertomatta, minkä vuoksi lukijaa odottaa todellinen yllätys. Siksi takakannen väite ”loppuratkaisu, jota kukaan ei ole arvannut” ei ole tuulesta temmattu.

Kirjaan kannattaakin tarttua loppuratkaisun takia, ja suosittelen sitä dekkareita ahmiville välipalaksi. Juoni etenee miellyttävää vauhtia, eikä tarina ole pitkä. Pieniä viittauksia japanilaiseen elämään löytyy sieltä täältä, mutta ei tarpeeksi Japanista kiinnostuneiden tiedonnälkää täyttämään.

Annan neljä nörttityttöä!

Lopuksi pari sanaa kustantajasta. Punainen Silakka on 2019 perustettu helsinkiläinen kustantamo, joka on erikoistunut moderniin japanilaiseen rikoskirjallisuuteen. Uskollinen naapuri on kustantamon ensimmäinen julkaistu kirja.