Kaipaatko uutta kuunneltavaa? Tämän päivän luukku tarjoilee Nörttityttöjen musiikki-suositukset.

Minna: Devin Townsend

Kanadalainen musiikin moniosaaja, joka sooloprojektiensa lisäksi perusti mm. Strapping Young Lad -yhtyeen. Devinin musiikkia on vaikea kuvailla kuulostamatta mahtipontiselta fanitytöltä, joten kannattaa kuunnella ja muodostaa oma mielipiteensä. Ensikokeiluun suositellaan herran vähän kevyempää tuotantoa, kannattaa aloittaa esimerkiksi Addicted-levystä, jolla on mukana myös ihanainen Anneke van Giersbergen. Kirjoittajan ehdoton lempparibiisi: Ih-Ah!

Vehka: Anaïs Mitchell: Hadestown

Ihastuttava folk-ooppera/musikaali, joka kertoo modernisoidun version Orfeuksen ja Eurydiken tarinasta. (Ja siinä sivussa myös Haadeksesta ja Persefonesta.) Romantiikkaa, tragediaa, svengiä ja oivalluksia. Tästä löytyy myös pidempi musikaaliversio, jota voin suositella yhtä varauksettomasti, mutta mielestäni alkuperäinen levy kannattaa kuitenkin kuunnella ensin.

Minna: Machinae Supremacy

SID-metallia suurella sydämellä suoraan Ruotsista (ja vähän Lahdesta). Mikäli videopelimusiikki on lähellä sydäntäsi, kannattaa tutustua MaSun tuotantoon, jossa SidStation-syntetisaattorista lähtevät, ihastuttavan retrolta kuulostavat äänimaailmat uppoavat melodiseen metallimusiikkiin kuin kuuma veitsi voihin. Tarjolla yli 10 levyllistä musiikkia ihan jokaiseen mielentilaan. Kirjoittaja ei pysty nimeämään ehdotonta lempparibiisiään mitenkään, mutta kannattaa kuunnella ainakin seuraavat: Player One, Skin, One Day in the Universe, Indiscriminate Murder Is Counter-Productive sekä Rise of a Digital Nation.

Laura P: Seeming

“Hei tämähän on hyvä tilanne suositella tuntemattomia bändejä!” Yhdysvaltalainen Seeming bändi ei oikein mene mihinkään lokerikkoon. Paikka paikoin omituiset sanoitukset kietoutuvat yhteen joiltain osin synkemmän elektronisen musiikin kanssa. Mutta toisaalta sitten jossain toisessa biisissä on jo hyvin eri meno. Suositukset esimerkiksi biiseille: Phantom Limb, Feral, Talk About Bones ja Light a Fire.

Katja A: Wardruna

Norjalaisen Einar Selvikin bändi Wardruna on tullut tutuksi Viikingit- tv-sarjasta. Wardrunan musiikissa kuullaan muinaisia skandinaavisia instrumentteja ja sanoitukset on peräisin vanhoista riimukirjoituksista. Wardrunan uusin levy Skala on akustinen kokoelma Selvikin lauluja. Marraskuussa 2019 Wardrunan 10-vuotista taivalta juhliva kiertue saapuu myös Helsinkiin.

Reetta: Hidden Citizens

Hidden Citizensin Epic Trailer versiot ysärin ja kasarin hiteistä ovat tasan sitä, mitä voisi kuvitella – “zimmer-torvia” myöten. Myös yhtyeen muu tuotanto yhdistelee eri musiikkityylejä luovasti ja Hidden Citizensin musiikissa onkin varsin omanlaisensa tunnelma.

Sanna H: Gazelle Twin

Tämä sopii, jos vähänkään EDM:ää kokeellisempi elektroninen musiikki kuulostaa kiinnostavalta. Brittiläisen Elizabeth Bernholzin projekti on julkaissut levyjä vuodesta 2011 asti, viimeisin levy on tänä syksynä ilmestynyt Pastoral. Bernholzin taiteilijapersoona on aika androgyyni, kaikissa kuvissa sekä keikoilla täysin suuta lukuunottamatta naamioitunut hahmo. Levyjen teemat vaihtelevat melkoisesti yksittäisen ihmisen kehodysforioista ja painajaisista yleisemmälle tasolle. Pastoral kertoo Iso-Britannian sisäänpäin kääntyneestä ilmapiiristä ja vihamielisyydestä Brexitin jälkeisenä aikana satiirin ja mustan huumorin avulla. Vaikken itse koe olevani ollenkaan tarpeeksi syvällä saarivaltion kulttuurihistoriasta tai kansanmusiikista, levyn sisältö on ihan ymmärrettävissä. Ja osa levyn kappaleista (kuten myös edellisellä UNFLESH-levyllä) on tanssittavia ja jopa myös korvamatoilua aiheuttavia. Etenkin Hobby Horse on tosi jymäkkä. Saispa Gazelle Twinin joskus Suomeenkin esiintymään!

Nea: Symphony of Science

Symphony of Science on Washingtonilaisen John D. Boswellin musiikkivideoprojekti, jonka tarkoituksena on levittää tieteen ilosanomaa tekemällä tieteentekijöiden, kuten Stephen Hawkingin tv-esiintymisistä elektronisia remixejä. Ja oi kuinka iloiseksi ne saavatkaan kaltaiseni tähtitiedeintoilijan. Erityisesti sarjan ensimmäinen kappale, täynnä toivoa ihmiskunnan tulevaisuudesta oleva A Glorious Dawn saa minut joka kerta liikuttumaan melkein kyynelten partaalle.