Nörttityttöjen kirjoituskilpailuun lähetettiin kaiken kaikkiaan 19 kilpailutekstiä, isot kiitokset kaikille jotka uskaltautuivat mukaan! Raati luki tekstit nimettöminä ja pitkällisen harkinnan jälkeen joukosta valikoitui esiin muutama selkeästi vahvempi teos. Voittajiksi nousivat Soile Kontion, Taru Luojolan ja Ella Lopperin työt, onnittelut! Palkinnoiksi heille lähtee jokaiselle kolme palkintokirjaa, minkä lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan vielä lisää kirjoja.
 

Kuva: The Lily X Forest Watch (CC)

 

Top 3!


Puolustajat 1900-luvulta – Soile Kontio

Ryhmä viime vuosisadan alun kulttuurivaikuttajia Aino Acktésta Armas Järnefeltiin taistelee maailmaa uhkaavia voimia vastaan.

Raatilaistemme mietteitä novellista:

“Aivan ihana idea, että vanhoja suomalaisia taiteen ja kirjallisuuden henkilöitä oli nostettu tällä tavoin supersankareina esiin! Tekstiä lukiessa tuli fiilis, että taustalla tapahtuu paljon, ja olisin mielelläni lukenut tästä enemmänkin. Teksti on maaginen, ja tykkään siitä, ettei lukijalle avata kaikkea. Ylipäänsä jäi jotenkin rehellinen ja käsinkosketeltava kuva näinkin fantasia-teemaisesta tekstistä.”

“Jännittävä idea ja hieno toteutus – tästä olisi mielellään lukenut pidemminkin. Pidin siitä, että päähenkilöt eivät olleet täydellisiä. Kieli oli sujuvaa ja helppolukuista.”

“Mielestäni on suorastaan riemukas idea laittaa 1900-luvun alun sivistyneistöä sankarirooleihin, erityisesti pisteet iki ihanasta Aino Acktésta. Tarinan maailmaan olisi mieluusti kurkistanut syvemmällekin, nyt päästiin näkemään vain lyhyt, vaikkakin kiintoisa tuokiokuvaus ihmisistä joilla on vastuullaan jotain niinkin pientä kuin maailmansa kohtalo.”


Mielenmuutos – Taru Luojola

Banaanivaltio voi ehkä kieltää moottorit, mutta se ei voi estää nuoria anarkisteja rakastamasta.

Raatilaistemme mietteitä novellista:

“Tarinassa on ihanaa nuoruuden siivittämää vastarintaa hallitusta ja yhteiskunnan normeja kohtaan. Tykkäsin, että oli ikään kuin kaksi vastarintaliikettä, jotka taistelivat samaa pahaa vastaan eri näkökulmista. Plussaa siitä, että ulkoasu on miellyttävän näköinen. Ylipäänsä teksti tuntui voimauttavalta, kun hahmoilla oli niin selvästi omia agendoja eikä missään tarvinnut tarttua nykyajan “tytöt sitä ja tytöt tätä”-kahleisiin.”

“Tarinan idea on erinomainen ja mukavan erilainen, ja vaati useamman lukukerran ennen kuin sen sisään pääsi. Oivaltava. Kieli oli todella sujuvaa ja helppolukuista, tarinaa luki mielellään.”

“Novellin maailma tuntuu ehyeltä ja hahmot aidoilta, uskottavilta. Asetelma oli kiinnostava ja vieraudessaan kuitenkin pelottavan lähellä oman maailmamme mahdollisuuksia. Kielenkäyttö on sujuvaa ja novelli erittäin miellyttävää luettavaa. Tuntui myös freesiltä että tarinan vastarintaliikkeet olivat naisvetoisia eiväkä täynnä nuoria vihaisia miehiä.”


Uhmakas sävel – Ella Lopperi

Dystooppisessa tulevaisuudessa elävä päähenkilö muistelee elämänsä virtauksia, jotka ovat heittäneet hänet keskelle toisinajattelijoiden salaliittoa.

Raatilaistemme mietteitä novellista:

“Ihanaa, että “Yksikään ihminen ei ole saari” on mainittu! Se sai minut heti investoitumaan tarinaan. Tykkään hirveästi siitä, miten kaniinia käytetään tässä kuvaamaan päähenkilöä.”

“Kerronta on todella hyvää, ja vie mukanaan. Kirjoittaja paljastaa maailmasta tarvittavan määrän tietoa kerrallaan ja vie hiljalleen fantasiamaailmaan, josta olisi mielellään lukenut lisääkin. Teema täyskäännös sekä feministinen henki ovat hyvin mukana. Tarina on samaistuttava, ja muotoseikat ovat kunnossa erinomaisesti.”

“Kieli on unenomaisen kaunista ja maalailevaa, mutta kuvaa kuitenkin terävästi maailmansa vaatimuksiin sopimattoman päähenkilön tuntemuksia. Kyseinen maailma onkin mielenkiintoisesti vinksallaan ja jäinkin haluamaan lisää tietoa sen lainalaisuuksista. Kertojan kuvaus itsestään kaniinina toi fantastista twistiä mukanaan.”

 

Yleisiä huomioita novelleista

Kielioppi ja tekstin muotoilu

Suomen kieli elää ja muuttuu, ja tarinoissa oli rohkeasti käytetty myös puhekieltä yleiskielen sijasta tai lisänä. Pääosin se onnistui hyvin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että yleiskieltä käytettäessä on hyvä muistaa yhdyssanasäännöt sekä omistusliitteet.

Myös tekstin muotoilu rytmittää lukukokemusta. Hyvin käytetyt kappalejaot auttavat lukijaa pysymään tarinassa mukana ja hahmottamaan muun muassa tarinan ajallisia yhteyksiä. Lyhyissä tarinoissa selkeä kappalejako korostuu.

Haluamme myös rohkaista kirjoittajia käyttämään kavereitaan ja tuttujaan oikoluvussa. Omalle tekstilleen tulee usein sokeaksi, ja toiset silmät löytävät kirjoitusvirheet silloin paremmin. Jos oma lähipiiri tuntuu liian läheiseltä lukijaksi, kannattaa kokeilla erilaisia kirjoittajayhteisöjä, kuten Nanowrimoa.

Tyttö

Monet fantasiatarinat on kirjoitettu alaikäisille ja myös kertovat alaikäisistä. Silloin on luontevaa ja asiallista kirjoittaa tytöistä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei tämä toistu, kun kirjoitetaan aikuisista ihmisistä: tytöt ovat alaikäisiä, naiset täysikäisiä. Aina välillä kannattaa myös muiden tekstejä lukiessaan jäädä pohtimaan, miksi on käytetty sanaa tyttö – onko se vähättelevä vai voimaannuttava sana, tai jotain niiden väliltä? Lisäksi, monessa tämän kirjoituskilpailun tarinassa sankari on tyttö – eivätkö naiset seikkaile enää lainkaan?