Team Fortress 2 on Valven vuonna 2007 julkaisema joukkuepohjainen räiskintäpeli. Sellaisena se onkin erittäin toimiva, mutta virtaviivaisen yksinkertainen; kaksi joukkuetta pamauttelee toisiaan palasiksi eri hahmoilla, eri syistä ja eri kartoilla uudestaan ja uudestaan.

Siksi onkin pakko sanoa, ettei Team Fortress 2:den lisenssisarjakuvalla ole mitään oikeutta olla niin hyvä kun se on. Se tasapainottelee mestarimaisesti räikeän parodian ja vakavan eeppisyyden välillä, kurkkailen suvereenisti puolelta toiselle. Yllättävintä kuitenkin oli, kuinka vahvoja tähän yltiömaskuliiniseen peliin pohjautuvan tarinan naishahmot ovat.

 

Sananen itse pelistä

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, Team Fortress 2 on pelinä varsin suoraviivainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sillä olisi vahvaa identiteettiä.

Pelin ulkonäkö ja suunnittelu on karikatyyrimäistä ja liioiteltua kaikilla tasoilla. Hahmot ovat joko eri kansalaisuuksien karikatyyrejä (Venäläinen Heavy on isokokoinen voimamies, ranskalainen spy hienosteleva ja sivistynyt vakooja, ja niin edelleen) tai muuten vain elämää suurempia. Nämä hahmot, jotka ovat ylimalkaisuudessaan äärimmäisen mielenkiintoisia, olivat ensimmäinen perusta, jolle sarjakuvan tarinaa lähdettiin rakentamaan.

Toinen oli pelaaminen itse. Kuten hahmotkin, myös pelin väkivalta on viety äärimmilleen. Hahmot räjähtelevät kuollessaan verisiksi läiskiksi, ja koko peli on taistelua taistelun perään, joka ei näennäisesti lopu koskaan. Peli on täynnä väkivaltaa, mutta sekin on tosielämän väkivallan liioiteltua karikatyyriä.

Pelin hahmot ovat siis vastaus kysymykseen ”ketkä” ja sen väkivalta vastaa kysymykseen ”mitä”.

 

Sarjakuvan tarina lyhyesti

Näiden kahden perustuksen varaan Valve siis lähti rakentamaan pelinsä tarinaa, jota laajennettiin vähitellen päivitysten uumeniin piilotettujen vihjeiden ja lyhyiden sarjakuvien avulla. Lopulta kokonaisuus alkoi muodostumaan ja pelaajille selvisi, minkä puolesta he oikeastaan taistelevat.

Tarinaa on pitkälti, mutta pikakelaan sen, jotta pääsemme itse asiaan: Kaksi toisiaan vihaavaa veljestä käyvät palkkasoturijoukkojensa avulla loppumatonta sotaa toisiaan vastaan. Pattitilanne laukeaa, kun kolmas, kadonnut veli palaa kuvioihin. Tämä murhaa veljensä ja antaa palkkasotureille potkut päästäkseen käsiksi isänsä perintöyhtiön omaisuuteen, vain huomatakseen että tapahtumia sivusta seurannut Administrator on vienyt sen mennessään.

Sarjakuvan tapahtumat lähtevät kunnolla käyntiin, kun kuusi kuukautta kaiken tämän jälkeen Administratorin lähin apulainen saa tältä yksinkertaisen viestin: Kokoa tiimi takaisin yhteen.

On aika iskeä takaisin.

 

Yllättäviä naishahmoja

Kuten jo edellä tuli ilmi, kaikenlaisella raakuudella mässääminen on Team Fortressille ominaista. Sarjakuvan liioitteleva luonne nojaa hyvin mustaan ja makaaberiin huumoriin, joka on ikään kuin parodiaa toimintaelokuvien ihannoidusta väkivallasta. Tarinan teemat; väkivalta ja valta, on perinteisesti mielletty maskuliinisiksi asioiksi. Kun vielä ottaa huomioon, että pelin maailma on liioiteltu versio 1970-luvun Amerikasta, olisi voinut hyvin olettaa naishahmojen olevan sen ajan ”kodinhengettärien” karikatyyrejä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan naishahmot ovat menossa mukana ja likaavat kätensä aivan samalla tavalla kuin mieshahmotkin.

 

Administrator

Administrator on sarjakuvan naishahmoista eittämättä kaikkein korkea-arvoisin. Tämä vanha, näkyvästi elämänsä läpi itsensä kynsinyt nainen karjui (miespuolisille) pelihahmoille käskyjä jo alkuperäisessä pelissä, ja Administratorin valta-asema säilyy myös sarjakuvassa. Tämä on selvästi kaiken takana, vetämässä langoista kulisseissa ja juoksuttamassa tarinan ”sankareita” ympäri planeettaa omien tarkoitusperiensä vuoksi.

Administratorin valta on absoluuttista. Ei kuitenkaan minkään fyysisen uhan vuoksi, vaan puhtaan auktoriteetin. On selvää, että kyseessä on nainen, jota ei kannata suututtaa. Vaikka tätä vastaan heitetäänkin ties minkälaisia pahiksia, tuntuu siltä, että Admninistratorilla on aina laajempi kuva tapahtuneesta kuin kellään muulla.

Edes lukija ei tiedä mitä tästä tulisi ajatella. Administator on sarjakuvan ”hyvisten” puolella, mutta tätä ei suinkaan esitetä hyveellisessä valossa. Kyseessä on verenhimoinen, julma ja häikäilemätön nainen, johon luottaminen olisi typerää. Mutta se tässä onkin niin virkistävää.

 

Miss Pauling

Miss Pauling on Administratorin oikea käsi. Tämän nuori, hiirimäistä sihteeriä muistuttava ulkonäkö voisi antaa kuvitella hahmon olevan pomoaan pehmeämpi, mutta asia ei suinkaan ole niin yksinkertaista. Pauling ei ole samanlainen ihmishirviö kuin Administrator, hänestä löytyy inhimillisyyttä ja aitoa rakkautta tovereitaan kohtaan, mutta se ei kuitenkaan tee hänestä mitenkään putipuhtoista.

Pauling tottelee Administratorin käskyjä kyseenalaistamatta. Hän sabotoi, kiristää ja murhaa ilman sen kummempia tunnontuskia ja ammattitaidolla, joka on vähintään muiden sarjan palkkasotureiden tasolla. Tällainen kylmä, laskelmoitu tehokkuus on ominaisuus, joka on usein varattu ainoastaan toimintaleffojen miestähdille.

 

Zhanna

Zhanna on palkkasoturiryhmän raskasase-expertin (tuttavallisesti Heavy) sisko, joka vedetään mukaan seikkailuun puolivahingossa. Ikänsä Siperian erämaassa elänyttä Zhannaa vallitsee humoristinen viattomuus, joka toimii vastapainona Administratorin ja Paulingin kyynisyydelle. Koska kyseessä on kuitenkin Team Fortress, ei Zhannan sinisilmäisyys ole esteenä vihollisten nippuun laittamiselle.

Komediaroolin lisäksi Zhannasta pistää esille tämän visuaalinen suunnittelu: hänestä löytyy samanlaista rotevuutta kuin väkivahvasta veljestään. Tämä ei tarkoita, että Zhanna olisi piirretty mitenkään luotaansa työntävästi, vaan enemmänkin epätyypillisen kauniiksi; vahva leuka, nenä, leveät hartiat sekä paksu vatsa ja jalat ovat ominaisuuksia, joita ei valtavirtamedian naishahmoista kovinkaan usein löydy. Zhannan hahmo tuntuu suorastaan vaativan tällaista erämaan kovettamaa ronskiutta, eikä Valve ole livistänyt asiasta.

 

Maggie & Bea

Sarjakuvan vähemmän keskiössä oleviin naishahmoihin kuuluvat esimerkiksi Maggie ja Bea. Maggie on palkkasotureille aseita myyvän Saxton Halen entinen heila. Hale itse on vanhan ajan yltiömaskuliinisen miesihanteen karikatyyri; lihaksiaan paidattomana pullisteleva viiksimies, joka pieksee hippejä ja uhanalaisia eläimiä huvikseen.

Tosiaan, tällaisen yltiömaskuliinisen miehen mielitietyksi olisi ollut helppo kuvitella vahan ajan naiskuvaa liioitteleva hento neitonen. Sen sijaan Maggie onkin nainen, joka on Halen kanssa samalla tasolla. Tämä omaa saman fyysisen aggressiivisuuden ja naurettavan väkivaltaiset paheet kuin Halekin. Koskaan ei tunnu siltä, että Halen tehtävänä olisi ”voittaa” Maggien takaisin, vaan entinen pariskunta on tasaväkinen, omalla pähkähullulla tavallaan.

Bealla on sarjakuvassa vain pieni rooli osana päähenkilöitä vainoavia vihollispalkkasotureita. Vihulaiset ovat sankareidemme ”edeltäjiä”, vanhan polven sotilaita, jotka peilaavat sankareiden erikoisaloja. Bea itse on vanhempi versio Team Fortress 2:den Pyrosta, psykopaattisesta pyromaanista, jonka sukupuoli on vielä tuntematon. Bea omaa tietenkin itse samanlaisen sadistisen sairaan persoonan.

Hahmolla ei ole suurta osaa tarinassa, mutta tämä rikkoo mukavasti asetelman, jossa Administrator ja Pauling komentavat joukkojaan puhtaasti miehistä koostuvaa vihollisjoukkoa vastaan. Oli se sitten tarkoituksellista tai ei, Bean avulla naisetkin on asetettu vihulaisten puolelle.

 

Valtaa, väkivaltaa

Ennen kuin lähdin tätä juttua kirjoittelemaan, hahmottelin mielessäni, että sarjakuvasta löytyisi vahva miehet vastaan naiset -asetelma. Ovathan Miss Pauling ja Administrator selvästi tilanteen hallinnassa, kun taas miespuoliset palkkasoturit juoksentelevat näiden nuorassa samalla pataan raskaasti ottaen.

Kun kuitenkin pohdin asiaa tarkemmin, huomasin ettei asia ole näin. Edellä mainittujen esimerkkien avulla sarjakuva rikkoo tällaista yksinkertaista asetelmaa; sen naishahmot ovat aivan yhtä paatuneita kuin miehetkin.

Sarjakuvan ytimessä on valta ja väkivalta. Näiden kahden himo on huumauttavaa niin miehille kuin naisillekin. Team Fortressin maailma on kyyninen, absurdi ja arvaamaton, ja nämä seikat on selvästi laitettu kaiken muun edelle. Kaikki sarjakuvan hahmot joutuvat elämään sen ehdoilla.

Minkäänlaisiksi esikuviksi ei siis Team Fortress 2:den naishahmoista ole. Siinä ei tosin ole mitään väärää, vaan se on oikeastaan varsin virkistävää. Myös naisten käsitteleminen silkkihansikkain ja näiden kohottaminen jalustalle on seksismiä, joka rajoittaa tarinankerronnan mahdollisuuksia.

Media tarvitsee vahvoja naissankareita, mutta niin myös naispuolisia antisankareita ja pahiksiakin.

Sarjakuva on luettavissa kokonaisuudessaan Team Fortressin verkkosivuilta.

(Kuvituksena käytetty yksittäisiä ruutuja sarjakuvasta.)