Kun aloitin opinnot suomen kielen oppiaineessa Helsingin yliopistossa, en voinut kuvitellakaan, että kuuden vuoden kuluttua – uunituoreena maisterina – olisin töissä Aku Ankan toimituksessa. Monien unelmatyöpaikasta tuli totta juuri minun kohdallani, vaikken koskaan ollut edes osannut asiasta haaveilla. Miten tähän on tultu?

Milla Magia toivottaa tervetulleeksi toimistolla.

Lapsena luin aktiivisesti Aku Ankkaa, mutta jossain vaiheessa vanhempani päättivät lopettaa lehden tilauksen. Tuli aikuisuus, opinnot ja muu elämä. Viime vuoden keväällä lähti kuitenkin liikkeelle erikoinen tapahtumasarja. Olin jo pitkään etsinyt työharjoittelupaikkaa, mutta humanististen alojen opiskelijoille niitä ei ole pilvin pimein tarjolla. Epätoivonpuuskassani menin suomen kielen opiskelijoiden Facebook-ryhmään avautumaan tilanteestani ja hakemaan vertaistukea. Hetken päästä sain yksityisviestin Aku Ankan toimittajalta. Hän kysyi, olisinko kiinnostunut tulemaan toimitukseen työharjoitteluun.

Meinasin haljeta riemusta ja ihmetyksestä. Totta kai, vaikka heti! Yksi asia johti toiseen, ja pian aloitin työharjoittelun toimituksessa. Kesä meni mitä hauskimmissa projekteissa aina sarjojen toimittamisesta, oikolukemisesta ja pienistä käännöshommista Ankka-meemien etsimiseen. Satunnaisesti auttelin myös Satulinnaa, joka vastaa muista Disneyn julkaisuista.

Seuraavan vuoden keväänä podin syvää gradustressiä ja mietin, olisikohan Ankkalinnaan mahdollista päästä kesätoimittajaksi. Pistin hakemuksen menemään, ja onni oli kuin olikin suopea: sain toimittajan paikan, ja vieläpä vuoden loppuun saakka. Kenties uutisen tuoma innostus antoi sopivaa potkua, jonka voimin sain väännettyä gradun loppuun ja viimeisenkin pakollisen kurssin tehtyä. Toukokuussa aloitin työt, ja kesäkuussa sain filosofian maisterin paperit ulos.

Täällä siis ollaan! Mutta mitä työssä pääsee konkreettisesti tekemään? Esimerkiksi seuraavia asioita:

Toimittaminen

Tämä on yksi ydintehtävistäni. Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu lähinnä Aku Ankan taskukirjojen toimittaminen. Käytännössä homma etenee näin: Saamme kääntäjiltä suomennetut versiot tarinoista. Tämän jälkeen toimittaja lukee tekstiä läpi taitto-ohjelmassa ja korjaa paitsi virheet myös muokkaa kielestä osuvampaa ja ”ankkamaisempaa”. Usein tämä ei vaadi paljoa työtä, sillä kääntäjillämme on homma erittäin hyvin hallussa. Joskus teksteistä joutuu karsimaan toistoa, turhia pronomineja tai huutomerkkejä. Saman sanan käyttämisen sijaan suositaan synonyymejä, jotka voivat olla mitä mielikuvituksellisimpia. Toisinaan joutuu muuttamaan tekstin rivitystä tai lyhentämään tekstiä, jotta se mahtuisi kuplaan. Taittoon tehdään myös äänitehosteet ja tarinoiden otsikot. Kun homma on valmis, tarina tulostetaan. Tästä päästäänkin seuraavaan vaiheeseen, joka on oikoluku.

Toimittajan punakynä viuhuu vauhdikkaasti smoothien voimin.

Oikolukeminen

Kun tarina on tulostettu, toinen toimittaja lukee sen läpi ja kirjaa paperille korjausehdotukset. Tarinan alkuperäinen toimittaja katsoo ehdotukset läpi ja korjaa tekstiä sen mukaan, minkä näkee tarpeelliseksi. Kun tämäkin vaihe on hoidettu ja julkaisu on mennyt painoon, saadaan paperiset vedokset eli plotterit. Nämäkin luetaan kertaalleen läpi. Tässä vaiheessa korjataan enää – erään kollegani sanoin – ”selkeät virheet ja muut typeryydet”. Jälkimmäiseen kategoriaan lukeutuu vaikkapa se, että jotakuta ankanpojista kutsutaan väärällä nimellä.

Kaikkien Ankkalinnan julkaisujen lisäksi olen oikolukenut myös Satulinnan tuotteita, muun muassa Guinnessin ennätyskirjan suomennoksen. Työssä pääsee siis lukemaan paljon ja tarkasti – ilman kielioppisääntöjen tuntemusta ei pärjää millään. Kukaan ei voi kuitenkaan muistaa kaikkia sääntöjä. Yksi tärkeimmistä ohjeista, jonka sain opiskelujen aikana, oli se, että jos et ole varma jostain, tarkista. Ammattitaitooni kuuluu toki tietää, mistä löytyy luotettavaa tietoa: Google ja Kielitoimiston sanakirja ovat ahkerassa käytössä päivittäin. Kollegoilta kysyminen on myös hyvä keino. Heidän ansiostaan opin lähes päivittäin uusia sanoja.

Kirjoittaminen

Työssä pääsee myös kirjoittamaan jonkin verran lyhyitä tekstejä. Viime vuonna kirjoitin muutaman ankka-aiheisen jutun HS:n Lasten uutisiin; tänä vuonna olen kirjoittanut pari juttua Aku Ankka -lehden toiselle sivulle Omaan nurkkaan, takakansitekstin erikois-Taskarille sekä pari esittelytekstiä lastenkirjoille. Myös nettisivuille on tullut kirjoitettua lyhyitä juttuja.

Kirjojen tekeminen

Tällä hetkellä minulla on työn alla ison Milla Magia -kirjan koostaminen. Kyseiseen kirjaan on tulossa aiemmin julkaistuja sarjoja. Sopivien sarjisten etsimisessä auttaa I.N.D.U.C.K.S., maailmanlaajuinen Disney-sarjojen tietokanta. Kun sarjat on löydetty, kirjasta tehdään kompilaatio. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Excel-taulukkoon listataan, mitä tulee millekin sivulle. Siten taittaja osaa lähteä taittamaan kirjaa. Kun taitto on valmis, se luetaan vielä ainakin kertaalleen läpi. Jos korjattavaa ei löydy, kirja voi mennä painoon.

Facebookin päivittäminen

Yksi työni erikoisosa-alue on Facebookin päivittäminen. Tehtäväni on sekä ideoida someen sisältöä että julkaista sitä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hauskojen ruutukuvien etsimistä. On hyvä pysyä kärryillä esimerkiksi ankkalinnalaisten merkkipäivistä, Ankkalinnan uutuusjulkaisuista, tärkeistä ajankohdista sekä ylipäätään siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Koskaan ei tiedä etukäteen, millainen julkaisu saa eniten näkyvyyttä, ja onnistunut kuva saakin aina jälkikäteen hymyn huulille.

Täällä pääsee seuraamaan myös Akun kuoriutumisen vaiheita.

Palauteposteihin vastaaminen ja kokoustaminen

Työ ei ole pelkkää yksinäistä puurtamista, sillä muiden ihmisten kanssa pääsee (tai joutuu) olemaan tekemisissä vähintään välillisesti. Toimituksessa on kiertävä palautesähköpostivuoro, ja lisäksi on vastattava henkilökohtaisiin sähköposteihin, joita tulee paitsi kollegoilta myös painosta, suomentajilta ja taittajilta. Toimituskokouksia pidetään viikoittain. Toisinaan syvennymme porukalla pohtimaan vaikkapa jonkin tulevan Taskarin nimeä tai ankkamaisiksi muokattavia laulun sanoituksia.

Työhön kuuluu toki paljon muitakin tehtäviä. Olen esimerkiksi testannut Satukirjaston kirjojen toimivuutta, ollut mukana Aku Ankka Juniorin äänityksissä, lyhentänyt lastenkirjan, tehnyt Prinsessa-lehteä ja My little pony -kirjoja… Sille, joka pitää tekstien, satujen ja sarjakuvien parissa työskentelystä, tämä todella on unelmatyötä (eli minulle!). Koskaan ei tiedä, mihin kaikkialle oma koulutus avaa ovia. Eräänä päivänä sitä saattaa löytää itsensä vaikka Ankkalinnasta.