Adobe Spark (52)

Kesä tulee hitaasti, mutta aurinko on alkanut jälleen porottaa. Moni unohtaa etenkin näinä kevään päivinä kaivaa kaapista aurinkorasvan esiin ja päätyykin illalla ihailemaan kirkuvanpunaista ihoa. Kuitenkaan asiaa ei sen enempää murehdi, vaikka pitäisi. Itsekin tiedän auringolta suojautumisen aina välillä jäävän ja illalla kiroan, kun hattu puuttui tai rasvaa ei ollut. Netti tarjoaa ratkaisua tähänkin ongelmaan eli aurinkorasvan tekemistä itse. Tämä onkin pääsyy tämän artikkelin kirjoittamiselle. Halusin ottaa selvää, miten aurinkorasva toimii ja onko sitä mahdollista tehdä itse.

Mitä on auringon säteily?

Säteilyä välittävä hiukkanen on fotoni eli periaatteessa kaikki auringosta tuleva säteily hiukkasten pommitusta. Auringon säteily on todella voimakasta säteilyä. Jokainen tajuaa sen jos vilkaiseekaan paljain silmin aurinkoon. Auringon säteet polttavat muutamassa sekunnissa verkkokalvoon reiän eli palovamman, joka voi jäädä pysyväksi vaurioksi. Kaikki tajuavat tämän, ettei aurinkoon päin katsominen ole mitenkään kovin fiksua. Silti ihon annetaan porottaa auringossa helposti ilman mitään suojaa.  Eli jos aurinko polttaa silmän sokeaksi muutamassa sekunnissa, niin mitä se tekee iholle?

Aurinko säteilee hyvin laajalla spektrillä erilaista säteilyä. Näkyvä valo on näistä kaikille tuttua. Valon lisäksi auringosta tulee kuitenkin muutakin säteilyä. Aurinkorasvalla suojaudutaan ultraviolettisäteilyä eli UV-säteilyä vastaan. Kuvasta näkyvä valo on katkoviivojen välisellä alueella kun  UV on ennen sitä vasemmalla puolella.

Solar_Spectrum

Auringon säteilyn spektri. Keltainen viiva kertoo säteilyn määrän ilman ilmakehää, josta huomataan otsonin merkittävä vaikutus UV-säteilyn vähentämisessä maan pinnalla.  CC

UV-säteily jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat UVA-, UVB- ja UVC-säteily. Kuten ylläolevasta kuvasta nähdään, alkupään kaikki UV-säteily absorboituu ilmakehään. Tämä säteily on UVC-säteilyä ja osittain myös UVB. Ihmisen iholle asti pääsee enimmäkseen UVA- ja hieman UVB-säteilyä.

UVA- ja UVB-säteily

UV-säteily on geenivaurioita aiheuttava säteilytyyppi. Kaikki UV-säteilyn tyypit vaurioittavat ihoa ja tätä kautta vanhentavat sitä. Kuitenkin UVA on vähiten haitallista, koska sen energia on pienempää verrattuna UVB-säteilyyn. UVA-säteily tunkeutuu syvemmälle ihoon ja aiheuttaa enemmän ikääntymisen oireita ihossa. UVA-säteet ovat ne, jotka ruskettavat eniten.

UVB-säteily taas aiheuttaa enemmän ihon punotusta ja palamista. UVB-säteet jäävät enemmän ihon pintakerroksiin. UVB-säteiden on todettu olevan suurin syy ihosyövän takana. UVB-säteilyn intensiteetti on voimakkainta kahdentoista aikaan päivällä kun UVA-säteitä saa jatkuvammalla intensiteetillä koko päivän ajan.

Mitä suojakerroin tarkoittaa?

Aurinkorasvapurkeissa sekä usein myös meikkivoiteissa lukee SPF, joka tarkoittaa suojakerrointa. Tämä suojakerroin tarkoittaa usein UVB-suojaa. SPF tarkoittaa kuinka kauan auringossa voi oleilla pidempään kuin ilman suojaa. UVB-fotonit ovat juuri niitä, jotka aiheuttavat palamista ja punoitusta eli aurinkorasvoilla pyritään minimoimaan tätä. Siksi voi ruskettua myös käyttäessä aurinkorasvaa, koska UVA-säteily on päämääräinen rusketuksen aiheuttaja. Osa aurinkorasvoista toimii myös UVA-säteilyä vastaan, mutta merkinnät purkeissa tästä vaihtelevat ja standardit eri maissa vaihtelevat kovin paljon eli on lähes mahdotonta selvittää, millaista säteilyä aurinkorasva oikeastaan blokkaa. Meikkivoiteet myös lupaavat usein suojan, mutta tämän saavuttamiseen meikkiä pitäisi lisätä päivän aikana suht usein.

Miten aurinkorasva estää säteilyä päätymästä iholle?

Aurinkorasvat ovat erilaisten suoja-aineiden seoksia. Nämä suoja-aineet imevät eli absorboivat itseensä UV-fotoneja eli auringon valon hiukkasia. Tapahtuu eräänlainen kemiallinen reaktio, jossa auringon säteilemät fotonit muuttavat energiansa lämmöksi.

Aurinkorasva koostuu useista eri suoja-aineista. Jokainen niistä on tarpeellinen. Kuten alun kuvassa huomattiin, UV-säteet tulevat laajalla alueella eli niiden pituus vaihtelee. Suoja-aineet, joita aurinkorasva sisältää, toimivat yleensä vain kapeaa osaa näitä säteitä vastaan. Tilannetta voi ajatella niin, että yrität peittää oviaukkoa ohuilla erivärisillä verhoilla. Yksi ohut verho päästää edelleen valtaosan valosta läpi. Jotta kaikki valo saadaan peitettyä, tarvitaan useita erilaisia verhoja, joilla saadaan koko oviaukko peitettyä. Siksi aurinkorasvoissa on useita eri yhdisteitä, jotka yhdessä yrittävät estää mahdollisimman ison osan säteilystä pääsemästä iholle.

SPF ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa auringolta suojautumisen kanssa vaan tärkeintä on auringossa oleilun välttäminen. Hyvä pukeutuminen on aina tehokkaampaa kuin aurinkorasva. Aurinkorasva kuluu pois, sitä pitäisi käyttää runsaasti ja sitä pitäisi lisätä usein, jotta sen teho olisi se, mitä luvataan. Harva kuitenkaan käyttää aurinkorasvaa suositusten mukaista määrää vaan levittää suht niukasti sitä.

Mitä aurinko tekee iholle?

Lyhyesti UV-fotonit osuvat soluihin ja voivat aiheuttavat niissä jonkinlaisen geenimuutoksen. Fotonilla on törmätessään energiaa ja sen energian täytyy mennä johonkin, tässä tapauksessa osua soluihin. Fotoni voi esimerkiksi rikkoa DNA:n rakennetta osuessaan siihen. Ympäröivät solut reagoivat osumaa saaneeseen soluun pyrkien rauhoittamaan sitä. Tällöin iho alkaa punottaa ja tuntuu aralta. Ihon solut ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja riippuen siitä, minkälainen solu on kokenut UV-säteilyn aiheuttaman muutoksen, seuraukset vaihtelevat.

Pahimmassa tapauksessa muutoksen on kokenut jonkinsortin kantasolu, joka tuottaa iholle uusia soluja. Kun se kokee geenimuutoksen, kaikki sen tuottamat solut sisältävät saman virheen ja voivat näin kehittyä ihosyöväksi. Alla olevassa videossa demonstroidaan lyhyesti, mitä auringonsäteily tekee iholle. Myös brittien syöpätutkimuslaitos on julkaissut hyvän infovideon ja lyhyen kertomuksen asiasta, jonka voi lukea täältä. 

Miten suojaudun oikein auringolta?

Auringolta suojautumiseen pätee kolmen V:n sääntö: varjo, vaate ja voide. Näiden noudattaminen on kuitenkin haastavaa, koska etenkin pohjoisessa asuvat eivät näe aurinkoa pahana asiana vielä kotimaassa vaan usein aurinkoon hakeudutaan pitkän talven jälkeen. Siksi on myös tärkeä seurata UV-indeksiä, josta tiedotetaan etenkin kesäisin. Kun UV-indeksi on kolme tai yli, on auringolta syytä suojautua.

Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaan aurinkorasvan suojakertoimen pitää olla vähintään 15. Rantalomille on syytä valita tätä korkeampi suojakerroin, mieluiten vähintään 30.

Lopuksi: Miksi ei kotitekoisille rasvoille? 

Yksi tämän jutun inspiraation lähteenä oleva asia, on nyt netissä kiertänyt tee-se-itse -video aurinkovoiteelle. Näitä on useita ja reseptit pohjautuvat usein kookokosöljyyn, johon sekoitetaan mm. sinkkiä ja muita öljyjä. Ongelma näiden käytössä on, että ne voivat ehkäistä akuuttia palamista, mutta eivät suojaa ihoa muilta UV-säteilyn haitoilta. Kotitekoisissa rasvoissa on myös se ongelma, että yksittäinen ainesosa kattaa vain tietyn osan auringon säteilyn spektristä. Eli vaikka akuutein palaminen voi vähentyä niin silti iholle pääsee paljon säteitä. Vaikka periaatteessa voi tuntua kivalta tehdä omat rasvat ilman lisättyjä kemikaaleja, niin pitää muistaa että koko hommahan juuri perustuu fysiikkaan ja kemiaan.

Jos haluaa välttää kaupallisten aurinkorasvojen käyttöä niin paras tapa siihen on suojautua varjolla ja vaatetuksella.