Kauhupelejä on moneen lähtöön ja genre pitääkin sisällään monenlaisia teoksia aina ison budjetin AAA-peleistä (Alien: Isolation, Resident Evil 7, Outlast…) yhden hengen kellarinyrkkipajoissa tuotettuihin intohimoprojekteihin (Lone Survivor). Puhumattakaan kaikista mahdollisista genren alalajeista. Hyviä (no, ainakin omasta mielestäni) kauhupelejä yhdistää kuitenkin lähes käsinkosketeltava tunnelma, vaikutelma siitä että pelimaailma elää ja hengittää. Tähän artikkeliin olenkin valikoinut muutaman mielestäni tunnelmaltaan erityisen onnistunutta tapausta.

 

Iso sin..punainen! // Kuva: yumenikki.fandom.com

 
Yume Nikki

Yume Nikki (suomeksi Unipäiväkirja) on vuonna 2004 ilmestynyt surrealistinen seikkailupeli. Vaikka kyseessä on yhden hengen voimin RPG Makerilla väkerretty tekele, ei siinä ole juurikaan mitään perinteisten roolipelien aineksia vaan se tuntuu pikemminkin kävelysimulaattorilta. Päähenkilö, television, sängyn ja pelikonsolin pyhässä kolminaisuudessa elävä Madotsuki on jumissa kotonaan. Unissaan hän kuitenkin vaeltaa läpi toinen toistaan vääristyneempien huoneiden, etsien jotain käsinkosketeltavaa. Peli on tunnelmaltaan välillä jopa ahdistavan raskas ja Madotsukin unissa kohtaamat epämiellyttävän ihmismäiset olennot nostavat niskakarvat pystyyn.

Viime vuonna, rapiat 15 vuotta ensijulkaisun jälkeen peli päätyi Steamiin, josta jokainen halukas voi käydä lataamassa sen pelattavaksi ihan ilmaiseksi.

 

Tavallinen iltapäivä kultin kerhohuoneella. // Kuva: ruleofrose.fandom.com

 

Rule of Rose

Rule of Rose on psykologinen kauhupeli, joka julkaistiin alun perin vuonna 2006 Playstation 2:lle. Pelin päähenkilö, 19-vuotias orpo Jennifer päätyy ilmalaivalla matkustavien sadististen pikkulapsien kidnappaamaksi, ja pakotetaan kulttilaiseksi henkensä uhalla. Selvitäkseen tässä tiukan hierarkkisessa anarkiassa hengissä joutuu hän välttelemään jatkuvasti etsimään kelvollisia uhrilahjoja henkensä pitimiksi ja kasaamaan hajoavan muistinsa sirpaleita. Rule of Rosen maailma on hämärä, seepiansävyinen ja Pelin kuumottavin asia on ehdottomasti sen tapa käsitellä lapsuuden vähemmän viatonta puolta ja näyttää lapsihahmot suorastaan raadollisen ikävinä, mikä johtikin pelin ilmestyessä Euroopassa suoranaiseen moraalipaniikkiin. Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi peli onkin saanut jonkinasteisen kulttiklassikon maineen. Tästä johtuen pelin fyysisestä versiosta pyydetään nettikaupoissa melko hurjiakin rahamääriä, mutta onneksi emulaattorien avulla peliä pystyy kokeilemaan ilmankin.

 

Kuva: Steam

 

Darkwood

Darkwood on pienikokoisen puolalaisstudio Acid Wizard Studiosin vuonna 2017 julkaisema psykologinen selviytymiskauhupeli, jossa metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Jossain päin 1980-luvun pyörteissä vellovaa Itä-Eurooppaa metsä on niellaissut palan maailmaa, eikä valtion toimenpiteistä huolimatta suostu lopettamaan laajenemista. Pelaaja löytää itsensä keskellä tätä elävää pimeyttä ja aloittaa hurjan matkan halki yön. Eteneminen pelin puoliavoimessa maailmassa on kuitenkin hidasta, sillä resursseja on rajatusti ja yö syö pelaajan hengiltä, ellei sitä vietä kunnolla varustellussa turvapaikassa. Erityisesti pelin yöllisessä maisemassa on jotain outoa tenhoa, maailma rapisee ympärillä ja oudot varjot liikkuvat hiljaa ohi bunkkerin ikkunan. Eteenpäin on kuitenkin puskettava, sillä metsästä on päästävä ulos, maksoi mitä maksoi.

 

Keltatauti iskee. // Kuva: Steam

 
Pathologic

Venäläisen pelistudio Ice-Pick Lodgen vuonna 2005 ilmestyneen Pathologicin tarina kietoutuu pikkukaupunkia riivaavan mystisen taudin ympärille. Tarinaa tarkastellaan kolmen eri henkilön näkökulmasta, joiden jokaisen tavoite on sama: selvitä hengissä syrjäisen kyläpahasen vähäisillä resursseilla ja päästä kylää riivaavan taudin alkulähteille. Kankeista kontrolleistaan ja aika ajoin jopa suoranaisen rumasta ulkoasustaan huolimatta Pathologic on kokemuksena vertaansa vailla: sen värimaailma on yhtä sairaalloisen kelmeä kuin siitä suuhun jäävä jälkimakukin.