Tieteen kentällä sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, eikä uusimpien käänteiden perässä aina ehdi tai pysty pysymään. Uutisähkyä helpottamaan tähän on kerätty kymmenen allekirjoittaneen mielestä kiinnostavinta tiedeuutista helmikuun ajalta.
 
 
1. Nouseva tähti reippaalla ripauksella suolaa

ALMA:a tutkimuksessaan hyödyntänyt tutkimustiimi on havainnut tuikitavallista pöytäsuolaa eräässä kaukaisessa galaksissa, eli noin 1500 valovuoden etäisyydellä olevan valtaisan nuoren tähden kehällä. Siinä missä aiemmin suolaa on löydetty vanhojen, pian kuolevien tähtien lähiympäristöstä, kyseessä on nyt ensimmäinen havainto nuorten tähtien synnyinseuduilla. Löytö voi auttaa tähtitieteilijöitä selvittämään tähtien syntyprosesseja sekä helpottaa prototähtien tunnistamista vaikeasti havainnoitavissa paikoissa, kuten tiheissä kaasu- ja pölypilvissä.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190207114958.htm
 
 
2. Tie diabeteksen hoitoon käy vatsan kautta

MIT-lähtöinen tutkimustiimi on kehittänyt lääkekapsulin, jota voitaisiin potentiaalisesti käyttää insuliinin pistoshoitojen korvaamiseen. Noin puolukan kokoinen kapsuli pitää sisällään pienen tiivistetystä insuliinista koostuvan neulan, joka ohjataan kudoksiin vatsaan päätymisen jälkeen. Eläinkokeiden perusteella kapsuli pystyy tiputtamaan verensokerit tasolle, joka on verrattavissa pistoshoidon seurauksena saavutettavaan verensokeritasoon. Kapsulilla on potentiaalia myös muiden proteiinipitoisten lääkkeiden kuljettamisessa.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190225100719.htm
 
 
3. Simpanssien kulttuurinen kirjo laajenee

Simpansseilla on monipuolisempi ja monipuolisempi materiaalikulttuuri kuin muilla kädellisillä (ihmiset poislukien). Niiden käyttäytyminen vaihtelee trooppisessa Afrikassa tavalla, joka ei aina vastaa paikallista ekologiaa: esimerkiksi ainoastaan Länsi-Afrikan simpanssit käyttävät kivisiä ja puisia vasaroita pähkinöiden murtamiseen eri populaatioissa, vaikka vasaroiksi kelpaavia esineitä ja tähän tarkoitukseen sopivia pähkinöitä on laajasti saatavilla läpi lajin esiintymisalueen. Tällaisen käytösvaihtelun laajuuden ymmärtäminen on oleellista omienkin esivanhempiemme siirrettyjen perinteiden ymmärtämiseksi.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190225100719.htm
 
 

Kuva: pixabay

 
4. Vierasmehiläiset omivat tärkeimpiä resursseja biodiversiteetin keitaissa

Uuden tutkimuksen mukaan vierasperäiset mehiläiset muodostavat jopa 90 prosenttia San Diegon pölyttäjistä. San Diegon aluetta pidetään maailmanlaajuisesti erityisen laajana biodiversiteetiltään. Nämä mehiläiset ovat perustaneet useita villejä pesäkkeitä alueelle ja niiden osuus havaituista pölyttäjistä ylittää 75 prosenttia. Ne ovat omineet monia runsaimmin kukkivia kasvilajeja itselleen, mikä saattaa hyvinkin vaikuttaa alueen ekologiaan sekä lajinkehityksen vakauteen. Miten tämä vaikuttaa vallitseviin kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutuksiin jää nähtäväksi.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190220103339.htm
 
 
5. Ensihavaintoja pohjavesijärjestelmistä Marsissa – lorinoita Marsin kalliossa

Mars Express on paljastanut ensimmäiset geologiset todisteet vanhojen toisiinsa yhdistyneiden järvien systeemistä syvällä punaisen planeetan pinnan alla. Niistä viidessä saattaa olla elämän kannalta välttämättömiä mineraaleja.

Mars vaikuttaa kuivalta, mutta sen pinnalla on vakuuttavia merkkejä siitä, että siellä on kerran ollut suuria määriä vettä. Havainnoista nähdään veden jättämiä muotoja, kuten haarautuvia kanaaleja ja laaksoja. Viime vuonna Mars Express löysi myös nestemäisen veden altaan planeetan etelänavan alta. Uusi tutkimus on paljastanut muinaisen Marsin vetisen historian syvyyksistä sellaisia mittasuhteita, joita ei aiemmin nähty kuin ennusteissa.

Lähde: https://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/Mars_Express/First_evidence_of_planet-wide_groundwater_system_on_Mars
 
 
6. Pörriäiset pystyvät plussaamaan

Tutkijat ryhtyivät testaamaan sujuuko mehiläisiltä laskento, kun oli käynyt ilmi että ne ymmärtävät nollan käsitteen. Uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että mehiläisiä voidaan kouluttaa ymmärtämään yhteen- ja vähennyslaskut värikoodeina sekä käyttämään tätä aritmeettisten ongelmien ratkaisemiseen. Näinkin pienten aivojen kyvyllä käsitellä matemaattisia toimituksia voi olla implikaatioita tulevaisuuden tekoälyjen kehityksessä.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190206200358.htm
 
 
7. Tähtien virta eteläisellä taivaalla

Wienin yliopistolla vaikuttava tutkimusryhmä on löytänyt ESA:n Gaia-satelliitin avulla lähes koko eteläisen taivaan peittävän tähtien virran, joka sattuu olemaan kohtalaisen lähellä kotoista maapalloamme. Vuo koostuu ainakin 4000 erillisestä tähdestä, jotka ovat koko miljardivuotisen olemassaolonsa ajan kulkeneet yhtä matkaa. Läheisyytensä vuoksi se on erinomainen tarkkailukohde monenlaisten asioiden, kuten linnunradan painovoimakentän tai tähtijoukkojen häiriöiden mittaamiseen. Myös eksoplaneettojen metsästys voi hyötyä löydöstä.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190215092908.htm
 
 

 
8. Hei hei Oppy

Eräs menestyksekkäimmistä ja pitkäkestoisimmista planeettainvälisistä tutkimusmatkoista on saavuttanut päätepisteensä lähes 15 vuoden jälkeen. NASA:n Opportunity-mönkijä on tehnyt uraauurtavaa työtä tutkiessaan punaisen planeetan pintaa ja mahdollistanut monia myöhemmistä operaatioista.

Opportunity lakkasi viestimästä Maan kanssa kovan hiekkamyrskyn peitettyä sen olinpaikan kesäkuussa 2018. Yli tuhannen yrityksen jälkeen NASA:n Jet Propulsion Laboratory JPL:n insinöörit lähettivät viimeisen herätyskomennon viime tiistaina, tuloksetta. Aurinkokäyttöisen mönkijän viimeinen viesti saatiin 10.6.2018.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190213150035.htm
 
 
9. Sammakkovaari löytynyt Pohjois-Amerikasta

Paleontologitiimi uskoo fossiilinäytteiden perusteella löytäneensä vanhimman sammakon koko Pohjois-Amerikassa. Kyseiset fossiilinmuruset ovat kooltaan pikkurillin kynttä pienempiä ja kiviin pakkautuneita.

Fossiilit koostuvat useista pienistä Chinle-sammakoiden lonkkaluista, joita kutsutaan iliumeiksi. Chinle-sammakot ovat saaneet nimensä Arizonassa sijaitsevan löytöpaikkansa mukaan ja ovat nykyisille sammakoille kaukaista, kauan sitten sammunutta sukuhaaraa, josta ei kuitenkaan tullut modernien sammakoiden suoraa esivanhempaa. Ne ovat varhaisimpia nykyisen sammakon kaltaisia olentoja noin 216 miljoonan vuoden takaa myöhäiseltä triaskaudelta.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190227081545.htm
 
 

Kuva: pexels

 
10. Villigeenien avulla voidaan kasvattaa taudinvastustuskykyä

Maailmanlaajuinen tutkijaliitto on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan nopeasti eristää villien kasvien taudinkestävyysgeenejä ja siirtää ne viljelyskasveille. Tekniikan povataan mullistavan sairauksia kestävien lajikkeiden jalostuksen maailman elintarviketarjonnalle.

AgRenSeq-tekniikka on kehitetty John Innes Centerissä Britanniassa työskentelevien tutkijoiden parissa yhteistyössä Australian ja Yhdysvaltojen kollegoiden kanssa. Työ julkaistiin juuri Naturessa. Lopputulos nopeuttaa maailmanlaajuista ruokakasveja uhkaavien taudinaiheuttajien torjuntaa.

Lähde: https://www.sciencedaily.com/releases/2019/02/190204114607.htm