Naisjärjestöjen Keskusliitto, Soroptimist International Finland ja Zonta International Piiri 20 järjestivät keskustelutilaisuuden kesäisessä Porissa SuomiAreenassa 18.7.2019 aiheella: “Teknologia ei kiinnosta tyttöjä – myytit ja todellisuus”. Mukana keskustelemassa aiheesta olivat professori Hanni Muukkonen, yrittäjä Peter Vesterbacka ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. Keskustelua kommentoivat Sara Ikonen, Anna Lemström, Sofia Savonen ja Noora Vänttinen. Keskustelun voit katsoa mtv.fi -sivulta.

Miksi naisia pitäisi saada enemmän teknologia-alalle?

Panelistit pohtivat millaisia haittavaikutuksia sillä on, että teknologia on enimmäkseen miesten käsialaa. Teknologia kuuluu meidän jokaisen arkeen. Jos teknologia-ala pysyy vahvasti miesvaltaisena alana, teknologiaa ei suunnitella kaikille. Eikä segmentoituminen koske ainoastaan teknistä alaa vaan monia myös naisvaltaisille aloille kaivataan miehiä. Moninaisuutta tarvitaan muutenkin kuin vain sukupuolen mukaan. Eri ihmisryhmien ja kansalaisuuksien edustajia, vammaisia, sukupuolivähemmistön edustajia ja eri-ikäisiä pitää ottaa mukaan teknologian suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan teknologiasta?

Keskustelun kommentoijat painottivat, ettei se ole nuorten tyttöjen vika, että heitä ei kiinnosta teknologinen ala. Vastuu on meillä aikuisilla. Stereotypiat ja roolitukset tulevat tutuiksi pienestä pitäen ja sen näkyy esimerkiksi jo leluhyllyillä. Pojille suunnataan enemmän teknisiä ja älykkyyttä vaativia leluja kun taas tytöille tarjotaan hoivattavia nukkeja. Panelistit painottivat myös opinto-ohjaajien roolia stereotypioiden rikkojina. Vieläkin liian herkästi pojille esitellään vain teknistä alaa ja tytöille hoiva-alaa ja näin ylläpidetään ajatusta “naisten ja miesten töistä”.

Nuoriin vaikuttaa paljon myös se mitä omat vanhemmat ja läheiset aikuiset neuvovat ja mitä ammattia he edustavat. Pitäisi tuoda enemmänkin eri alojen roolimalleja esiin, joihin nuoret tytöt voisivat samaistua. Jos he eivät näe koskaan teknisellä alallla olevaa naista, ei heille välttämättä tule ajatelleeksi alaa omalle kohdalle. Kommentoijat kertoivat myös miten monet nuoret naiset eivät oikeastaan edes selvitä millaisia mahdollisuuksia tekninen ala tarjoaa eikä sen vuoksi päädy alalle. Panelistit pohtivat myös missä muodossa teknistä alaa esitellään naisille. Naisille tutummassa kontekstissa alasta on helpompi kiinnostua eikä se tunnu enää niin vieraalta. Tarvittaisiin lisää tilaisuuksia, joissa tytöt pääsisivät tutustumaan tekniseen alaan ja sen tarjontaan.

Tytöt käänteentekijöinä -kampanja

Samana päivänä eli 18.7.2019 käynnistyi “Kaikkien teknologia – tytöt käänteentekijöinä” -kampanja, jossa pyritään saamaan enemmän naisia teknologia-aloille. Kampanjan järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto, Shaking up Tech / Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tekniikan akateemiset sekä Soroptimist International Finland. Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa hashtageilla #tytötteknologiaan ja #käänteentekijät ja se kestää vuoden loppuun saakka.

Omia ajatuksia

Voin allekirjoittaa kaiken mitä panelistit puhuivat. Teknologia-ala kaipaa lisää tyttöjä sekä muutenkin moninaisia ja monipuolisia osaajia. Se mitä keskustelussa ei nostettu erityisemmin oli naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen “sekoittuminen”. Robotiikka näkyy jo hoitoalalla. It-firmassa panostetaan työhyvinvointiin. Kehitellään somesovelluksia, joissa yhdistyy teknologia ja sosiaaliala. Tubettajat tarvitsevat vahvasti sekä teknistä osaamista että sosiaalisia taitoja. Uskon, että tulevaisuudessa tällaisia nais- ja miesvaltaisten alojen “sekoittumisia” näkyy enemmänkin ja se on mielestäni tervetullutta. 

Olen itse verkkonuorisotyöntekijä eli hyödynnän nuorisotyössä paljon somea, digitaalista pelaamista ja teknologiaa. Näin teknologia on tullut osaksi nuorisotyötä ja se jatkaa kasvuaan tällä alalla. Nuorisotyö on naisvaltainen ala, mutta digitaalisen nuorisotyöntekijöiden parissa tällainen “sekoittuminen” näkyy vahvasti. 

Lopuksi vielä Peter Vesterbackan neuvo: ”Kannattaa tehdä niitä asioita, joita rakastaa tehdä.” eli ei kannata valita alaa mitä muut ihmiset haluavat sun tekevän tai tavoitella jotain ammattia pelkästään hyvän palkan vuoksi. Mieluummin menee kiinnostus edellä ja kokeilee rohkeasti eri aloja ja taitoja riippumatta stereotypioista ja siitä onko ala mies- vai naisvaltainen.