”Tieteen oma kaupunkitapahtuma” Tieteiden yö valloittaa Helsingin Kruunuhaan torstaina 18.1. Mikä edes on tieteen kaupunkitapahtuma? Kuka sitä järjestää? Esittelen aluksi muutamia tärppejä illan ohjelmasta, ja kerron sitten, mitä ovat nuo mystiset tieteelliset seurat tämän takana.

Tieteiden yö -kteksti ja abstraktia kuvitusta

Lähde: Tieteiden yö / Tieteellisten seurain valtuuskunta

Nörttitytön tärppejä Tieteiden yöhön

Tieteiden talon ohjelma kutsuu otsikolla Harrasta tiedettä. Tavallaan nyt ollaan siis aika lähellä nörtteyden ydintä, ainakin sen kannalta miten itse määrittelen itseni nörttinä. Nörttitytöt järjestää yhteislähdön tapahtumaan tarkoituksena tutustua mm. muinaisiin lautapeleihin. Historiasta kiinnostuneelle Tieteiden talolta löytyy myös luentoja aina muinaisesta Assyriasta Suomen keskiajalle ja kuolinsyihin 1700-luvulla saakka. Lyhyillä luennoilla pääsee tutustumaan myös mm. tulevaisuuteen, nykynuoriin, suomen kieleen ja tähtitieteeseen. Itse pääsee kokeilemaan esimerkiksi nuolenpääkirjoitusta ja matemaattiseen kuvanmuokkaukseen. Tanssiin tutustutaan sekä opetustuokioissa (fusku, tango, Swedish fox) että luennoilla. Jokaiselle löytynee jotakin, ja ehkä tieteelliset seurat yleisemminkin käyvät tutuksi.

Tiededisco löytyy ravintola Duvrovnikista. Siellä pääsee bailaamisen lisäksi kuuntelemaan lyhyitä tietoiskuja ja paneeleita rakkaus-teemalla. Kaupunginmuseolla puolestaan puhutaan seksistä. Tiedekulmasta löytyy ”Elävä tiedekirjasto”, josta löytyy juttuseuraksi ”ikioma professori, jatko-opiskelija tai tutkija”, joka kuulostaa kenties hienoimmalta kaikista hienoista tieteiden yön konsepteista.

Näiden lisäksi ohjelmaa järjestetään klo 17–23 välillä myös mm. Ateneumissa, Tiedekirja-kirjakaupassa ja Yliopistomuseossa. Koko ohjelma löytyy täältä: https://www.tieteidenyo.fi/.

Kuvituskuva, pylväs punaisella taustalla

Lähde: Tieteiden yö / Tieteellisten seurain valtuuskunta

Tieteiden yö ja tieteelliset seurat

Tieteiden yötä on järjestetty vuodesta 2003 Suomen suurimman tiedetapahtuman Tieteiden päivän yhteydessä, eli joka toinen vuosi Helsingissä tammikuussa. Tästä vuodesta alkaen tapahtumasta on tarkoitus tulla jokavuotinen. Tieteiden yö tuo tiedettä kaikille eli niin kutsutulle suurelle yleisölle, eikä onneksi ole ainoa vastaava tapahtuma. Myös yliopistot ja toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tiedekeskus Heureka popularisoivat tiedettä omilla tavoillaan.

Tieteiden yön järjestää Tieteellisten seurain valtuuskunta eli tuttujen kesken TSV. TSV tukee tiedonvälitystä ja julkaisutoimintaa ja erilaisten tieteellisten yhteisöjen yhteistoimintaa. Käytännössä yhteistapahtumien järjestämisen lisäksi TSV esimerkiksi jakaa apurahoja tieteelliseen julkaisutoimintaan ja kouluttaa jäsenseurojensa toimijoita. Valtuuskunnan muodostavat tieteelliset seurat ja neljä tiedeakatemiaa. Tässä välissä haastan lukijaa, ja kysyn, kuinka monta tieteellistä seuraa arvelisit Suomesta löytyvän? Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa, mutta itse ainakin yllätyin siitä, että valtuuskuntaan kuuluu kokonaista 275 seuraa! TSV:n internetsivuilla esitellään joka kuukausi yksi näistä seuroista, ja sarja onkin hyvä tapa perehtyä siihen, miten moninaista toimintaa tieteellisissä seuroissa tapahtuu.

Tieteellisiä seuroja on kaikenkokoisia ja näköisiä, ja ne järjestävät monenlaista toimintaa. Osa keskittyy nimenomaan tiedeyhteisölle suunnattujen teosten julkaisemiseen ja seminaareihin, mutta monet seuroista suuntaavat ison osan tapahtumistaan nimenomaan kenelle tahansa kiinnostuneelle. Ymmärtääkseni suurimpaan osaan seuroista saa liittyä kuka tahansa aiheesta innostunut. Ammatikseen tiedettä tekeville seurat muodostavat oman yhteisön, joka ei ole suoraa riippuvainen yliopiston kaltaisista instansseista vaan on itsenäinen toimija. Tässäkin kohtaa, kuten usein tutkijan työssä, ammattirooli ja vapaa-ajan roolit sekoittuvat: tieteellisissä seuroissa toimitaan vapaaehtoisesti ja varsinaisen työn ohella, vaikka oikeastaan usein ollaan erään tutkijan työn tärkeimmän aspektin äärellä: tutkimustiedon tuomisessa laajemmalle yhteiskuntaan.