Jalkaväkirykmentti 1. Esikuntakomppania sotapäiväkirja

Suomen Kansallisarkisto; Sotapäiväkirjat-kokoelma; Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat; Jalkaväkirykmentti 1. Esikuntakomppania 1941-1943 (8706)

 
Tänä vuonna Suomi viettää 100. Itsenäisyyspäivää. Suomen itsenäisyys ei ole ollut aina itsestäänselvyys, ja itsenäistymisen jälkeenkin on Suomessa sodittu itsenäisyyden puolesta.

Omat isoisäni ovat olleet niin Talvisodan kuin Jatkosodan ja Lapin sodan aikaan puolustamassa maatamme. Toista isoisääni (isän isä) en koskaan tavannut ja toisen (äidin isä) en muista koskaan puhuneen sodista. Tiesin kuitenkin, että äitini isä oli saanut useita kunniamerkkejä ja ylennyksiä. Äitini ja enoni eivät kuitenkaan muistaneet isänsä sotilasarvoa eivätkä myöskään osanneet kertoa mitä kunniamerkkejä hän oli saanut. Halusin kuitenkin tietää ne, joten suuntasin Kansallisarkiston Astia-verkkopalveluun ja tilasin sitä kautta molempien isoisieni kantakortit.
 

Kantakortti

Ensimmäiset kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle. Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja. Se sisältää tiedot palveluksesta puolustusvoimissa aina kutsunnoista osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Siitä löytyy yksityiskohtaisia tietoja palveluspaikasta- ja ajasta, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset ja mahdolliset sodan ajan taistelupaikat.

Kantakortin tilaamista varten tarvitaan palvelusta suorittaneen nimi, syntymäaika- ja paikka, sekä mahdollinen kuolinpäivä. Suosittelen myös laittamaan tiedon sukulaisuussuhteesta lisätietoihin, jolloin saatat saada huomattavasti kattavammat kantakortit. Kopiot kantakorteista ovat maksullisia jos haluaa ne itselleen, mutta niitä voi mennä myös tutkimaan Kansallisarkistoon paikan päälle. Siinäkin tapauksessa kantakorttien tilaus on tehtävä etukäteen.

Itse sain isoisieni kantakortit parin viikon sisään tilauksesta. Pakko myöntää, että tippa tuli linssiin kun löysin Kansallisarkiston ison ja paksun kirjekuoren postilaatikosta. Kun olin tarpeeksi tutkinut molempien kantakortteja, suuntasin Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokantaan etsimään sotapäiväkirjoja.

 

Sotapäiväkirjat

Jääkäripataljoona 3 sotapäiväkirja

Suomen Kansallisarkisto; Sotapäiväkirjat-kokoelma; Talvisodan sotapäiväkirjat; Jääkäripataljoona 3 1939-1940 (SPK 1793)

Sotapäiväkirjat ovat siis nimensä mukaisesti päiväkirjoja joita pidettiin sodan aikana. Ne on laadittu tietyn yksikön toiminnasta tiettynä aikana ja niiden avulla onkin mahdollista saada perustiedot siitä, missä ja milloin joukko on liikkunut ja mihin sotatoimiin se on osallistunut. Sotapäiväkirjan pitäjäksi määrättiin upseeri, jolla oli siihen hyvät edellytykset ja mahdollisuudet. Velvollisuus pitää sotapäiväkirjaa koski kaikkia puolustusvoimien esikuntia ja yksiköitä, myös yksittäisiä komppanioita ja erillisiä joukkueita.

Sotapäiväkirjojen tutkimista varten tarvitsin tiedot missä joukkueissa/yksiköissä isoisäni olivat palvelleet, ja ne tietenkin löytyivät kantakorteista. Eniten sain irti äitini isästä. Tiesin jo ennestään, että hän oli haavoittunut sodassa, mutta en tiennyt tarkalleen että miten se oli tapahtunut, muuta kuin kranaateilla. Sotapäiväkirjoista se kuitenkin kävi ilmi ja sain tietää tarkan päivän, ajan, paikan ja sen, että miten se oli tapahtunut.

Sotapäiväkirjojen tutkimiseen ja lukemiseen olen kuluttanut paljon aikaa. Niistä löytyy todella paljon mielenkiintoista tietoa. Ja niissä ei ole pelkästään tietoa sotatoimista vaan niistä löytyy tietoa myös muun muassa siitä mitä ovat vapaa-ajallaan tehneet.

Lisää tietoja sotapäiväkirjoista löydät täältä.

Kun kerroin tuttaville, että olen tutkinut sotapäiväkirjoja, osa innostui itsekin tutkimaan. Joiltain taas sain kommenttia, että olen ihmeellinen kun ihannoin sotia yms. Ei, kyse ei ole sotien ihannoimisesta. Kyseessä on Suomen historiaan, ja omaan (suku)historiaan, tutustumista. Täytyy myös muistaa, että edellisestä sodasta Suomessa on aikaa vain 72 vuotta, joka on lopulta todella lyhyt aika. Meistä varmaan jokainen tuntee jonkun, joka on elänyt tuolloin.