Tiedän, että otsikko on huono ja kuulostaa tylsältä. Mutta miten kuvaisit tapahtumaa, joka tulee vaikuttamaan aivan kaikenlaiseen elämään mitä maapallolla on? Se ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä vaan sukupolvessa, jolloin yksittäisen henkilön on vaikea sitä havaita.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Talous, terveys, ruoka, energia, asuminen.
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä asioista mitä maapallolle tapahtuu ja se on kaikkein negatiivisimmin ihmisille markkinoitu asia. Puhun nyt markkinoinnista koska siitähän monen tutkimuksen huomioimisessa on kyse eli yritetään saada ihmiset uskomaan johonkin mitä on vaikea havaita yksittäisessä elämässä. Ilmaston muutos on markkinoitu kokonaan sillä olettamuksella että yksilö on paha. Yksilö on paha jos hän syö lihaa, ajaa autolla ja lentää lomamatkoille. Samaan aikaan vanhempi sukupolvi piti näitä jonkinlaisena hyvän elintason merkkeinä jos on varaa ostaa lihaa, omistaa auto ja käydä lomamatkoilla etelässä. Siksi luulenkin, että vasta kun tämän hetken lapset ja nuoret ovat päättävässä asemassa, saavat elinstandardit aivan uudenlaisia määritelmiä. Ilmasto ei kuitenkaan odota ja monet ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt.
Tämän tekstin tarkoituksena ei ole nyt yrittää vakuuttaa ilmastoskeptikkoja ilmastonmuutoksen todellisuudesta, vaan siihen on omat paikkansa. Tässä tekstissä on tarkoitus pohtia tilannetta, jossa ilmasto lämpenisi kuuden asteen luokkaa seuraavan vuosisadan aikana ja sen vaikutuksia ihmiseen ja yhteiskuntaan. Ilmastokeskustelussa usein puhutaan valtavista ilmiöistä ja unohdetaan yksilö ja sen tarpeet paitsi tietenkin syyllistämisessä. Ilmastonmuutoksen todellisista syyllisistä kirjoitti Hesari taannoin ihan hyvän jutun.
Oletetaan nyt siis, että ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä noin 6 astetta. (Lähteitä niin paljon kuin vain keksii, esimerkiksi IPCC)
Yhteiskunnalliset vaikutukset voi yksinkertaistaa vaikututuksiksi ihmisten elämänlaatuun.
Yhteiskunnalliset vaikutukset voidaankin jakaa viiteen elämänlaatuun vaikuttavaan tekijään:
- Taloudelliset vaikutukset
- Energiatarpeen muutos
- Terveysvaikutukset
- Asuinympäristön muutos
- Psykologiset vaikutukset
Tarkastellaan näitä nyt vähän yksityiskohtaisemmin.
Taloudelliset vaikutukset
Talous on se, jonka ehdoilla yhteiskunta pitkälti pyörii. Myös ilmastonmuutoksen tutkimuksessa taloudella on iso asema. Esimerkiksi tarkasteltaessa bruttokansantuotetta ja hiilidioksidipäästöjä yhdessä, huomataan kuinka nämä kulkevat käsi kädessä. Sanotaan, että raha ei tee onnelliseksi mutta yhteiskunta ei ilman sitä toimi. Jos halutaan lopettaa hiilidioksidipäästöt niin se tarkoittaa elinstandardeista tinkimistä, joka taas tarkoittaa tuottavuuden ja kulutuksen pienenemistä. Valitettavasti yhteiskunta elää kasvavan talouden ehdoilla. Tässäpä muutama kuva, jotka kuvaavat hyvin hiilidioksidipäästöjä ja taloutta.
Kuvasta nähdään miten bruttokansantuote ja hiilidioksidipäästöt (pystyakseli) ovat muuttuneet ajan suhteen (vaaka-akseli). Kuva Rantala Presentation.
Tästä kuvasta http://visual.ly/world-carbon-dioxide-emissions taas nähdään maailmankartta hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Ensimmäiseksi huomataan tietenkin, että Kiinan päästöt ovat huimat ja kasvavat edelleen ylöspäin. Samalla Euroopan päästöt taas laskevat.
Samaan aikaan taas Kiinan vienti juurikin näihin maihin, joissa hiilidioksidipäästöt laskevat, on noussut.
Kiinan vienti 1999-2008, pahoittelen että en löytänyt uudempaa kuvaa. Kuva CFR.
Eli käytännössä länsimaat siirtävät tuotantoa halpoihin maihin, joissa ei valvota ympäristöasioita samalla tarkkuudella kuin täällä.
Talouden on myös nähty suoraan vaikuttavan hiilidioksidipäästöihin kuten Naturen blogissa niin todetaan.
Hiilidioksidipäästöt ja maailman kriisit.
Kuvaan on merkittynä erilaisia katastrofitilanteita kuten viimeisimpänä maailmanlaajuinen talouskriisi. Kuvaajasta huomataan, että jokainen kriisi on suoraan alentanut hiilidioksidipäästöjä. Tämä taas johtuu siitä kun talous on kärsinyt ja toimintoja on karsittu. Surullista kuitenkin on, että heti kun kriisistä on selvitty niin päästöt ovat palanneet edelliselle kasvutasolle ellei kovemmalle.
Myös esimerkiksi maatalous tulee kärsimään rajusti nykyisillä suuren viljelymaan omaavilla alueilla, koska helleaallot ja kuumuus verottavat satoa. Onkin arvioitu että maissin ja riisin tuotanto tulee tippumaan 20-40 prosenttia vuodeen 2100 mennessä nykyisillä tuotantoalueilla.
Lopputuloksena ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista huomataan, että jos talous on noususuhdanteinen niin myös hiilidioksidipäästöt mukailevat sitä.
Energiatarpeen muutos
Energiatarpeen muutos ei ole suoraan kuluttajalle näkyvä asia vaan lähinnä välikäden kautta. Jos Suomen lämpötila kohoaa 6 asteen luokkaa, niin energiatarve muuttuu hyvin erilaiseksi kuin nykyään. Tällä hetkellä Suomen energiankulutus koostuu erikseen lämmityksen ja sähköntuotannosta. Lämmityksen tarve tulee pienenemään, koska valtaosa väestöstä asuu Etelä-Suomessa ja etelästä tulee vähälumisempi sekä rajut pakkasjaksot katoavat. Tällöin vain muutamat tarvitsevat enää energiaa rajuihin paukkupakkasiin. Kesäisin taas viilennyksen tarve tulee kasvamaan mukavuuden halun takia sekä eteenkin vanhuksien tarve viilennykseen on myös elintärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa sähköä tuottavien energiamuotojen tarpeen lisääntymistä.
Koska energia-ala tällä hetkellä povaa kovaa uskoa biopolttoaineisiin, niin niiden käyttö tulee luultavasti lisääntymään paljon tulevaisuudessa. Ongelmana tässä on se, että biopolttoaine tulee energiakasveista ja kasvit tarvitsevat tilaa kasvaakseen. Hyviä energiakasveja on esimerkiksi maissi, joka sattuu olemaan myös hyvin paljon käytetty ruokakasvi. Energiakasvit tarvitsevat ihan samalla tavalla viljelyä kuin ruoaksikin kasvatettavat kasvit ja ongelmaksi muodostuu tila. Etelässä viljelymaat tulevat kuivumaan liikaa, jolloin ruoantuotantoa siirretään pohjoisemmaksi. Jos maailmassa tälläkin hetkellä on noin miljardi nälänhädästä kärsivää ja viljelymaasta kolmannes menee eläinten ruoaksi niin voidaan kuvitella miten käy biopolttoaineiden viljelyn jos päästään tilanteeseen bioenergia vai ruoka. Ruoka luultavasti voittaa tässä vaiheessa ja bioenergiantuotantoa vähennetään.
Terveysvaikutukset
Terveysvaikutukset ovat yksi näkyvimmistä vaikutuksista. Ne vaikuttavat myös sekä psykologisesti että taloudellisesti. Terveysvaikutukset voisi siis olla myös talouden alakategoria. Mitä terveysvaikutuksia ilmastonmuutoksella kuitenkin on?
Lämpenevä ilmasto takaa monille hyönteisille uuden elinympäristön. Valitettavasti monet hyönteiset kantavat tauteja. Vanhat taudit pääsevät leviämään alueille, jossa niihin normaalisti ei olla totuttu ja näiden kontrolliin saaminen voi viedä vuosikymmeniä. Taudit voivat iskeä sekä ihmisiin että kasveihin, joten vaikka uusia lajikkeita voitaisikin alkaa viljellä, niin tuholaisten tuhoja on vaikea ennustaa etukäteen.
Koska talven pituus lyhenee myös taudit selviävät pidempään hengissä eivätkä paukkupakkaset enää tapa pienelijöitä.
Myös lämpenevä ilmasto koituu haitaksi eteenkin vanhuksille. Rajut hellejaksot vaikuttavat jo nyt lisäkuolemien määrään. Suomessa ollaan totuttu kylmempään säähän ja siksi kestetäänkin paremmin pakkasia kuin muualla euroopassa. Hellejaksot taas ovat tuntemattomampi ala ja niiden terveysvaikutus voi olla kuuden asteen lämpötilannousulla huomattava. Kuolleisuudesta ja lämpötilasta voi lukea lisää vaikka täältä.
Tietenkin terveysvaikutuksia lisää vielä se, että pienhiukkaspäästöillä on omia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi astma ja allergia lisääntyvät pienhiukkaspäästöjen kasvaessa.
Asuinympäristön muutos
Asuinympäristön muutokseen vaikuttavat esimerkiksi rakennuksien suunnittelu sekä maa-alueiden käyttö. Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikkoalueiden asutukseen paljon. Ääriesimerkkinä voidaan ottaa Tyynenmeren saaret, jotka tulevat katoamaan kokonaan. Esimerkiksi Malediivit ovat kokoelma hyvin matalia saaria, joiden korkein kohta on 2.3 metriä meren pinnan yläpuolella. Meren pinnan nousun arvioiminen on hyvin vaikeaa, mutta karkeasti sen voidaan arvioida nousevan lämpölaajenemisen (sekä osittain jäätiköiden sulamisen) myötä 0.18-0.54 metriä. Jos merenpinta nousee ennustusten mukaan niin saaret tulevat käytännössä katoamaan kartalta seuraavan parinsadan vuoden aikana. Täältä katsottuna onkin vaikea kuvitella, että omaa kotia ei vaan enää olisi yhden sukupolven jälkeen. Malediivien ratkaisu tähän on ollut aloittaa säästäminen, jotta he voivat ostaa maata asukkailleen jostain muualta. Käytännössä tämä on ainoa asia, mitä he voivat tehdä.
Asuinympäristön muutokseen vaikuttavat myös esimerkiksi tulvat. Tulvat tulevat pohjoisilla leveysasteilla kasvamaan ja vesivahinkojen tiedetään olevan pääsyy esimerkiksi homevaurioille, jolloin homeen terveysvaikutukset tulevat mukaan peliin.
Psykologiset vaikutukset
Psykologisiksi vaikutuksiksi voidaan laskea ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten mielenalaan. Näitä varten voidaan ottaa muutama yksinkertainen ketjuesimerkki:
Ei lunta -> Mustat talvet –> Kaamosmasentuneemmat ihmiset
Huono omatunto korkeasta elintasosta -> vähentyvä kulutus -> talous vaikeuksissa -> vihaiset tunteet elintason leikkaamisesta ->masentuneet ihmiset
Veden puutos –> vihaiset ihmiset -> Sodat
Käytännössä nämä kaikki viittaavat siihen että ihmisten pitää tinkiä omasta elintasostaan, mikä saa aikaan masentuneita tunteita. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että pääsevät välillä lomalle etelään ja että autoa saa käyttää. Näiden käytöstä kuitenkin syyllistetään jo nykyisellään yksilöä aivan liikaa, mikä johtaa huonoon omaantuntoon ja sitä kautta masennukseen. Jos tämä menee pahemmaksi, johtaa se enemmissä määrin suoraan terveysvaikutuksiin, joka taas vaikuttaa talouteen jos ihmiset ovat poissa töistä. Tällöin ihmiset myös väsähtävät työelämään nopeammin ja työurien pidentämiselle käy huonosti.
No entäs sitten Suomi?
Jos tarkastellaan vielä kaikkia näitä vaikutuksia Suomessa niin saadaan vähän parempi kuva todellisista vaikutuksista seuraavan 100 vuoden aikana.
Taloudelliset vaikutukset: Suomi kuuluu tässä kategoriassa voittajiin, koska luultavasti ilmastonmuutoksen myötä sen talous tulee kasvamaan. Tämä johtuu lämpimämmistä olosuhteista, jotka suosivat pidempää kasvukautta. Jos lumipeite vähenee niin keväisin päästään nopeammin kylvöhommiin ja Suomen korkeudella voidaan tulevaisuudessa viljellä monia kasveja (kuten viini), joka eivät tällä hetkellä täällä pärjää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ihan mitä vain kasveja, koska vaikka talvet lakkaisivat täällä kokonaan, niin valon määrä on talvikuukausina niin vähäinen, että kasvit viettävät talvihorrosaikaa. Vasta kun valonmäärä alkaa helmi-,maaliskuussa olla tarpeeksi riittävä, voi kasvaminenkin jatkua riippumatta lämpötilasta.
Energiatarpeen muutos: Suomessa tarvitaan entistä enemmän sähköätuottavia energiamuotoja, koska kesistä tulee lämpimämpiä ja kasvukausi pitenee, jolloin myös viljelyyn käytettävä energiamäärä kasvaa.
Terveysvaikutukset: Tämä on luultavasti plus miinus tilanne, jota on hyvin vaikea ennustaa. Toisaalta kylmät pakkaspiikit vähenevät, jolloin monet liukastumistapaturmat ja auto-onnettomuudet talviaikaan vähenevät. Kuitenkin myös hellejaksot yleistyvät, mikä on huonoksi vanhuksille. Myös uusien viljelylajien tavoin uudet tuholaiset ja bakteerit pääsevät leviämään pohjoiseen, joihin meillä ei ole mitään kokemusta niiden torjumiseksi. Siksi yllättävätkin taudit voivat verottaa rankasti kansanterveyttä. Luultavasti loppupeleissä tässäkin asiassa päädytään häviämään.
Asuinympäristön muutos: Suomessa maa kohoaa jääkauden myötä edelleen, joten meren pinnan nousu ei luultavasti vaikuta Suomessa kovinkaan paljoa. Suurin asuinympäristöön vaikuttava tekijä on kuitenkin lisääntyvä sade, koska tulvat tulevat luultavasti lisääntymään selkeästi. Asuntoihin pitää siis alkaa suunnittelemaan tarpeeksi kovat perustukset sekä tulvaraja. Aluksi kuitenkin kosteusvauriot tulevat lisääntymään ja homeesta voi tulla ihan kansanterveydellinen ongelma.
Psykologiset vaikutukset: Suomessa talvi tulee lyhentymään vaikka valonmäärä ei muutu nykyisestä mihinkään. Tarkoittaa siis pitkää ja märkää talvea, koska lumipeite vähenee. Tällä on vaikutuksia esimerkiksi talviurheiluun. Etelässä päästään harvemmin ja harvemmin enää ulos hiihtämään tai luistelemaan. Kaamosmasennuksesta kärsii jo tälläkin hetkellä moni suomalainen, ja masennus tulee vain pahenemaan mustien talvien myötä. Tässä kategoriassa Suomi kuuluu selkästi häviäjiin, koska sillä on tällä hetkellä jo suhteellisen korkea elintaso, mutta silti eteenkin kaamosmasennuksesta kärsiviä ihmisiä. Tulevaisuudessa elintasosta pitäisi leikata ja vielä masennuskin tulee luultavasti lumettomien talvien myötä lisääntymään.
Lopuksi voidaan todeta että kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen. Jos mikään näistä vaikutuksista toteutuu, seuraa siitä lisää vaikutuksia, jotka saattavat johtaa suuriinkin kriiseihin.
Toivon että jaksoit lukea näin pitkälle. Tämä on oma analyysini liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, joista ei puhuta paljoa mediassa. Mielestäni ilmastokeskusteluun pitäisikin nostaa moni näistä yhteiskunnallisista vaikutuksista, koska tulevaisuus ei ole enää kovin kaukana. Se voi olla täällä huomenna, ensi vuonna tai 100 vuoden päästä. Silloin toivottavasti olemme fiksumpia.
Lähteitä:
Rantala Presentation: Consequences of climate change from a social perspective? Advanced air chemistry 2012.
Costello, A. et al. (2009): Managing the health effects of climate change.
Nature News Blog: How the financial crisis barely dentend carbon emissions.
Ciscar, J.-C. (2009): Climate change impacts in Europe — Final report of the PESETA research project. European Comission.
Few, R. (2007): Health and climatic hazards: Framing social research on vulnerability, response and adaptation. 2007.
Fritze, J. et al. (2008): Hope, despair and transformation: Climate change and the promotion of mental health and wellbeing.
IPCC (2007): AR4.
Nagel, J. (2008): Workshop on Sociological Perspectives on Global Climate Change. University of Kansas.
