So this is Christmas

Joulu on yltäkylläisyyden, herkuttelun ja lahjojen aikaa. Hurjimmat paistavat jo nyt kolmatta kinkkua ja lahjasäkit pursuilevat uutta elektroniikkaa, vaatteita, leluja ja kallista kosmetiikkaa. Joulupöytään on varattu kahtatoista erilaista juustoa, viinit on valittu ja jälkiruokakonjakin suomia mahdollisuuksia on punnittu.

Älä käsitä minua väärin, en ole täällä tuomitsemassa lahjoja, herkuttelua tai sitä jälkiruokakonjakkia. Ehei, tarkoitukseni on vain näin joulun alla muistuttaa siitä, ja yltäkylläisyydellä on kääntöpuolensa.

Joululahjojen hiilijalanjälki voi näyttää siltä, että Godzilla kavereineen olisi käynyt paikalla svengaamassa. Etenkin uusi (eikä mahdollisesti niin tarpeellinen) elektroniikka kuluttaa, sillä jo niiden pikkuruisiin osiin tarvittava metalli on hankalaa kaivaa maaperästä. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, mikä tuote olisi mahdollisimman kestävä – pitkäikäinen tuote tulee hiilijalanjäljeltään kestävämmäksi vuosittain vaihdettavaan verrattuna.

Suosittelenkin harkitsemaan lahjaksi jotain aivan muuta: elämyksiä ja yhdessäoloa. Lahjakortti vaikka hierojalle, elokuvaliput, ravintolaillallinen ulkona, huvipuistoreissu… you name it. Tavaran sijaan pukinkonttiin voi valita jotain semmoista, joka on lahjan saajalle erityistä. Ystäväni aikoo antaa kummilapsensa vanhemmille elokuvaliput, jättipussin irtokarkkia ja lapsenvahtipalvelun elokuvailtaa varten. Kiireinen nuoripari saa lahjaksi sitä, mitä heillä on hyvin vähän: aikaa vain toisilleen. Omin pikku kätösin tehdyt vikkasukat lämmittävät koko kylmän kauden. Näppärä tonttu tekee itse tai opettelee tekemään! Myös Steamin kautta annettavat pelit ovat loistavia lahjoja, ei pakkausmateriaaleja eikä muovitettua lahjapaperia.

Myös joulupöytää voi tuunata uudestaan. En ehdota mitään vellidieettiä, mutta jo pienellä tuunauksella voi hiilijalanjälkeä hieman pienentää. Mitä jos tänä vuonna laittaisit tarjolle mahdollisimman paljon kotimaista kauden tuotteita? Juurekset ovat parhaimmillaan, joten perinteinen porkkanalaatikko puolustaa kyllä paikkaansa. Allekirjoittanut aikoo tänä vuonna tehdä laatikot vegaanisina, ja pohtii siihen rinnalle vegaanista italiansalaattia.

Ohessa myös mukana vegaanisen suklaakakun ohje, joka ainakin arvioraadin mukaan on herkullista. Ja niin tuhdin suklaista, ettei esimerkiksi näitä leivosvuokiin tehtyjä imelyyksiä pysty syömään kuin yhden kerrallaan! Tästä määrästä tulee joko semmonen ympyrävuoallinen tai kahdeksan isoa leivosvuoallista.

5 dl vehnäjauhoa
5 dl sokeria
3,75 dl kaakaota
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2,5 dl vettä
2,5 dl öljyä
100g tummaa suklaata
vaniljaa, kanelia

Sekoita aineet keskenään, viimeisenä rouhittu tumma suklaa. Levitä vuokaan tai jaa leivosvuokiin ja paista 200 asteessa puolisen tuntia – leivosvuuissa lyhyempikin aika riittää. Kaakku on valmis silloin, kun pinta ei kiillä enää ihan niin voimakkaasti. Jos pidät tätä uunissa noin puolisen tuntia, leivoksesta tulee semmoinen sisältä pehmeä (ja hyvin hankalasti annosteltava), pidemmällä paistoajalla saat hieman kuivemman kaakun. Sekaan voi huoletta laittaa maun mukaan kuivattuja hedelmiä ja marjoja ja pähkinöitä!
Parhaimmillaan seuraavana päivänä, yön yli jääkaapissa levänneenä.

vegaaninen suklaakakku