Kirjoittajalla soi tekstin luomisen ajan päässä Muumilaakson tarinoiden tunnusmusiikki. Mikäli se siirtyi sinullekin: ole hyvä. Ei kestä kiittää.

 

Muumien luoja, kirjailija-taiteilija Tove Jansson vuonna 1956. © Muumimuseo

 

Kuinka moni on käynyt Muumilaaksossa? En nyt tarkoita sitä Naantalissa sijaitsevaa suurta leikkikenttää, vaan Tampereen Taidemuseon Muumilaaksoa. Sitä, joka aikanaan, vuonna 1987 avattiin kirjasto Metson kellariin, ja muutti tänä vuonna Tampere-taloon. Uuden Muumimuseon avajaisia vietettiin 17.6.2017, eli kyseessä on erittäin tuore tapaus.

 

Muumipeikko ja esi-isä. © Tove Jansson / Muumimuseo

Muumilaakso, nykyisin viralliselta nimeltään Muumimuseo pitää sisällään kattavan kokoelman sekä Tove Janssonin että tämän elämänkumppanin, taidegraafikko Tuulikki Pietilän töitä niin yksittäisinä piirroksina, maalauksina kuin kokonaisina kirjoinakin, sekä itselleni tärkeimpinä ja vaikuttavimpina Janssonin, Pietilän sekä lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistolan luomat kolmiulotteiset muumikuvaelmat. Kuvaelmissa kuvataan Muumilaakson tarinoista tuttuja tapahtumia ja asioita, ja näyttelyn suurimpana kuvaelmana kävijä voi tutustua kaksimetriseen Muumitaloon. Itselleni Muumilaaksossa työskentelyn aikaan kuvaelmista rakkaimmaksi nousi Kuusi, joka pohjautuu Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjan saman nimiseen joulutarinaan. Myös kaksimetrinen Muumitalo on vaikuttava ilmestys, ja talon tutkiminen vintiltä hillokellariin on joka kerta yhtä viihdyttävää. Olen myös varma siitä, että Esi-isä ei kiusallaankaan suostu pysymään aloillaan yhdessä huoneessa…

Vaikka tänä vuonna tuli kuluneeksi jo 16 vuotta Tove Janssonin kuolemasta, muumien ajankohtaisuus pitää sinnikkäästi pintansa. Muumi-kirjoista löytää elämänohjeita, pannukakkureseptejä ja lohdullisia sanoja joka kerta ne avatessaan, eikä se televisiosarjakaan mitään huonoa katsottavaa ole.

 

Itse olen vältellyt Naantalin Muumilaaksoa tehokkaammin kuin kausi-influenssaa, mutta tamperelaisen Muumilaakson penkeillä olen kuluttanut tunnin jos toisenkin. Vuosituhannen vaihteessa Tampereen Taidemuseo haki museoavustajaa museoihinsa eri mittaisiin projekteihin, ja sen jälkeen kun Suomen Jääkiekkomuseo oli muutettu Hakametsän jäähallista museokeskus Vapriikkiin pääsin tutustumaan Janssonin ja Pietilän elämäntyöhön oikein pidemmän kaavan kautta. Jokin aika myöhemmin osasin ulkoa pitkiä pätkiä Muumi-kirjoista, ymmärsin vähän ehkä liikaakin japania ja osasin vaihtaa uskomattoman pieniä lamppuja. Siksi juuri, ja siitäkin huolimatta Muumilaaksolla tulee aina olemaan erityinen paikka sydämessäni. Kukapa nyt inhoaisi olla töissä Nuuskamuikkusen ja hattivattien kanssa?

Muumimuseon yhteydestä löytyy myös lukukirjasto, joka sijaitsee Tampere-talon pääaulassa. Sinne voi poiketa milloin vain talon ollessa auki. Lukukirjastosta löytyy muumikirjoja lähes 20 eri kielellä sekä Tove Janssonista kertovia teoksia, joten kyseessä on melkoinen aarreaitta. Muumimuseo ja lukukirjasto sopivat varmasti kaiken ikäisille kävijöille, ja odotankin innolla pääseväni itse katsomaan, millaiseksi kokoelma on uusissa tiloissa muotoutunut.

Muumitalo. © Jari Kuusenaho / Tampereen Taidemuseo

 

Tampere-talon Muumimuseo sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 55, Tampere.