Alustat: PlayStation 4
Kehittäjä: Guerrilla Games
Julkaisija: Sony Interactive Entertainment
Genre: toimintaseikkailu
Ikäraja: 16
Horizon Zero Dawn on toiminnallinen seikkailu, joka sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen. Ihmiskunta on jakautunut alkukantaisiin heimoihin ja luonnossa mylläävät pienriistan lisäksi vaaralliset mekaaniset eläimet. Muutamien viime vuosien aikana robottieläimet ovat alkaneet käyttäytyä yhä aggressiivisemmin ihmisiä kohtaan ja myös uusia petoja on alkanut ilmestyä.
Päähenkilö Aloy on asunut koko ikänsä nora-heimon hyljeksittynä kasvatti-isänsä Rostin kanssa. Muut heimon jäsenet eivät saa puhua tai käydä kauppaa heidän kanssaan, eikä heillä ole mitään asiaa norien asutuskeskuksiin. Heimon sääntöihin kuitenkin kuuluu, että myös hylkiöt saavat ottaa osaa vuosittain järjestettävään aikuistumisriittiin. Riittiin kuuluu mekaanisten eläinten metsästämistä sekä juoksukilpailu, ja voittaja saa pyytää heimoa johtavilta matriarkoilta mitä tahansa. Aloy on päättänyt voittaa, sillä hän haluaa tietää totuuden äidistään ja syyn siihen miksi hänet on karkotettu.
Näistä lähtökohdista alkaa Aloyn matka, joka vie hänet kauaksi kotikulmiltaan, kun hän yrittää selvittää samanaikaisesti syntyperänsä sekä konevitsauksen salaisuuksia. Apuna hänellä on salaperäinen focus-laite ohimollaan, jonka hän löysi lapsena kielletystä paikasta, metallimaailman raunioista. Laitteen avulla hän pystyy näkemään koneiden heikkoudet ja reitit, sekä käyttämään muinaista teknologiaa jota monista raunioista löytyy. Matkansa alussa hän löytää myös tavan, jolla kesyttää koneita ja pian matkustaminen käykin paljon helpommin niiden selässä.
Aloy
Pelaaja näkee alussa vilauksen Aloyn nimeämistilaisuudesta ja lapsuudesta välivideon ja tutoriaalin aikana. Hahmoon muodostuu näin paljon tiukempi side kuin yleensä ja hänen kokemansa epäreilu kohtelu sekä aikuisten että lasten taholta saa kannustamaan hänen onnistumistaan entistä enemmän.
Aloy on nokkela, sanavalmis, itsepäinen, rohkea ja määrätietoinen nuori nainen, jonka sankarin matkaa on upeaa seurata. Hän kommentoi koko ajan näkemäänsä ja kokemaansa joko itselleen tai matkakumppaneilleen ja se syventää hahmoa. Vaikka sitä ei tuodakaan mitenkään esille, sille on myös tarinallinen syynsä: Aloy on kasvanut aikuiseksi ilman ystäviä, vähäpuheisen ja karskin kasvatusisänsä kanssa. Ei siis mikään ihme, että hän puhuu itsekseen. Dialogivaihtoehdoissa muiden kanssa voi valita ystävällisen, nokkelan tai aggressiivisen vastauksen välillä.
Romanssia tästä pelistä ei löydy, johon suhtaudun ristiriitaisesti. Toisaalta olen samaa mieltä kuin pelin kehittäjätkin: Aloylla on selkeä päämäärä ja raudanluja tarmo saavuttaa se. Siinä ei ole aikaa romanssin virittelyyn. Toisaalta jäin sitä kuitenkin kaipaamaan, etenkin kun dialogin puolesta olisi ollut selkeästi kolme vaihtoehtoa tarjolla. Ehkä siihen palataan tulevissa osissa, sillä Aloyn käytöksessä oli kyllä vihjeitä romanssin mahdollisuudesta.
Noin puolessa välissä päätehtävää Aloy saa itselleen liittolaisen, joka tuntuu tietävän menneisyydestä enemmän kuin hän. Tämä mysteerinen mies ei kerro itsestään juuri mitään, mutta ohjaa ja suorastaan vaatii Aloyta tutkimaan raunioita ja tekemään asioita joihin hän ei itse pysty.
Hän suhtautuu naiseen alentuvasti, nälvii, määräilee ja haukkuu häntä. Aloyta ajaa ensisijaisesti eteenpäin halu tietää itsestään, alkuperästään ja äidistään lisää, mutta se ei ole tarpeeksi ylevä motivaatio miehelle, joka haluaa tietää metallimaailmasta ja sen muinaisista asukkaista kaiken. Aloy sanoo hänelle kyllä vastaan ja kuittailee nokkelasti, mutta loppujen lopuksi kuitenkin tekee mitä hän käskee. Tämä epätasapainoinen suhde vaivasi minua koko pelin ajan. Sillä tunnutaan alleviivaavan Aloyn nuoruutta ja kokemattomuutta negatiivisen kautta. Mies on kyllä mielenkiintoinen hahmo, mutta hänet olisi voitu tuoda seikkailuun tavalla, joka ei kyseenalaista päähahmon tavoitteita ja toimia.
Maailma
Koneiden valloittama maailma on äärimmäisen kaunis. Vuorokauden ja säiden vaihtelun myötä maisemat kylpevät milloin nousevan auringon ruusunpunaisessa valossa, milloin synkkenevät sateen ja myrskyn yllättäessä. Aloy vaeltaa tuulessa lainehtivassa ruohikossa, kiipeää lumisilla vuorilla ja taivaltaa punaisella aavikolla. Kone-eläimet vaihtelevat maaston mukaan ja ne muistuttavat ulkonäöltään ja käytökseltään oikeita eläimiä. Tavallisempien tapausten kuten hevosten ja biisoneiden lisäksi heidän joukossaan on kuitenkin hirmuliskoja muistuttavia jättejä, jotka on varustettu valtavilla tykeillä. Oikeitakin eläimiäkin luonnosta löytyy, mutta ei tavallista villisikaa isompaa.
Aloy kohtaa matkansa aikana neljä suurempaa ihmisheimoa, mutta muihinkin heimoihin viitataan. Nämä neljä ovat nimeltään nora, carja, oseram ja banuk. He eroavat toisistaan pukeutumisen, asumisen, uskonnon ja käyttäytymisen suhteen.
Nora-heimon jäsenet asuvat vaatimattomasti pienissä kylissä, palvovat jumalatarta ja yhteiskunta on matriarkaalinen. He vaativat sääntöjen noudattamista ja ovat eristäytyneet omasta tahdostaan muista heimoista. Carja-heimo asuu suuressa kaupungissa, jossa on myös jonkin verran mekaanista teknologiaa kuten hissejä. He ovat ylemmyydentuntoisia ja kutsuvat nora-heimon jäseniä villeiksi, vaikka he ovat juuri päässeet itse eroon hullusta kuninkaasta, jonka johdolla muiden heimojen jäseniä siepattiin uhrattavaksi auringolle. Uusi hallinto ja esimerkiksi naisten pääsy kunnioitettuun metsästysklaaniin on herättänyt eripuraa ja osa heimosta on lähtenyt omille teilleen. Oseram-heimo vaalii sepäntaitoja ja he ovat kehittäneet myös ampuma-aseita. Vaeltavista banukeista tavataan vain pieni osa, mutta heihin päästään tutustumaan joulukuussa julkaistavassa maksullisessa lisäosassa. Yhteistä heimoille tuntuu olevan se, että mekaanisten eläinten osia käytetään koristautumiseen ja osana vaatteita, eikä ihonvärin tai sukupuolisen suuntautumisen takia syrjitä.
Maailma on valloittava sekoitus fantastisia elementtejä sekä rappeutunutta scifiteknologiaa. Päätarina sieppaa mukaansa ja onnistui yllättämään jopa tällaisen scififanin tuoreen tuntuisilla käänteillään siitä, miten nykytilanteeseen päädyttiin. Vahva teemamusiikki sekä lokaatioiden omat musiikit vahvistavat tunnelmaa hienosti ja ääninäyttely on huipputasoa. Erityisesti tietysti ihastuttaa Ashly Burchin Aloy, mutta Lance Reddick on aina vakuuttava myös vaikka en hänen roolihahmostaan pitänytkään.
Mekaniikka
Tuntuu siltä, että Guerrilla Games on poiminut toimivia mekaniikkoja muista suosituista pelisarjoista ja on yhdistänyt ne todella toimivaksi kokonaisuudeksi omaan peliinsä.
Tallennus tapahtuu leirinuotioilla ja pienriistaa käytetään varusteiden paranteluun. Karttaan avautuu lisää tietoa, kun kiipeää huiman korkean robottieläimen päälle sekä erilaiset asukokonaisuudet ja niiden parantelu vaikuttavat positiivisesti taisteluun. Päätehtävissä ja sivutehtävissä on mainittu suositeltu kokemustaso.
Keräämisestä ja nikkaroinnista pitäville pelaajille löytyy tästä pelistä paljon iloa. Erilaisilla kasveilla täytetään ensiapupussukka ja niistä valmistetaan yhdessä riistan kanssa parantavia juomia. Risuja ja robottieläinten ruhon osia käytetään aseiden ja ansojen valmistamiseen. Robottieläimistä saadaan myös rahana käytettäviä metallinpalasia. Puhdasta keräilyviettiä voi sammuttaa etsimällä maastosta kahvikuppeja, mekaanisia kukkia, äänitteitä ja erilaisia teksti-ja videokatkelmia. Kahvikuppien, kukkien ja tiettyihin lokaatioihin perustuvien äänikatkelmien löytöavuksi voi ostaa kauppiailta karttoja mutta ikävä kyllä metallimaailman tapahtumia valottavien tekstikatkelmien löytäminen on puhdasta onnenkauppaa.
Taistelu tapahtuu pääasiassa jousella ja sauvalla, mutta erityisesti isompien vihollisten kaadossa erilaiset ansat sekä pommit ovat tarpeen. Myöhemmin saatavilla on myös ampuma-aseita, joista erityisesti tearblaster on aivan korvaamaton jättidinojen kanssa painiessa. Vaikka vihollisia tulee vastaan joka paikassa, on niitä ihanan helppo karauttaa karkuun, jos ei taistelu maita sillä hetkellä. Tähtääminen ja varsinainen taistelu ovat mukavan vaivattomia, vaikka välillä taktikointi onkin tarpeen ja isot viholliset nostattavat pulssin korkealle. Kokemustasojen noustessa on mahdollista kehittää kykyjä kolmesta kykypuusta, jotka vaikuttavat taisteluun, hiipimiseen ja keräilyyn.
Päätarina on jaettu kahteen tarinalinjaan jotka voi suorittaa aika lailla omaan tahtiin. Sivutehtäviä on omaan makuuni oikein sopivasti ja ne ovat tarpeeksi erilaisia, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Välillä etsitään kadonneita ihmisiä tai varastettuja asioita, välillä tutkitaan eläinten outoa käytöstä. Usein ne silti vaativat jossain vaiheessa mekaanisten eläinten metsästämistä. Päätehtävä vaatii myös ihmisten tappamista. Päätarinan voi ilmeisesti pelata läpi 30 tunnissa, mutta omassa pelikellossani oli noin 80 tuntia kun sain pelin päätökseen. Enkä ole saanut vielä edes kerättyä kaikkea!
Lopuksi
Julkaisun jälkeen peliin on lisätty New game + sekä uusi vaikeustaso ja joulukuussa on tosiaan tulossa lisäsisältöä. Jatko-osakin on jo ilmeisesti suunnitteilla. Suosittelen peliä lämpimästi kaikille enkä malta odottaa, että pääsen pelaamaan seuraavan osan Aloyn tarinaa. Minulle Horizon Zero Dawn on vuoden peli, vaikka vuotta on vielä aika paljon jäljellä.
Tiivistelmä:
+ Upea naispäähenkilö
+ Henkeäsalpaavat maisemat
+ Mukaansatempaava scifivaikutteinen tarina
-Mysteerimiehen määräily ja nälvintä
Minäkin pidin todella paljon tästä pelistä. Minulla oli vain pieni ongelma pelin kameran kanssa, varsinkin joskus kun hiippaili korkeassa ruohikossa tai sen tapaisessa ja halusi ampua jousella niin välillä ei nähnyt yhtään mitä tähtäsi, kun kamera näytti vain sitä ruohikkoa. Mutta tämä taitaa olla minun ainut ärsytyksen kohde.
Komppaan ehdottomasti vuoden peliksi, tällä hetkellä myös varmasti PS4:n paras peli. Itselläni ongelmaksi muodostui turhan alhainen level-katto (50 tuli täyteen hyvissä ajoin ennen pelin loppua), mikä myös syö newgame+ -moodin iloa. Mutta ehkä Frozen Wilds tuo tähän korjausta!
Ultravaikea suoritettu ennen sitä tosin tuli läpästyy vaikea ja tosivaikea. Nyt ois valehtelematta neljäs peluukerta menos. Mietin että millohan sitä kyllästyy ku witcher kyllästytti jo 20 tunnin kohal. Tätä vedetty 200h eikä vieläkää tunnu et kaikista torneista ja landcapeista on tarpeeks kuvia.