Luin tuossa hetki sitten Claire O’Dellin kirjan A Study in Honor, ja huomasin ihmetteleväni lopussa, että “Oho, siis oikeasti, tässä kirjassa on ollut ihan kauhean paljon naishahmoja! Tuokin on nainen, ja tuo! Itse asiassa, muistan ehkä vain kaksi mieshahmoa koko kirjasta!” Aika surullista, että yllätyin siitä niin paljon, mutta valkoinen heteromies taitaa edelleen jyllätä valtamediassa kyltymättömällä voimalla. Siispä aion nyt tässä artikkelissa esitellä tv-sarjoja ja kirjoja, joissa olen ilahtunut siitä, että päähahmo on kuulunut johonkin vähemmistöryhmään tai muuten ryhmään, jota esitetään populaarikulttuurissa varsin vähänlaisesti.

TV-sarjat

You Me Her on romanttinen komedia-draama (älä käänny vielä pois), jossa noin nelikymppinen pariskunta kyllästyy tasaiseen seksittömään elämäänsä ja päättää hankkia itselleen eskortin, jota he molemmat tapailevat. Izzy osoittautuu kuitenkin erittäin kutkuttavaksi tapaukseksi, sillä sekä Emma että Jack päätyvät rakastumaan tähän nuoreen opiskelijanaiseen. Izzy vastaa heidän molempien tunteisiin, ja kolmikko aloittaa polyamorisen suhteen. Sarjassa on hyvin paljon polyamorisia kliseitä, mutta perusolemukseltaan tarina on viihdyttävä ja miellyttävä etenkin siinä mielessä, että eipä ole tullut vastaan muita draama-sarjoja, joissa polyamoria olisi esillä yhtään millään tavalla. Sarjasta on julkaistu neljä kautta, joista kolme on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Netflixissä.

Bonding on upouusi Netflix-sarja, joka koostuu vain noin vartin pituisista jaksoista. Newyorkilainen maisteriopiskelija työskentelee öisin dominana ja palkkaa homoseksuaalisen lukiobestiksensä avustajakseen. Luvassa on erittäin kiinnostavia ja välillä hyvin kiusallisia tilanteita ihmisten hyvin vaihtelevista seksuaalisen mielenkiinnon aiheista. Kerrontatapa on humoristinen, mutta huumorin alla kosketetaan oikeitakin aheita: sarja käsittelee esimerkiksi homoihin liittyviä stereotypioita ja naisen ahdasta seksuaalista muottia. Varoituksen sana, sarja on ihan superkoukuttava, ja katsottavaa on aina liian vähän.

Graze and Frankie on sarja, joka päästää senioriluokan kansalaiset valokeilaan. Graze on eläköitynyt kosmetiikkamoguli ja Frankie ikihippi taiteenopettaja. He ovat äärimmäisen erilaisia, mutta jotenkin he tulevat toimeen keskenään, kun heidän miehensä ilmoittavat olleensa rakastuneita toisiinsa viimeiset parikymmentä vuotta ja aikovat viimein jättää vaimonsa. Omg, eläkeläisilläkin on rakkaus- ja seksielämä! Katsottavaa löytyy jo useamman tuotantokauden verran, tämäkin Netflixissä.

Atypicalin pääosassa on 18-vuotias autistinen Sam, joka haluaa alkaa seurustella. Samin äiti on riippuvainen poikansa jatkuvasta huolehtimisesta, isä taas kokee isä-poikasuhteen olevan huonolla tolalla, ja pikkusisko huolehtii uuteen kouluun menemisestä, sillä se tarkoittaisi, että Sam olisi ensimmäistä kertaa yksin koulupäivän ajan. Sarja on saanut kiitosta autismin esittämisestä ainakin toisella tuotantokaudella, jonka tekoon otettiin mukaan autistisia henkilöitä. Sarjasta on ilmestynyt Netflixiin kaksi kautta, ja kolmas on tulossa.

Uraäidit kertoo äideistä, joiden on aika palata työelämään lapsen syntymän jälkeen. Kelläkään se ei suju ilman ongelmia, sillä vaatimuksia tulee niin puolison kuin työpaikan puolelta. Kuinka olla menestyvä työntekijä samalla, kun kotiin täytyy säännöllisin väliajoin toimittaa tuore annos rintamaitoa? Mukana on myös mielenterveysongelmia kuin erilaisia perhemalleja. Sarjan aihealue tuskin on vieras kenellekään töitä tekevälle vanhemmalle, mutta harvemmin tätä surullisenkuuluisaa “työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista” käsitellään näin suorasukaisesti viihteessä. Tämä on todella nopea katsottava, sillä jaksot kestävät 22 minuuttia ja niitä on tällä hetkellä tarjolla 13 kappaletta.

Netflix on ylipäänsä kunnostautunut tuottamaan tv- ja elokuvasarjoja, joissa erilaiset vähemmistöryhmät ja vähän mediassa näkyvät tahot tuodaan esiin normaalina osana tarinankerrontaa.

Kirjat

N. K. Jemisinin Inheritance -trilogian toisen osan, The Broken Kingdomin, päähenkilö on nuori taiteilija Oree, jolla on synnynnäisestä sokeudestaan huolimatta taito nähdä taikuutta. Hänen täytyy kuitenkin piilottaa kykynsä, sillä valtauskonnon ylläpitäjät eivät salli taikuutta kellään. Tarinassa onkin paljon taikuutta, jumalia ja puolijumalia, ja Jemisinin tyyli kirjoittaa iskee erittäin hyvin ainakin allekirjoittaneeseen. Kirjan voi lukea halutessaan myös itsenäisenä teoksena.

Tommi Kinnusen Lopotti kertoo Helenasta, joka lähetetään yhdeksänvuotiaana aivan yksin sokeainkouluun viisikymmenluvun Helsinkiin. Tuohon aikaan sokeita kohdellaan vähä-älyisinä vammaisina, joten elämä ei todellakaan ole helppoa. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Helenan veljenpoika Tuomas saapuu etelään opiskelemaan ja tutustuu paremmin tätiinsä. Tuomas tuo tarinaan sateenkaarimaailman tuulia erityisesti sen kautta, kuinka homomies voi ikinä haluta tai saada perhettä. Vammaisjärjestö Kynnys ry myönsi teokselle kunniamaininnan joulukuussa 2016.

Benjamin Alire Sáenzin kirjassa Aristotle and Dante Discover the Secrets of the Universe käsitellään useita erilaisia teemoja, joista omasta mielestäni antoisin on amerikkalais-meksikolaisen identiteetin ja sen hankaluuden esiintuonti. Kirjan molemmat päähenkilöt, Aristotle ja Dante, ovat latino-amerikkalaisia, ja heillä ja heidän perheellään on erilainen tapa suhtautua asiaan. Ylipäänsä kirjassa käsitellään maskuliinisia sukupuolirooleja, sukupuolta ylipäänsä sekä seksuaalista suuntaumusta. Myöskin eri perheenjäsenten väliset suhteet ovat erittäin keskeisessä osassa tarinaa. Todella mukaansatempaiseva kirja, joka sopii coming-of-age-tarinoista nauttiville.

Meredith Russon romaani Tyttösi sun kertoo sukupuolensa korjanneesta Amandasta, joka vaihtaa kotikaupunkia ja lukiota koulukiusaamisen takia. Uudessa koulussa hän aikoo ehdottomasti pitää taustansa salassa ja keskittyy siihen, että voi lukion jälkeen muuttaa suureen yliopistokaupunkiin, missä kaikki on varmasti niin paljon paremmin. Kirjassa käsitellään erittäin riipivästi transihmisen kohtaamia kivikkoja ja sitä, kuinka pelottavaa herkistä asioista kertominen on. Kirjailija itse on transihminen.

Claire O’Dellin kirja A Study in Honor on uudelleenkerronta Sherlock Holmes -novellista A Study in Scarlet. Kirjassa eletään ehkä muutama vuosikymmen tulevaisuudessa, jossa Amerikkoja riivaa erittäin raaka sisällissota äärioikeiston ja -vasemmiston välillä ja jossa teknologia on ehtinyt kehittyä huimasti. Teoksessa Janet Watson on raajarikko sotaveteraani, joka kaiken lisäksi on seksuaalivähemmistöä edustava musta nainen. Miten olla kirurgi ilman toista toimivaa kättä? Myöskin salainen agentti Sara Holmes on seksuaalivähemmistöön kuuluva musta nainen. Kuten alussa mainitsin, kirjassa valtaosa mainituista hahmoista on naisia, mikä on sinänsä erittäin virkistävää, kun puhutaan klassisista lääketieteen ja armeijan aloista.