Pelattuani läpi monta aiempaa Kingdom Hearts -sarjan osaa (ks.edellinen postaus aiheesta), oli viimein aika tarttua viimeiseen kertomukseen. Valitettavasti aivan kaikki aiempien osien tekemät lupaukset eivät kuitenkaan täyttyneet. Tämä artikkeli sisältää lieviä spoilereita Kingdom Hearts 3 -peliin, ja toki viittauksia (ja sitä kautta spoilereita!) myös sarjan aiempiin osiin.
Sora ja Riku ovat virallisesti kouluttautumassa Keyblade mastereiksi, koska Xehanort vaarallisine joukkioineen on pysäytettävä. Aiemmista kokemuksistaan johtuen Sora ei vieläkään ole täysin valmis kohtaamaan Xehanortia, vaan hänen on etsittävä Heräämisen Voimansa Akun ja Hessun avustuksella.
Tällä kertaa Soran matka vie lähes kokonaan uusiin maailmoihin, eli mukana on uudet maailmat elokuvista Tangled, Frozen, Toy Story, Big Hero 6 ja Monsters Inc. Vanhoina tuttuina palaavat Hercules, Pirates of the Caribbean (tosin osa World’s End), sekä tietenkin taisteluton Nalle Puh. Myös sarjan omia maailmoja (Twilight Town jne) päästään taas tutkimaan. Melkein kaikissa maailmoissa on jokin oma pelierikoisuutensa, mikä toimii hyvin: Toy Storyssa päästään hyppäämään lelumechan puikkoihin, Piratesissa – tietenkin – seilaamaan merellä ja meritaistelemaan ja Frozenissa laskemaan mäkeä. Tangledin maailman “erikoinen pelikohta” oli poikkeuksellisen hauska ja yllättäväkin, ja aidosti sai hymyn huulille! Näiden lisäksi pelissä on kerättäviä minipelejä, joita pääsee pelaamaan koska haluaa. Nämä minipelit perustuvat vanhoihin Mikki-animaatioihin. Uutena elementtinä on myös mukana ruoanlaitto Ratatouillesta tutun rotan kanssa. Ruokien pelifunktio on parantaa hahmojen ominaisuuksia väliaikaisesti.
Hahmokehitystä – tai sitten ei
Juoni on jälleen kerran varsin monimutkainen, ja etenkin hahmoissa alkaa olla jo perässä pysymistä. Mukana on niin aikamatkustajia kuin kloonejakin, ja useat jo aiemmissa osissa henkensä menettäneistä hahmoista tekevät paluun muodossa tai toisessa. Ikäväksi pettymykseksi osoittautui Final Fantasy -sarjan hahmojen puute pelissä: mukana on Moogle sekä yksi sisäpiirin viittaus sarjassa esiintyvään öttiäiseen, mutta siihen se sitten jääkin. Aiemmissa KH-peleissä esiintyneet hahmot tekevät hekin paluun, ja erityisen tärkeään osaan nousevat Birth by Sleepin Aqua, Terra ja Ventus. Disney-hahmoja on toki mukana paljonkin, ja heidän ääninäyttelynsä on todella hyvä – suurimmaksi osaksi mukaan on saatu alkuperäisiä ääninäyttelijöitä. Xenohortin ääninäyttelijäksi ei muuten näköjään kannata pyrkiä: häntä aiemmin esitti Leonard Nimoy (RIP), ja tällä kertaa Rutger Hauer (RIP). Disneyn viime aikojen suurin hittibiisi päästään kuulemaan sekin ihan kokonaisena, mikä tuntui hieman päälleliimatulta, mutta onhan se toki hyvä kappale!
Taistelusysteemi on hyvin samankaltainen kuin aiemmissakin peleissä. Tällä kertaa Sora pystyy päivittämään eri Keyblade-miekkojaan, joista jokaisen mukana tulee miekan teemaan sopiva erikoishyökkäys. Mukana ovat toki myös vaihtuvien seikkailukumppanien erikoishyökkäykset, sekä tietenkin Hessun ja Akun kanssa tehtävät. Uutena pelimekaniikkana mukaan tulivat erityisen voimakkaat erityishyökkäykset, joissa hyödynnetään Disneyn huvipuistojen laitteita (Mad Tea Party, Grizzly River Run jne). Näitä kaikkia erikoishyökkäyksiä jaetaan kaikkia pelissä äärimmäisen avokätisesti, ja normaalilla vaikeustasolla peli ei juuri haastetta tarjoa – toisin kuin sarjan aiemmat osat. Osa 1 normaalilla vaikeustasolla oli merkittävästi vaikeampi ja vaati taisteluihin valmistautumista ja jopa hieman strategiaa. Nyt riittää, että odottaa sen 10 sekuntia minkä hyökkäyksen kehittymisessä kestää. Tämä ei ollut varsinaisesti yllätys, sarjan pelit ovat helpottuneet vuosi vuodelta, mutta sarjan pääpeliltä olisi odottanut enemmän.
Toinen suuri pettymys – ja nyt päästään niihin isoihin spoilereihin – oli sarjan naishahmojen käsittely. Kairin roolina on alusta asti ollut olla neitonen pulassa, mutta KH3:ssa hänkin harjoittelee Keybladen käyttöä. Hyödynnetäänkö tätä mitenkään? Ei, vaan sama neitonen pulassa -aspekti jatkuu aivan pelin loppuun asti (lopun juonenkäänne ei varsinaisesti yllättänyt, eli ei siitä sitten enempää). Entä sitten Aqua, Birth by Sleepin voimakkain hahmo ja sen kolmikon tärkein jäsen? Aquasta olisi helposti saanut KH3:n erittäin hyvän ja vaativan, pitkäaikaisenkin vastustajan, mutta sen sijaan hahmoa käytetään vain yhdessä taistelussa, minkä jälkeen hän pääseekin taas keskittymään “olennaisiin asioihin”, eli Terraan ja Ventukseen. Kingdom Hearts on toki mitä suurimmassa määrin poikien seikkailukertomus, mutta kun näitä naishahmoja nyt on mukaan saatu, olisi heitä voinut hyödyntää helposti paljon paremmin.
KH3 päättyy myös hieman yllättäen. Siinä missä aiemmissa peleissä on ollut tosi selkeät “tämä on sitten se Viimeinen maailma” -indikaattorit, tässä ajauduin lopputaisteluun lähes vahingossa. Se ei sinänsä haitannut, sillä varsinaista motivaatiota palata jo-vierailtuihin maailmoihin ei oikein ollut: uutena elementtinä tuotu valokuvaus oli hauskaa, mutta hieman heikosti kartoitetuissa maailmoissa ei oikein jaksanut harhailla etsimässä Mikki Hiiren päitä enää toista kertaa.
Kannattiko? Kannatti (mutta…)
Eli mitä jäi kokonaisuudesta käteen? Kyllä tuo osa 3 kannattaa pelata, jos KH ja hahmojen kohtalo kiinnostaa, mutta valitettavasti se ei kohoa hahmoiltaan tai tarinaltaan enää aiempien osien tasolle. Jos pelaisin vain yhden pelin sarjasta, olisi se varmaankin KH1 tai vaihtoehtoisesti Birth by Sleep, joka toimii itsenäisenä kokonaisuutena oikein hyvin (ehkä ihan loppua lukuunottamatta).
Vaikka KH3 päättää Soran & kumppaneiden saagan selkeästi, jatkuu KH-maailma Union χ –mobiilipelissä. KH3:n loppu jättää myös useita mahdollisuuksia jatko-osille, mutta toistaiseksi mitään virallista ei ole julkistettu. Ehkä hyvä niin: KH3 mainittiin ensimmäisen kerran julkisuudessa 2013, ja se ilmestyi vasta 2019.
kingdomhearts.com
