Olipa ihana kirja. Milloin tulee seuraava osa, tahdon lukea lisää!

Korpinlaulu on Katinka Sarjanojan esikoisteos ja aloittaa trilogian. Kirjassa Korppikurun tytär Étain on Savusälvän vanhojen kuninkaiden sukua, mutta nykyistä valtaa pitää uuden mertentakaisen hallitsijasuvun vasalliprinssi. Häntä vastaan vehkeillään kapinaa kuumaveristen, vanhoille jumalille ja suvuille uskollisten nuorten toimesta. Vasalliprinssi Kultaterä saa vihiä vastustuksesta, teloituttaa Étainin isän, koko kansan suuressa arvossa pitämän Vanhan Korpin, ja naittaa Étainin kaartinpäällikölleen Rautakatseelle. Étain on kuitenkin ehtinyt jo solmia muinaisen veritaian kapinallisten johtajan Rowanin kanssa. Dramaattisia juonenkäänteitä, voimakkaita tunteita ja kelttihenkistä fantasiaa tarjolla!

Minua jännitti tarttua tähän tiiliskiveen, koska olen ajatellut, että suomalainen fantasiakirjallisuus on helposti vähän turhan polveilevaa ja korukielistä omaan makuuni. Tässä kirjassa alku olikin ehkä hieman tahmea, eikä prologista saanut kiinni yhtään mitään. En ollut vakuuttunut. Ei kuitenkaan tarvittu kuin kunnon paikoilleen istuminen ja noin 50-60 sivua, ja tarina alkoi viedä mennessään!

Vaikka kirja on paksu, se ei sorru jaaritteluun ja ylitsepursuavaan kuvailuun, vaan juonenkäänteitä ihan oikeasti riittää yli viiteensataan sivuun varsin runsaasti. Draamat ovat välillä pienempiä, välillä isompia, ja uusia tapahtumia tulee eteen jatkuvasti! Tarina on kirjoitettu kevyesti ja erittäin juonivetoisesti, joten suosittelen sitä etenkin ihmisille, jotka eivät jaksa raskaita kertomuksia ja monimutkaisia suhdekuvioita. Paikka paikoin kuvailua luonnollisesti on, mutta siinä vaiheessa maailmaan ja ihmisiin on jo ehtinyt kiintyä ja kuvailu on siis mielekästä luettavaa. Tämä on myös hyvää vaihtelua niille, jotka tykkäävät perinteisestä psykologisesta draamasta ja haluavat vähän laajentaa omia lukutottumuksiaan.

Korpinlaulu on kiinnostava sekoitus varhaiskeskiajan suomalaisuutta, kelttihenkisyyttä kevyen fantasian muodossa, pieniä pilkahduksia nykyaikaa – lähinnä joidenkin hahmojen arvomaailmassa – ja puhdasta romanttista draamaa. Tarinan kolmiodraama ei kuitenkaan ole mitenkään tavanomainen, vaan taikuus tuo siihen uusia ulottuvuuksia. Sanoisin myös, että kirjassa on yksi yllättävä ja erittäin kiinnostava suhdekuvio, josta toivon lisää pilkahduksia seuraavassa osassa!

Katinka Sarjanoja: Korpinlaulu (532 s.)
Karisto 2019
Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Todellinen nörttityttö