Faniutta käsittelevässä joulukalenterissa on syytä sivuta myös fanitutkimusta. Tartuimme tuumasta toimeen ja haastattelimme fanitutkija Irma Hirsjärveä. Haastattelusta selviää, mistä fanitutkimuksessa on kyse ja mistä aiheeseen tutustuminen kannattaa aloittaa.

Fanitutkija Irma Hirsjärvi on sf-fani. kuva: Irma Hirsjärvi

Kuka olet ja mitä teet tällä hetkellä?

Olen Irma Hirsjärvi, 59-vuotias tutkija, tällä hetkellä luovan kirjoittamisen aluekehittämisprojektin vetäjä.

Miten päädyit tutkijaksi ja miksi? 

Rakastin kirjallisuutta, ja kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen lähdin ex-mieheni tädin kannustuksella pyrkimään yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta.

Millainen fani olet? 

Vähän outo, sillä en ole oikein itsessäni tunnistanut mitään vahvaa faniutta jotain tiettyä henkilöä tai esimerkiksi bändiä. Siksi oli kiinnostavaa tutkia faneja. Olen sf-genren fani, mutta en kovinkaan fanita ihmisiä, mutta ilmiöitä ehkä kyllä. Kirjailijoista olettaisin kuitenkin erään kohdalla toisin. Todennäköisesti olisin todella häkeltynyt tavatessani Ursula K. LeGuinin tosielämässä, mutta sehän ei olisi enää mahdollista. Ensimmäinen fanikokemus tuli vastaan vasta aikuisena.

Mitä fanitat itse ja miten fanius näkyy henkilökohtaisessa elämässäsi? 

Fanius on korostetusti kulttuurituotteisiin tai henkilöihin liittyvissä merkityksissä, ei sinänsä ihmisissä. Kohtaamisissa jalat alta ovat vetäneet sellaiset ihmiset kuin lastenkirjailija Kirsi Kunnas, koska minulle luettiin aikanaan Tiitiäisen satupuuta ja olen lukenut sitä omille lapsilleni ja lapsenlapsilleni (- ja koska Eppu Normaalin sanoitukset), sekä piispa Kari Mäkinen, koska hän oli mukana luterilaisen seurakunnan selkärangassa. kun pakolaisia alkoi tulla hieman enemmän maahamme. Viime kesänä Kersti Juva sai minut häkeltymään täysin, koska olin seurannut suomalaisen Tolkien-fanien huimaa rakkautta hänen käännöstöitään kohtaan.

Mikä on tärkein oppi, jonka olet saanut fanitutkimuksesta? 

Fanius on henkilökohtaista, mutta siihen liittyy vahva verkostoittava elementti. Se ylittää siteillään kielen, maantieteelliset erot, kulttuuriset ja sukupuolierot. Kirjallisuuden, musiikin, taiteen ja vaikkapa tanssin fanit ovat globaaleja verkostoja. Näihin kulttuuri-ilmiöihin liittyy vahvoja kokemuksia ja arvoja. Se on jotain todella tärkeää, ja meidän tulisi ymmärtää sitä laajasti.

Mitä me muut voisimme oppia fanitutkimuksesta? 

Monien eri metodien ja lähestymiskeinojen käyttämisen tarpeellisuuden, poikkikulttuurisuuden ja monitieteisyyden sekä merkityksenmuodostuksen prosesseja.

Millaisena näet fanitutkimuksen tulevaisuuden? 

Se on tullut jäädäkseen, koska se kuvaa aikakausia ja niiden kulttuurisia ja arvomuutoksia. Emme ole vielä esimerkiksi taloustutkimuksessa, nuorisotutkimuksessa tai poliittisessa tutkimuksessa kovinkaan paljon käyttäneet fanitutkimusta hyödyksi.

Mitä asioita pitäisi tutkia enemmän?

Pitäisi tutkia enemmän monikielisyyttä, performanssia, faniuden esivaiheita, pienfandomeja, faniuden vaikutusta mediatuotantoon, globaalia faniutta, rajojen ylittymistä, utooppisia tiloja, eli miksi fiktiossa olemme parempia kuin reaalitodellisuudessa, ja sitä, onko faniutta sota-alueella.

Jos haluaa tutustua tarkemmin fanitutkimukseen, mistä teoksista kannattaisi aloittaa?

Jos sf- tai kirjaisuuteen liityvästä faniudesta on kiinnostunut, suosittelen omaa väitöskirjaani Faniuden siirtymiä, jossa on ihan mukava yleisötutkimuksen osa, ja sehän täytyy tuntea. Kaarina Nikusen toimittama Fanikirja avaa ilmiötä nopeasti ja hänen oma kirjansa Faniuden aika kuvaa kolmea faniutta oivaltavalla tavalla. Muutenkin Nikunen kannattaa googlettaa. Globaalia faniutta kannattaa lähestyä Martin Barkerin Lord of the Rings, The Hobbit ja Game of Thrones -tutkimusten ja Barkerin niitä edeltävien mediatutkimusten kautta. Urpo Kovalan ja Tuija Saresman toimittama Kulttikirja tarkastelee faniuden lähikenttää ja sen historiaakin. Viime aikoina nörttikulttuurin puolella on tehty todella kiinnostavaa fanitutkimusta. Ja jos haluaa oikein hyvin lähteä liikkeelle, suosittelen amerikkalaisten Henry Jenkinsin, Janice Radwayn ja Camille Bacon-Smithin tuotantoon tutustumista.