Tänään alkaa Nörttityttöjen rahaviikko! Koko viikon ajan blogissa kerrotaan nörien kokemuksia rahasta.

Aloitamme budjetoinnista, tuosta monen kompastuskivestä. Kaikki tietävät, että budjetointi olisi hyvä idea, mutta miten se toteutetaan? Mistä aloittaa? Ei hätää, nörät kertovat omista kokemuksistaan.

Huomaathan, että kaikki rahaviikon postaukset kertovat nörien omista kokemuksista, eikä niitä sellaisenaan voi pitää ohjeina. Nörttitytöt-blogi tai Nörttitytöt ry ei ota vastuuta ohjeiden käytöstä tai väärinkäytöstä. Mutta nyt, asiaan. Rahaa!

Kuva: Pixabay

“Elin pitkään ilman budjettia. Pohdin pintapuolisesti, paljonko esim. ruokaan tai toistuviin laskuihin menee rahaa, mutta en tehnyt sen tarkempia suunnitelmia. Säästin vähän sieltä ja täältä, pieniä summia ja “sen mitä yli jäi”. Lopputulos ei ollut kovin toimiva.

Tämän vuoden alusta rupesin pitämään ensin kirjaa siitä, mihin raha menee, ja nyt olen muutaman kuukauden tehnyt budjetointia. Minulla on kalenterissa aiheelle pyhitetty vihko, jossa on valmiiksi tehdyt sivut budjetille ja menojen seurannalle, samoin säästämiselle.

Kirjaan kuun vaihteessa ylös loppuvan kuukauden menot ja katson, pitikö laadittu budjetti. Mikäli ei, pohdin syitä ylittymiseen (viime aikoina budjetti on ylittynyt mm. yllättävien eläinlääkärikulujen takia) ja muokkaan seuraavan kuukauden budjettia niin, että ylityksiä ei pääsisi syntymään. Jotkut menot on helppo budjetoida; vuokra ja muutamat laskut ovat aina saman suuruisia, joten ne eivät pääse yllättämään. Ruokamenot pyrin pitämään suunnilleen samanlaisena kuukaudesta toiseen, vaikka välillä tapahtuu suurtakin heittelyä. Budjetoin joka kuukaudelle myös yllättävien kulujen varalle muutaman satasen verran “joustovaraa”, jota ei ole kohdennettu mihinkään.

Budjetoinnin lisäksi säästän tavoitteellisesti, eli suunnittelen joka kuukaudelle summan, jonka aion säästää. Säästän sekä rahastoihin että pankkitilille, rahastoon pitkällä tähtäimellä ja tilille lyhyemmän tähtäimen asioita varten, kuten esimerkiksi tulevan tatuoinnin hinnan. Lyhyen tähtäimen säästäminen auttaa siihen, että kun sen haluamansa asian ostaa, sitä ei tarvitse kustantaa kokonaan sen kuun menoista.

Suosittelen budjetointia lämmöllä – on silmiä avaavaa kirjata menoja ylös ja huomata, paljonko rahaa kuukausittain kuluu tiettyihin asioihin.”
– Minna

***

“Mä olen budjetoinut kuluni ja seurannut menoja nyt noin 16 vuotta. Ensimmäiset kymmenisen vuotta tein kuukausitason budjetoinnin, minkä jälkeen lisäsin vuositason.

Mä jaan mun budjetin kategorioihin, joissa esimerkiksi normikulut sisältävät alakategorioina mm. ruoan, liikunnan ja matkakortin, ja omistusasunnon kulut mm. vastikkeen, lainan ja kotivakuutuksen. Siitä saa mielestäni hyvän yleiskuvan kuukauden menoista. Tuloille on omat kategoriansa. Kaikkea tätä mä budjetoin kuukausitasolla, ja kun kuukaudet on suunniteltu, niistä tulee yhteenlaskuna vuositaso.

Olen päättänyt, että mulla on joka kuukausi tietty summa normikuluihin, ja sitten jaan sen fiiliksen mukaan per kuukausi: pystyn ravistamaan hihasta, paljonko liikuntaan tai ruokaan yleensä kuluu, ja lisään tai vähennän siitä tiedossa olevat poikkeukset. Lisäksi tulevat toistuvat, mutta harvemmin toteutuvat kulut, jotka merkitsen vuosisuunnitelmaan oikean kuukauden kohdalle. Näitä ovat esimerkiksi Officen vuosimaksu, passin uusiminen, reissu jonnekin kauemmas. Pointti on, että eivät tule yllätyksenä.

Vinkiksi budjetointiin mä antaisin sen, että ensin seuraa kulujaan vaikkapa kuukauden, niin tietää paljonko normielämään menee. Sitten voi kaivaa verkkopankista tiedot kaikenlaisista satunnaisemmista maksuista kuten kotivakuutuksesta ja Nörttityttöjen jäsenyyden, ja kirjoittaa ne ylös. Hiljalleen niistä voi koota suuntaa-antavan vuosisuunnitelman. Aina on epävarmuuksia, mutta runkonakin vuosisuunnitelma voi auttaa oman talouden hallinnassa ja hallinnan tunteessa.

Muista myös ns. ylimääräinen raha: varmin tapa saada epäonnistumisen tunne rahan seurannassa on tehdä tosi tiukka budjetti, jolloin ei voi ostaa mitään ylimääräistä. Se on hieman kuin tekisi ruokavalion, jossa ei koskaan saa syödä leipää tai jälkkäriä. Teoriassa onnistuu, mutta on käytännössä masentavaa, ja kun ihmisluonto on mitä on, tulee turhaan epäonnistumisen fiilis. Budjetoi siis jonkinlainen summa “ihan mihin vaan”, ja anna itsellesi lupa käyttää kyseinen summa johonkin turhalta vaikuttavaan. Pipo kiristää vähemmän.”
– Anna

Kuva: Pixabay

Tarvitsetko tukea oman seurannan ja budjetoinnin aloittamiseksi? Anna keräsi muutaman kategorian, joista voit aloittaa oman seurantasi. Lisää omia, poista turhia. Tsemppiä alkuun!

Tulot:

  • Ansiotulot
  • Pääomatulot
  • Tulot tuista
  • Satunnaiset tulot

Menot:

  • Asuminen (vuokra, vastikkeet, lainan takaisinmaksu, lainan korot ja kulut, kotivakuutus, sähkö, sähkönsiirto; kodin sisustus ja tarvikkeet)
  • Ruoka ja päivittäistavarat
  • Puhelinlasku
  • Harrastukset (jaa tarvittaessa useammaksi kohdaksi: Annalla on liikunta, käsityöt ja opinnot omina riveinään)
  • Vaatteet
  • Matkakortti
  • Sähköiset palvelut
  • Satunnaiset sekä pienet toistuvat menot (palvelumaksut, jäsenmaksut; tänne voi myös sijoittaa esim. vaatteet, jos niitä ei osta usein)
  • Ekstramenot (lomamatkat, passin uusinta, eläinlääkäri yms muut isot ekstrat)

Muista, että kaikki tiliotteella näkyvät tulot ja menot kuuluvat johonkin: jos eivät muualle, niin satunnaisiin.

***

Huom! Huomenna blogissa kerromme, millaisilla työkaluilla nörät hallitsevat talouttaan. Mukana on myös esimerkkiexcel, jonka voit halutessasi kopioida omaan käyttöösi.