Iina Karasti valmistui viime jouluna yhteisöpedagogiksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja käsitteli opinnäytetyössään fan fictionia Suomessa. Hän on harrastanut 13 vuotta fan fictionia, kirjoittaen ja lukien. Vapaa-ajallaan hän harrastaa muun muassa cosplayta ja fanivideoiden tekoa.

Pitkän linjan fan fiction -harrastajana ja yhteisöpedagogiopiskelijana sain yhdistettyä nämä kaksi asiaa opinnäytetyöhöni. Fan fictionista on tehty häviävän vähän laajamittaista suomalaista tutkimusta harrastajien näkökulmasta, joten päätin muuttaa asian. Tein koulutukseni lopputyökseni tutkimuksen fan fictionista Suomessa.

Fan fictionin nykyhistoria alkaa 1960-luvulta Star Trekin myötä, mutta esimerkiksi jo 1300-luvulla Danten kirjoittama kirja, Inferno, voidaan laskea self-insert ficiksi. 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta tunnetaan paljon Jane Austenin ja Doylen kirjoista kirjoitettuja ficcejä. Teknisesti ottaen myös kaikki kuningas Arthurista kerrotut tarinat ovat fan fictionia, eli fan fiction on ollut olemassa hyvin pitkään.

Henry Jenkinsin tutkimus Textual Poachers kertoo tarkasti ja seikkaperäisesti erilaisia genrejä, teemoja ja tabuja, joita fan fictionissa käsitellään. Jenkinsin lisäksi Kristina Busse ja Karen Hellekson ovat tehneet merkittävää tutkimusta fan fictionista.

Suomessa Kaarina Nikusen Fanikirja on hyvä esimerkki, miten fan fiction on mukana fanitutkimuksessa. Fan fiction on lähinnä sivuhuomautus koko kirjassa. Leena Viitanen on tehnyt suomalaisen fan fictioniin keskittyvän tutkimuksen, jossa hän käsittelee kirjallisuustieteellisestä näkökulmasta fan fictionia vertailemalla ficcejä keskenään. Samalla hän käsittelee hyvin fan fictionin monimutkaisia termejä.

Fan fiction tutkiminen on hyödyllistä konkreettisesti esimerkiksi nuorisotyössä. Maija Pietilä toteutti vuonna 2013 opinnäytetyön, jossa tutki fan fictionia harrastavien nuortenkirjaston käyttöä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 66 prosenttia kyselyyn vastanneista harrastajista toivoisi nuortenkirjastolta jonkinlaista fan fictioniin liittyvää toimintaa.

Tutkimusprosessi

Tehdessäni tutkimusta minulla oli kaksi tutkimuskysymystä; ensisijainen oli, että millainen on fan fiction ilmiönä Suomessa; toissijainen kysymys oli, millainen on fan fiction -yhteisö Suomessa. Halusin tehdä kattavan tutkimuksen, enkä siksi rajannut juurikaan aihetta.

Näihin hain vastauksia nettilomakkeella sekä kahdella ryhmähaastattelulla. Ihan alkuun päätin, että saan aineiston kasaan nettikyselylomakkeella parhaiten. Nettilomakkeen kysymykset olivat melko kvalitatiivisia, koska uskoin, että avoimilla kysymyksillä saisin parhaiten vastaajista asiaa irti. Kehitin nettilomakkeen teoriatiedon ja etukäteistiedon pohjalta. Ryhmähaastattelurungon kehitin nettilomakkeen vastausten pohjalta, jotta voisin syventää teemoja, joita vastauksista ilmeni.

Nettikyselylomakkeeseeni tuli 462 vastausta ja lisäksi pidin kaksi ryhmähaastattelua, joissa oli yhteensä kuusi haastateltavaa. Valtavasta, rikkaasta materiaalista nousi esiin yhteensä 17 vahvaa teemaa, mutta kaikkia näitä en toki voinut opinnäytetyössä käsitellä. Valitsin teemoista kuusi tärkeintä ja nämä olivat yhteisö, fandomit, kirjoittaminen, erotiikka, entä jos -asetelma ja elämäntapa.

Vastaajista suurin osa oli naisia ja tämä sopii yhteen myös aikaisempia tutkimusten kanssa. Yllättävää oli kuitenkin, että kohta ”muu sukupuoli” oli kaksi kertaa suositumpi kuin kohta ”miehet”. Henkilökohtaisesti harrastajana tämä ei ollut yllättävää, mutta on hyvä, että sen voi huomata näin tieteellisesti.

Teemat

Yhteisö – ”On helpompi olla ylpeä faniudestaan, kun tietää, ettei ole yksin.”

Vastaajat kokivat, että fan fictionin parista löytää helpommin samanhenkisiä ihmisiä kuin muualta elämästä. Fan fiction myös yhdistää heti, jos tapaa toisen harrastajan. Se on se joka klikkaa ihmisten välillä, jopa enemmän kuin mikään muu yhteinen asia.

Fan fiction auttaa ystävystymään silloin, kun se muuten on vaikeaa. Vastaajat kertoivat, että heillä on aluksi ollut fan fiction -kavereita, joista on muodostunut myöhemmin pitkäaikaisia ystäviä, joiden kanssa voi jutella muustakin kuin fan fictionista.

“Olen saanut paljon ihania ystäviä, joita en ole tavannut ilman fanfictionia. Olen hyvin introvertti, enkä saa ystäviä helposti, joten tämä harrastus on antanut minulle todella paljon.”

Vastaajat jakautuivat aika lailla puoliksi, kysyttäessä onko fan fiction -yhteisö yhtenäinen. Jotkin fandomit ovat vastaajien mukaan yksinään hyvin yhtenäisiä, mutta koko harrastajakunta on jakautunut kuppikuntiin. Vastaajien mukaan yhteinen piirre kaikissa fan fictionia harrastavissa on tietynasteinen ennakkoluulottomuus.

Yhteisön huonoiksi puoliksi koettiin kiusaaminen ja trollaaminen. Foorumien ja sosiaalisen median anonyymius helpottaa tällaista toimintaa. Esimerkiksi parituksista riitely koettiin huonoksi puoleksi. Riitely eskaloituu ja voidaan mennä henkilökohtaisuuksiin, kun nimimerkin takaa on helppo huudella. Kaikki tätä asiaa käsittelevät vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että nämä kiusaajat ovat äänekäs marginaali, eikä suuria epäkohtia nähty yhteisössä.

Vastaajista kukaan ei ollut koskaan ollut mukana paritussodissa, he vain kertoivat nähneensä riitelyä foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.

Myös ulkopuolisten ennakkoluulot koettiin epäkohdaksi ja monet kertoivat, että fan fictionin kuvaillaan usein olevan teinityttöjen homopornoa netissä. Vastaajat kokivat, että tämä johtuu vain tietämättömyydestä. Jotkut kertoivat, etteivät tykänneet, että lähipiiri tiesi heidän ”teinimäisestä harrastuksestaan”.

Samaan aikaan osa vastaajista oli sitä mieltä, että ennakkoluulot ovat jo hälvenneet, koska media on alkanut noteerata fan fictionin nuorten harrastuksena. Koettiin, että valtaväestö tietää harrastuksesta, eikä väärinkäsityksiä ole enää niin paljoa.

Vastaajien mukaan vuorovaikutus muiden harrastajien kanssa tapahtuu lähes kokonaan netin kautta. Suuri osa harrastajista ei tapaa koskaan muita harrastajia kasvotusten.

Osasyy tälle on se, että osa lomakkeeseen vastanneista on entisiä harrastajia, mutta syynä on myös se, että vuorovaikutus todella tapahtuu netissä. Tämä koettiin normaalina, eikä kukaan ollut sitä mieltä, etteikö fan fiction olisi silti sosiaalinen harrastus. Sosiaalisuus netissä koettiin helpompana ja luontevampana kuin kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus.

Fanien vuorovaikutus tapahtuu netissä.

Fandomit – Toinen perhe

Vastaajat kertoivat lähes aina kuuluvansa useampaan fandomiin. Fandomiin kuuluminen on osa arkielämää, se näkyy puhetavassa, jutellaan fandomeista kaverien kanssa. Jutellessa fan fiction ja fandomit tulevat aina jotenkin esille, vaikka aluksi oltaisiinkin juteltu ihan muusta.

Fandomien kuvailtiin olevan kuin perheitä. Monet kokivat myös, että jotkut tietyt fandomit ovat riitaisempia kuin toiset, mutta suurin osa koki että fandomeissa kaikki otetaan mukaan ja huomioon, eikä ketään syrjitä.

Tumblr mainittiin paljolti osana fandomeita. Tumblrin kautta on helppo löytää samoista fandomeista kiinnostuneita ihmisiä. Siellä on myös helppo jakaa ja löytää ficcejä. Tumblrissa kuitenkin oli vastaajien mukaan enemmän anonyymia vihaa kuin foorumeilla. Toisaalta Tumblrin koettiin herättäneen esimerkiksi henkiin kuolleita fandomeita ja monipuolistaneen niitä.

Fandomiin kuulumisen koettiin olevan nykyään yleismaailmallista. On mahdollista kuulua taitoluistelu-fandomiin tai japanilaisten ääninäyttelijöiden fandomiin tai vaikka Kummeli-fandomiin eikä siihen kuulu suurempaa intohimoista fanitusta saati fan fictionia. Monet Tumblrin fandom-käyttäjistäkin ovat kasuaali-faneja.

Kirjoittaminen – Kollektiivinen kirjoituskoulu

Fan fictionin koettiin harjoittelualustana kirjoittamiselle. Fan fictionin kautta voi harjoitella erilaisia tekstilajeja, kertojaratkaisuja, maisemankuvausta ja teeman kannattelua, kun ei tarvitse käyttää aikaa hahmojen ja maailman luomiseen. Tämä opettaa paljon kirjoittamisesta. Fan fictionin kirjoittaminen koettiin helppona, koska hahmot ja maailma ovat valmiina ja ne ovat tuttuja kirjoittajalle.

Ficeissä voi täyttää unelmiaan ja monet kertoivat, että tarinassa voi parittaa itsensä vaikka rakastamalleen hahmolle tai sijoittaa itsensä haluamaansa seikkailuun lempihahmonsa kanssa. Se on kuin hengailisi hahmojen kanssa ja on viihdyttävää. Se on kanava toteuttaa itseään.

Ficeissä voi myös yksinkertaisesti käsitellä vaikeita henkilökohtaisia asioita ja purkaa ajatuksiaan. Ficit koettiin rentoutumistapana, joka vie ajatukset nopeasti muualle ja vähentää stressiä. Parissa vastauksessa kerrottiin, että fan fictionin kirjoittaminen oli auttanut vaikean masennuksen yli.

“Löysin fanfictionin teininä ollessani erittäin masentunut ja se toi minulle lohtua ja vei ajatukseni pois elämästäni. Silloin fanfiction oli minulle kaikki kaikessa, se oli turvasatama, johon paeta, kun seinät kaatuvat päälle. Nämä tarinat tarjosivat minulle myös yhteisön kirjoittajia, jotka taistelivat samojen ongelmien kanssa ja fanfiction-yhteisö tuntui silloin kodilta. Vuosien saatossa fanfictionin merkitys on muuttunut, mutta yhä palaan rakkaiden ficcieni pariin ollessani surullinen ja koen valtavaa nostalgiaa niitä lukiessani. Yhä edelleen fanfiction tekee oloni turvalliseksi ja lämpimäksi.”

Fan fiction laskettiin usein osaksi kirjoittamisharrastusta ja se nähtiin ponnahduslautana isommille kirjoitusprojekteille. Monet kertoivat, että ovat innostuneet kirjoittamaan novelleja ja romaaneja fan fictionin kautta. Jotkut haluaisivat julkaista kirjan.

Fan fiction koettiin ainoana mahdollisuutena kirjoittaa luovaa tekstiä ja saada siitä kommentteja. Foorumeilla ja arkistoissa pystyy antamaan ficeille kommentteja ja monet käyttivät paljon aikaa hehtaarimaisiin kommentteihin. Palautteet kehittävät kirjoitustaitoa, sillä ne koettiin foorumeilla laadukkaiksi. Myös se, että itse antaa muille rakentavaa palautetta koettiin kirjottamista kehittäväksi.

Entä jos – ”Canon ei riitä”

Neljäs teema on entä jos -aspekti. Tämä oli tärkein syy kirjoittaa fan fictionia. Vastaajat kertoivat, että kun rakastaa jotain alkuperäisteosta paljon, ei malta jättää sen maailmaa ja vaan siihen on aina vain pakko palata. Fan fiction on mahdollisuus siihen.

Maailmoissa on vastaajien mukaan ihana elää, eikä koskaan voi spekuloida tarpeeksi juonikuvioita ja teemoja. Fan fictionista on vaikea päästä irti, kun spekulaatiota ei voi vain lopettaa.

Fan fiction antaa mahdollisuuden kertoa lisätarinoita. Mitä sivuhahmoille tapahtuu heidän menneisyydessään, kertomattomat taustatarinat joihin päätarinassa vain viitataan tai voi jatkaa tarinoita maailman tappiin asti. Kun jatkaa loppunutta tarinaa, hahmot eivät koskaan kuole ja voi olla rakastamassaan maailmassa niin kauan kuin haluaa.

Vastaajien mukaan ficcien maailma on paljon vapaampi kuin alkuperäisteoksien tai oikean maailman. Fan fictionissa käsitellään paljon tabuja ja aiheita, jotka ovat arkielämässä epätavallisia. Näin voi käsitellä arkojakin aiheita, koska fan fictionissa kaikki on sallittua ja mahdollista.

Ficcien kautta pystyy myös korostamaan marginaaliryhmiä, joita vastaajien mukaan harvoin käsitellään valtavirtamediassa. Vastaajat kertoivat, että ficissä saattoi käsitellä esimerkiksi omaa seksuaalista suuntautumistaan kirjoittamalla hahmon edustamaan seksuaalivähemmistöä, mitä tämä ei alkuperäisteoksessa välttämättä ollut.

Vastaajien mukaan alkuperäisteoksissa on harvoin tai ei lainkaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustajia. Valtavirtamedian tarinat eivät kiinnostaneet vastaajia, koska ne on tehty houkuttelemaan mahdollisimman suurta yleisöä ja tuottamaan rahaa käyttäen ”Hollywood-logiikkaa”. Fan fiction koettiin ennakkoluulottomaksi tavaksi tuoda iloa itselle ja lukijoille. Ficcaajat haluavat kyseenalaistaa valtavirtamediaa, jossa päähenkilö on valkoinen heteromies.

“Näin biseksuaalina naisena, joka on helkkarin kyllästynyt heteronormatiivisuuteen ja miespäähenkilöihin elokuvissa, sarjoissa etc, minusta on myös mukavaa se, että ainakin fan fictionissa ei-heterot pääsevät seikkailemaan ja rakastumaan.”

Erotiikka – Turvallista homopornoa

Slash oli vastaajien mukaan tärkeä osa fan fictionin erotiikkaa. Slashia luettiin mieluummin kuin pornoa katsottiin, mutta slashia ei luettu slashin takia, vaan hyvän hahmokemian takia. Pornosta ei vastaajien mukaan myöskään löydy hyvää homopornoa, joten siksi ajauduttiin fan fictionin pariin. Nuorena kiinnostus seksiin ajoin eroottisen fan fictionin pariin.

Eroottisen fan fictionin kautta vastaajat kertoivat pystyvänsä käsittelemään myös omaa seksuaalisuuttaan. Sitä on turvallista lukea ja se tehdään omilla ehdoilla. Pornossa ei vastaajien mukaan aina tiedä mitä se sisältää, mutta fan fiction -foorumeilla on tarkat säännöt miten tarkkaan kuvaillusta seksistä tai esimerkiksi BDSM:stä pitää varoittaa, joten tietää aina mitä on lukemassa. Porno koettiin myös hyvin suoraviivaiseksi, kun eroottisessa fan fictionissa on kunnon tarina, jossa on mukana seksuaalinen jännite, joten se on siksi parempaa ja jännittävämpää.

“Myös porno on usein paljon laadukkaampaa kuin suoraan sanottuna tylsissä jyystövideoissa.”

Elämäntapa – Harmaata arkea

Suurin osa vastaajista koki, että fan fiction ei ole pelkkä harrastus. Se on jatkumo fanittamiselle ja yksi fanittamisen muoto. Fan fiction on ollut monilla niin pitkään elämässä, että se on arkipäivää, ”harmaata arkea”. Ficeissä on vaihtoehto todellisuudelle ja niihin pääsee nopeasti mukaan.

Vastaajista enemmistön mukaan fandomit ovat koko ajan mielessä ja se on normaali ajattelutapa. On suorastaan vaikea olla kasuaali-fani, kun kaikki vapaa-aika menee Tumblrissa tai foorumeilla tai keskustellen kaverien kanssa fandomeista.

Vastaajien mukaan ficcien lukemista vähätellään, vaikka se on vain yksi kirjallisuuden muoto, jota lukea. Fan fictionin lukeminen on vastaajien mukaan vain yksi lukemisen muoto aivan kuten minkä tahansa kirjan lukeminen.

“Fanfiction on rakas harrastus, joka on antanut paljon. En halua koskaan lopettaa.”

Yhteenveto

Fan fiction on mahdollisuus lujiin ystävyyssuhteisiin, kun sama harrastus yhdistää nopeammin kuin muu yhteinen tekijä. Fan fictionin kautta on mahdollista olla sosiaalinen, helpompaa olla sosiaalinen netissä. Harrastajat myöntävät, että joukkoon kuuluu trollaajia ja ikäviä ihmisiä, jotka ovat fan fiction -yhteisön huonoja puolia.

Monet edelleen kokevat ennakkoluuloja ja joutuvat leimatuiksi, harrastajat eivät halua kertoa edes läheisille harrastuksestaan. Harrastajien mukaan kirjoittajien taitoja vähätellään, eikä heidän taitojaan tunnusteta, vaikka ficit saattavat olla parempia kuin julkaistut kirjat.

Fan fiction on tapa käsitellä henkilökohtaisia asioita kuten seksuaalisuutta ja mielenterveysongelmia turvallisesti ja omilla ehdoilla, on jopa mahdollisuus saada vastakaikua muilta harrastajilta.

Fan fiction on alusta kirjoittamisen kehittymiseen, kun joku kommentoi ja antaa rakentavaa palautetta tekstistä. Se on mahdollisuus palata rakkaaseen alkuperäisteoksen maailmaan ja hengailla tuttujen hahmon kanssa vielä tarinan loputtua.

Fan fiction on uudenlainen tuottamisen muoto, ficcaajat luovat oman kulttuurinsa ja kuluttavat sitä yhtä aikaa. Foorumeilla ja arkistoissa on mahdollista kirjoittaa, lukea ja kommentoida samaan aikaan.

Fan fiction on elämäntapa, joka ulottuu monelle elämän alueelle. Se on koko ajan mukana arjessa ja se on elämän kokoinen.

 

Lähteet:

Abercrombie, Nicholas & Longhurst, Brian 2006. Fans and Enthusiasts. Teoksessa Busse, Kristina & Hellekson, Karen (toim.) Fan fiction Studies Reader. University of Iowa Press. 159-176.

Busse, Kristina & Hellekson, Karen 2006. Introduction: Work in Progress. Teoksessa Busse, Kristina & Hellekson, Karen (toim.) Fan Ficition and Fan Communities in the Age of the Internet: New Essays. Jefferson, North Carolina & Lontoo: McFarland & Company, Inc., Publishers. 5-32.

Busse, Kristina & Hellekson, Karen 2006. Fan Communities and Effect. Teoksessa Busse, Kristina & Hellekson, Karen (toim.) Fan fiction Studies Reader. University of Iowa Press. 131-137.

Jenkins, Henry 1992, Textual Poachers: Television Fans & Participatory Culture. New York & London: Routledge.

Nikunen, Kaarina 2008. Televisio ja fanius – Verkon Varassa. Teoksessa Nikunen, Kaarina (toim.) Fanikirja: Tutkimuksia nykykulttuurien fani-ilmiöistä. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus. 184-199.

Nikunen, Kaarina 2005. Faniuden aika. Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteesta Suomessa. Tampere: Tampere University Press

Pietilä, Maija 2013. Fanifiktio ja nuortenkirjastotyö: Onnistunut parisuhde?: Fanifiktioharrastajien huomiointi nuortenkirjastotyössä. Opinnäytetyö. http://www.theseus.fi/handle/10024/66474. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Viitanen, Leena 2008. Fanfiction kirjallisuutena eli kuinka koulukiusaajasta tuli seksikäs sankari. Tampere. Tampereen yliopisto.