Hannele ja Nita pitämässä teeluentoa Matsuconissa 2017. Kuva: Kai

Matsucon on uusi, japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvä tapahtuma Oulussa. Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma palaa toisen kerran 26.-27.5.2018 Pohjankartanolle ilahduttamaan eri-ikäisiä harrastajia. Tänä vuonna tapahtuma pyrkii tarjoamaan kävijöitä aktivoivaa ohjelmaa muun muassa uudenlaisen cosplay-kisan sekä ihka ensimmäisen animekaraoken SM-kisan muodossa.

Matsconin conitean (eli järjestelytoimikunnan) terveiset lukijoille kuuluvat näin: Ohjelmahaku Matsuconiin on käynnissä 4.2. asti. Ohjelmanpitäjät saavat ilmaisen pääsyn tapahtumaan, greenroomin mahtavat antimet sekä tarvittaessa lattiamajoituksen. Etsimme ensisijaisesti animeen, mangaan, cosplayhin ja muuhun japanilaiseen populaarikulttuuriin liittyvää ohjelmaa. Voit tarjota luentoja, pajoja, visaa taikka muunlaista ohjelmaa, tarjoa rohkeasti ideaasi meille.”

Puheohjelmien lisäksi coneissa voi pitää esimerkiksi erilaisia työpajoja. Kuvassa hahmotyöpajan kävijöitä Matsuconissa 2017. Kuva: Kai

Ohessa kolmen conitealaisten ajatuksia ja vinkkejä ohjelmanpitoon. Näitä vinkkejä voi luonnollisesti soveltaa mihin tahansa esiintymiseen!

Hannele kertoo:

Halusin kehittää esiintymistaitoja ja kokeilla jotain uutta conien saralla, joten lähdin pitämään ohjelmaa aiheista, jotka koin itselle tärkeiksi. Muutenkin on kivaa luennoida itselleen rakkaasta harrastuksesta muille, ja se on paljon rennompaa kuin luokan edessä esiintyminen.  (Oma kokemukseni on tällainen.) Tykkään panostaa lähdemateriaaliin, olipa ne kirjoja tai nettilähteitä joten en ensimmäisenä käänny Wikipedian puoleen. -Tosin Wikipediassa ei ole mitään väärää, sieltä saa hyvää pohjatietoa joka auttaa alkuun.

 

Kiinnitän paljon huomiota myös luennon visuaaliseen ilmeeseen ja yleensä pyydänkin ennen luentoa kavereilta palautetta vähintään dioista, ovatko ne selkeitä ja kiinnostavia. Itseään ei kannata tehdä turhaksi, joten dioissa kannattaa oikeasti välttää samaa tekstiä kuin minkä itse luet, se tekee luennosta ja luennoitsijasta heti vähemmän kiinnostavan.

 

Myös termejä kannattaa selittää auki. Jos puhut vaikka itselle tutusta aiheesta, mutta joka voi olla toiselle vieras, opeta se muille. Coneissa voi olettaa, että kaikki tietävät mitä vaikkapa manga, anime tai OST ovat, mutta jos puhutaan vaikkapa sakuga-animesta taikka jpop-idoleiden elämänkaaresta, on hyvä selittää aiheeseen liittyvää sanastoa ja antaa niistä jokin esimerkki.

 

Kannattaa myös pitää huoli, että pysyt suunnittelemassasi aikarajassa, joten esiintymistä voi harjoitella vähän etukäteenkin. Hyvän äänenkäytön ja läsnäolon oppii vain puhumalla. Parhaimmillaan saat uusia kavereita ja faneja ohjelmasi ansiosta!

Ohjelmassa voi olla myös lempitanssin opettamista coniyleisölle. Tässä opetellaan paraparaa. Kuva: Stina Pönkkö

Nita:

Täytyy myöntää, että olen ollut pitämässä ohjelmaa vasta muutamaan otteeseen. Conien ohjelmissa käyn ahkerasti, mutta jokseenkin yksipuolisesti. Suosin puheohjelmaa, joten minut näkee yleensä luentoja tai paneelikeskusteluja kuuntelemassa. Vähemmän yllättäen minulle on syntynyt paljon ajatuksia siitä, miten ne kannattaisi toteuttaa. Ajattelin kertoa mietteistäni lyhyesti, mutta kannattaa muistaa, että jokaisella on oma tapansa toimia ja että erilaiset ohjelmat vaativat erilaisen lähestymistavan.

 

Visuaalisuus on coneissa tärkeää. Kuuntelijat eivät ole tulleet seuraamaan yliopistoluentoa, joten he eivät halua nähdä tekstiä pursuvia diahirviöitä. Harva tekee coneissa muistiinpanoja, joten on tärkeää, että diat ovat selkeitä ja auttavat jäsentämään puhetta. Videot ja kuvat ovat hyvä keino lisätä tunnelmaa ja konkretisoida sanottua. Animaatioissa ja sarjakuvissa on loppujen lopuksi paljon muutakin kuin pelkkä tekstillinen ulottuvuus, joten kannattaa ehdottomasti hyödyntää visuaalisia tehokeinoja. Hyvä dian ulkoasu on raikas ja ilmava – pidä luettavuus mielessä! PowerPointin lisäksi netin ihmeellisestä maailmasta löytyy monia mukavia tapoja tehdä luentodiat. Yhtenä esimerkkinä Prezi-palvelu.

 

Esiintymistä ei kannata pelätä liikaa. Puheohjelman pitäminen conissa on oiva tapa harjoittaa omaa esiintymistään, ja siihen kannattaa suhtautua pelkkänä harjoituksena. Ei tarvitse olla maailmanluokan puhuja tai loistava lavatähti toteuttaakseen kiinnostavan ohjelman. Tärkeintä on pohtia, miten puheohjelmasta saisi selkeän paketin, joka välittää annetussa ajassa kaiken halutun informaation kuuntelijoille.

 

Osa puhujista ei käytä muistiinpanoja ollenkaan, jotkut taas tuovat mukanaan paksun pinkan kirjoitettuja muistiinpanoja. Tee tavalla, joka sopii sinulle parhaiten! Muistiinpanot eivät kuitenkaan saa olla kirjoitettua puhetta, koska kukaan ei halua kuunnella monotonista robottia lukemassa suoraan paperista. Esityksen flow nostaa esille monia sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä tulleet mieleen luentoa tehdessä. Nekin voi kertoa, jos aika riittää.

 

Mutta millaista puheohjelmaa minä haluaisin kuulla? No, sellaista, josta välittyy tekijän rakkaus ja perehtyneisyys aihetta kohtaan.

Hannu:

Olen pitänyt ohjelmaa coneissa jo useita vuosia, ja koenkin ymmärtäväni hyvin mitä ohjelmanpitäjät tarvitsevat. Tavoitteenani on luoda Matsuconista sellainen tapahtuma, johon on mukava tuoda ohjelmaa ja jonne ohjelmanpitäjät haluavat tulla uudestaan.

 

Omasta kokemuksestani yksi tärkeimmistä ohjelmanpitoon liittyvistä asioita on ohjelmakuvaus. Se herättää yleisön mielenkiinnon, ja on tärkeää, että se vastaa ohjelman sisältöä. Ohjelma voi myös olla jotain muuta kuin perinteisiä luentoja tai paneeleja, kuten erilaisia näytöksiä, kimonoonpuketumispajoja tai vaikka japanilaista teen maistelua. Ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä! Ohjelmasta tekee hyvän, kun ohjelmanpitäjä tietää mitä tekee ja mistä puhuu sekä on kiinnostunut aiheesta ja saa yleisön viihtymään. Toki selkeys ja hyvä runko on tärkeä mutta eniten tietämys ja intohimo näkyvät osallistujalle. Toivonkin näkeväni Matsuconissa paljon uusia ohjelmanpitäjiä sekä useita erilaisia ja uusia ohjelmatyyppejä.

Niin, nyt ei muuta kuin suunnittelemaan seuraavaa ohjelmaa seuraavaan coniin!