Pyhäinpäivän iltana olin Halloween-bileissä kaverini ullakolla, mutta vilkuilin puhelintani jatkuvasti. Pelitilanteet vilisivät näytöllä, vaimennettu selostajanääni äityi välillä koomiseen, piipittävään huutoon kuin kutistettu Mertaranta. Twitch.tv oli auki muuallakin: yhtäaikaisia katsojia oli välillä yli satatuhatta, kun Suomi ja Ruotsi kamppailivat tiukasti maailmancupin pronssista.

Laji? eSports-skenen uusin tulokas, Overwatch.

Elektroninen urheilu eli eSports on viimeisen viiden vuoden aikana murtautunut yhä laajemman yleisön tietoisuuteen. OW:n maailmancupin satatuhatta katsojaa on pientä, kun vertaa eSportsin mammutteihin, kuten Dota 2:een, League of Legendsiin tai Counter Strike: Global Offensiveen, jotka keräävät kymmeniä miljoonia katsojia vuosittain. Yle on streamannut CS:GO -turnauksia suorana Yle Areenassa, suomalaiset ammattilaisjoukkueet ovat niittäneet maailmanmainetta eri lajeissa. Etelä-Koreassa elektronisesta urheilusta on tullut suorastaan kansallislaji.

Olen aina ollut innokas penkkiurheilija, mutta eSports-kärpänen puraisi lopulta vasta Overwatchin myötä: tarjolle on alkanut ilmestyä ammattilaistason pelaamista pelistä, jota itsekin olen maanisesti tahkonnut lähes julkaisupäivästä lähtien.  BlizzConissa pelatussa Overwatchin World Cupissa Suomi sijoittui lopulta neljänneksi hävittyään äärimmäisen tasaisen ja viimeisiin sekunteihin asti jännittävän pronssiottelun Ruotsille. Hieno suoritus joka tapauksessa!

(Kiinnostuneille tiedoksi, että Overwatchissa on ilmainen viikonloppu kaikille pelialustoille 18.-21.11.!)

Voimanainen Zarya, robottimunkki Zenyatta, egyptiläinen tarkka-ampuja Ana Amari, D.Va (allekirjoittanut) ja Tohtori Junkenstein odottelevat yhteenottoa Hanamuran pelihallissa. Screenshot: A.Parkkinen

Overwatch on todella globaali peli: sekä tapahtumapaikat että pelin sankarit tulevat maailman joka kolkasta. Venäläinen voimanainen Zarya, nepalilainen robottimunkki Zenyatta, egyptiläinen tarkka-ampuja Ana Amari, korealainen ammattipelaaja-turned-ammattisotilas D.Va (allekirjoittanut) ja australialainen Tohtori Junkenstein (Junkratin Halloween-versio) odottelevat yhteenottoa Hanamuran pelihallissa Japanissa. Screenshot: A.Parkkinen

 

Mistä eSportsissa on kyse? Lyhyesti sanottuna, melkein mitä tahansa elektronista peliä voi pelata kilpailullisesti toisia pelaajia vastaan.

Suosituimmat eSports-lajit jakautuvat karkeasti ottaen First Person Shooter (FPS), Real Time Strategy (RTS) ja Multiplayer Online Battle Arena (MOBA) -kategorioihin. Muitakin lajeja on – Suomen edustajat ovat voittaneet euroopanmestaruuksia esimerkiksi tanssipeleissä.
Joissakin peleissä on piirteitä useammasta genrestä. Jokainen laji vaatii vähän erityyppistä osaamista, joten pelaajat keskittyvät yhteen lajiin kerrallaan. Lähes jokaisessa lajissa pääpaino on kuitenkin peliälyllä eli tilannetajulla, peliympäristön ja sääntöjen tuntemuksella ja kyvyllä tehdä mahdollisimman fiksuja ratkaisuja nopeasti. Monissa vauhdikkaammissa lajeissa on toki myös teknisellä taitavuudella ja nopealla reaktiokyvyllä suuri merkitys.

Joillakin peleillä (erityisesti edellä mainitut Dota 2, League of Legends, CS:GO)  on rahakkaammat turnaukset, enemmän pelaajia ja yleisöä, aivan kuten “perinteisten” urheilulajienkin maailmassa.  Näitä turnauksia kiertävien ammattipelaajien määrä on kasvanut nopeasti, etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Menestyksekkäät pelaajat kuuluvat yleensä jonkin pelaajaorganisaation talliin, ja näillä organisaatioilla voi olla joukkueita ja pelaajia useissa eri peleissä.

Maailmalla muutamat perinteiset urheiluorganisaatiot ovat jo ottaneet eSports-tiimejä siipiensä suojaan, ja Suomessa HIFK lähti ensimmäisenä mukaan leikkiin julkistamalla Helsinki REDS Overwatch-joukkueen.


 

eSports on myös järjestötoimintaa: haastattelussa Miisa Nuorgam


Sukeltaakseni syvemmälle elektronisen urheilun maailmaan, otin yhteyttä Miisa Nuorgamiin. Hän on Tampereella järjestettävän pelitapahtuma LanTrekin hallituksen jäsen ja tapahtumajärjestäjä, minkä lisäksi hänet on valittu tulevalle kaudelle Suomen Elektronisen Urheilun Liiton (SEUL) hallitukseen. SEUL ry on kansainvälisen elektronisen urheilun liitto IeSF:n jäsen, eli se myös edustaa lajiliittoa Suomessa.

Mustavalkoinen kuva. Miisa Nuorgam LanTrekeillä.

Miisa Nuorgam LanTrekeillä. Kuva: Arttu Kokkonen

Olet LanTrekin hallituksen jäsen, tapahtumissa toimit GameCrew Function Headina. Mistä kaikesta olet vastuussa?

Miisa Nuorgam: LanTrekin toiminnassa olen ollut mukana vuodesta 2009, viimeisimmät kolme vuotta GameCrewin puolella. Hallituksen jäsenenä olen päättämässä LanTrekin kehityssuunnasta, tulevasta tapahtumasta, talouspuolesta ja kaikesta, mikä itse tapahtumaan liittyy.


Lyhykäisyydessään – GameCrewn Function Head johtaa tapahtuman pelipuolta. Olen vastuussa jokaisesta turnauksesta, sekä jokaisesta pelipuolen työntekijästä. Päätän yhdessä muiden gamepuolen aktiivien kanssa tulevan tapahtuman turnaukset, lasken sähkö-, tekniikka ja laitteistotarpeet, sekä hoidan rekryn Game-puolelle. Ennen tapahtumaa varmistan, että jokaisen turnauksen pääadminit hoitavat turnausvalmisteluja tapahtumaa varten (järjestävät mahdolliset karsinnat, tekevät turnaussivut valmiiksi, jne.), ja pitävät omat admininsa kartalla turnausta koskien. Tapahtuman aikana pidän huolen, että turnaukset järjestyvät ajallaan, pelipuolen työntekijöillä on kaikki kunnossa (pidetään tarpeeksi taukoja, saadaan ruokaliput, saunavuorot tiedossa…) ratkaisen mahdollisia ongelmatilanteita ja viimekädessä jokaisen turnauksen kiistatilanteita.

Olet myös CS:GO Pro -turnauksen päätuomari ja -järjestäjä. Miten päädyit tähän rooliin?

CS:GO Pro -turnauksen päätuomariksi päädyin hieman sattuman kautta, kun vuoden 2015 päätuomari jättäytyi tapahtumasta pois. Vaihtoehtoina oli joko perua turnaus vain kuukausi ennen tapahtumaa, tai löytää toinen päätuomari. Suomen CS:GO -skenellä oli hieman kyseenalainen maine, joten vapaaehtoisia vetäjiä ei löytynyt. Lähdin itse aika kylmiltäni vetämään kyseistä turnausta, mutta päätös ehdottomasti kannatti. Kyseinen ajanjakso opetti huimasti kärsivällisyyttä, sain tutustua mahtaviin ihmisiin ja löysin uuden jo tärkeäksi tulleen harrastuksen.

CS:GO Pro päätuomarina vastaan turnauksesta ja toimin ns. “esimiehenä” muille pro-cs admineille.

Miisa Nuorgam laittamassa tietokoneiden töpseleitä kiinni jatkojohtoon. Taustalla näkyy rivi pelikoneita ja niiden näyttöjä, sekä valkokangas jolla Counter Strike: Global Offensive -pelin kuvaa.

CS:GO finaalilavaa rakentamassa. Kuva: Arttu Kokkonen

Päätuomarin tehtävät voi jakaa ajallisesti muutamaan eri osaan. Reilusti ennen tapahtumaa (~6kk ennen) tehtäviin kuuluu turnausformaatin ja joukkuemäärän päättäminen. Muutamaa kuukautta ennen aikataulutetaan turnaus, lasketaan laitteistotarpeet ja hoidetaan mahdollinen rekry turnausta varten. Samoihin aikoihin päätetään (turnausformaatista riippuen) lähettää mahdolliset kutsut joukkueille, tehdä turnaussivusto ja säännöt valmiiksi ja julkaista mahdollinen karsinta-ajankohta.

Noin kuukausi ennen tapahtumaa pidetään aktiivisesti yhteyttä joukkueisiin, vastaillaan pelaajien ja organisaatioiden yhteydenottoihin ja yksinkertaisesti ollaan mahdollisimman nopeasti pelaajien tavoitettavissa. Tässä vaiheessa on toivottavasti jo jokainen joukkue varmistanut saapumisensa, ja pari viikkoa ennen turnausta ilmoitetaan joukkueille turnausaikataulut ja -kaaviot, sekä kaikki mahdollinen info, mitä joukkueet voivat ikinä tarvita:  Steam-profiilikuvista omiin hiirimattoihin ja kulkuyhteyksistä niskatyynyihin.
Itse turnauksen aikaan varmistetaan, että aikataulut pitää ja turnaus etenee toivotun mukaisesti. Ollaan pelaajien tavoitettavissa jatkuvasti ja pidetään huoli, että omat adminit tietää omat tehtävänsä. Mahdollisissa kiistatilanteissa tulee esille tuomarointi-osuus, jos esimerkiksi joukkueilla on erimielisyys pelin lopputuloksesta.

Sinut valittiin juuri SEULin hallitukseen. Mitä asioita haluat edistää tulevalla hallituskaudella?

Haluan ajaa jäsenjärjestöille läpinäkyvämpää linjaa, eSportsin kokonaisvaltaista kehittämistä Suomen tasolla ja edistää uudelleenarviointia Liiton tärkeimpiin tukemiskohteisiin.
Lisäksi haluan vaikuttaa pelialan sukupuolittuneisuuteen. Tällä hetkellä Suomen eSportsissa naiset ovat edelleen harmillisen hiljainen vähemmistö (vaikka joidenkin tutkimusten mukaan pelaajista jopa 48% on naisia tai muunsukupuolisia), ja haluankin tuoda naisten ääntä selkämmin kuuluviin ja näkyviin. Näinkin miesvaltaiselle alalle lähteminen ja hallitukseen hakeminen voi tuntua epämiellyttävältä tiedostaessa, että todennäköisesti tulee olemaan porukan ainoa nainen.

 

 

Joukko LanTrekin järjestäjiä istuskelee sohvilla läppärit ja puhelimet sylissään.

LanTrekin GameCrew toisena rakennuspäivänä. Kuva: Lauri Ellilä, Eventphotography.fi

 


Niin. Vaikka pelaajakunnasta ja katsojista löytyy naisia yhä enenevässä määrin, ammattilaispelaajissa heitä on vielä hyvin vähän. Ammattilaispelaajien tuloja listaavan esportsearnings.com -sivuston mukaan maailmassa on tasan kaksi naispelaajaa, jotka ovat tienanneet uransa aikana yli 120 000 dollaria. Entinen StarCraft II -pelaaja Sasha “Scarlett” Hostyn  ja Team EnVyUsin nykyinen Key Content Creator Katherin “Mystik” Gunn ovat tuloillaan aivan omassa liigassaan, eroa kolmantena ja neljäntenä naisten Top 100-listalla komeileviin Dead or Alive 4 -pelaajiin Kasumi Chaniin ja Sarah Louhun on yli 70 000 dollaria, ja sijalle viisi pääsee jo 20 000 dollarin ansioilla.

Vertailun vuoksi, 100 000 dollarilla pääsee kaikkien pelaajien listalla sijalle 467.

Heinäkuussa 2015 perustettu CLG Red CS:GO-joukkue pelaa naisten turnauksissa. Kuva: twitter.com/@clgaming

Heinäkuussa 2015 perustettu CLG Red CS:GO-joukkue pelaa naisten turnauksissa. Kuva: twitter.com/@clgaming

Esimerkiksi ESL:n programming director Michal “Carmac” Blicharz on sanonut Polygon.comin haastattelussa, että heitä ei kiinnosta yleisön laajentaminen nykyisestä, äärimmäisen vahvasti 15-35-vuotiaista miehistä koostuvasta demografiasta, koska tämä ydinkohderyhmä “kasvaa orgaanisesti”. Hänen mukaansa aikaisemmat yritykset laajentaa kohderyhmää ovat epäonnistuneet ja vieraannuttaneet nykyistä yleisöä. Ei maksa vaivaa markkinointinäkökulmasta, toisin sanoen.                                                                             


Miisa Nuorgam, Miten näet SEULin ja vastaavien kansainvälisten toimijoiden roolin tässä keskustelussa?

Naispelaajien vähäinen osuus on jokseenkin ongelmallinen kysymys – niin kauan kun maailmalla järjestetään turnauksia, joihin naiset ei saa osallistua, ei voida puhua yhtäläisistä mahdollisuuksista. Tasa-arvoisen aseman saavuttaminen kaikille elektronisen urheilun parissa todellakin vaatii töitä.
Kansainvälisten ja valtiollisten kattojärjestöjen tulee ehdottomasti tukea samanarvoisia mahdollisuuksia kaikille, mutta valitettavasti kaikkialla ei vielä näin ole.
Suomen Elektronisen Urheilun Liitto ajaa vahvasti tasa-arvoa eSportsissa. Valmistelemme tällä hetkellä keväällä julkaistun Svensk e-sports Code of Conductiin pohjautuvaa eettistä ohjeistusta myös Suomeen, jonka tarkoituksena on varmistaa yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet jokaiselle eSportsin toimijalle.

Koetko, että eSportsin harrastaminen ja ammattilaisliigat kuuluisivat perinteisen urheilun tapaan kaikille?

Koen ehdottomasti. Jokaista eSportsin parissa työskentelevää tulee tukea yhtäläisesti – on sitten kyse pelaajista, organisaatioista tai tapahtumajärjestäjistä.


Oletko tapahtumajärjestäjänä nähnyt, että harrastajien joukossa olisi tulevaisuudessa enemmän naiseksi identifioituvaa kriittistä massaa josta voisi ponkaista esiin uusia taitureita ja ammattilaisia?

Aivan selkeästi on. Palautelomakkeen sukupuolivaihtoehdoista naisen valinneiden osuus kasvaa LanTrekeilla vuosi vuodelta sekä järjestäjäpuolella että kävijöissä.

Suomen tasolla hyvänä alkuna pidän sitä, että ensimmäistä vuottaan toimivan Ahlmanin opiston eSport-linjalla on opiskelijoista kaksi naista. Miehiä on huomattavasti enemmän, mutta kaksikin on hyvä alku. Se varmasti rohkaisee muitakin hakeutumaan linjalle ja uskaltautumaan miesvaltaiselle pelialalle!

League of Legendsin maailmanmestaruusfinaali. Täyteenpakattu areena, pinkkejä värivaloja, keskellä pelaajat ja suuri valkokangas jolta ottelu näkyy katsojille.

League of Legends Season 2 World Championship -finaali Los Angelesissa 2012. Kuva: artubr/Wikimedia Commons

 

Miten rohkaisisit kilpapeliharrastuksen pariin niitä, joita lajin miesvaltaisuus kuumottaa?

Kysymyshän on lähtökohtaisesti vain omista kiinnostuksen kohteista – en painostaisi ketään sukupuolesta riippumatta kilpailullisten pelien pariin, jos kiinnostusta ei ole.
Jos kuitenkin kiinnostusta löytyy, niin haluaisin esimerkiksi rohkaista jokaista kilpailullisten pelien parissa olevaa naista rehellisesti olemaan oma itsensä – se on ainoa tapa päästä tilanteeseen, jossa nainen servulla ei aiheuta välitöntä “omg grill” -reaktiota. Ja tietenkin vertaistuki on tärkeää – yksi oman pelaamishistoriani parhaimmista hetkistä on ollut se, kun täysin vieraat joukkuekaverini kutsuivat hyvin menneen pelin jälkeen partyyn ja teamspeakiin seuraavia pelejä varten, ja osoittautuivat nelistään pelaavaksi naisporukaksi.

Ja toivon tottakai, että oma eSportsissa mouhoamiseni antaisi rohkeutta nuorille tytöille lähteä rohkeasti pelimaailmaan mukaan, vaikkei ympärillä muita pelaamisesta kiinnostuneita naisia olisikaan! Iästähän pelaamisessa ei koskaan ole kyse, mutta nuorille eritoten siksi, että eSportsin kehittäminen nimenomaan ammatillisessa mielessä on lähimpänä omaa sydäntäni.

Minkä ikäisenä kilpapelaaminen kannattaisi viimeistään aloittaa? Entä minkälaisia mahdollisuuksia vähän vanhemmalla pelaajalla on kanavoida kilpailuviettiään eUrheilun parissa?

Mitään virallista ikää ei varsinaisesti ole, mutta hyvänä nyrkkisääntönä pitäisin tavoitteellisen pelaamisen aloittamista hyvissä ajoin teini-ikäisenä, jos tavoittelee ammattipelaajan uraa.

Vanhemmille ja omaksi ilokseen kilpailullisesti pelaaville pelaajille ja joukkueille mukavana kilpapelaamisen kenttänä pitäisin erilaisia amatööriliigoja, joissa voi myös seurata omaa kehittymistään pelaajana.


Mitä mieltä olet erikseen järjestettävistä naisten turnauksista, joita silloin tällöin ehdotetaan ratkaisuksi? 

Elektronisessa urheilussa ei ole kyse sukupuolesta tai fyysisistä eroavaisuuksista, joten en näe syytä eritellä turnauksia sen mukaan. Se on ongelmallista jo siinäkin mielessä, että tämä jaottelu jakaa sukupuolet vain kahteen.

Hyvä pointti. Maailmalla (ja valitettavasti joskus Suomessakin) järjestetään turnauksia, joihin muilta kuin miehiltä on pääsy kokonaan kielletty, kuten itsekin aiemmin totesit. Miten yleistä tämä vielä on, ja onko pelaajille tarjolla eritasoisia liigoja ja turnauksia?

Onneksi tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa vain miehille järjestettäviä turnauksia on enää pieni osa. Erilaisia liigoja löytyy lajeissa eri tasojen mukaan ja ne antavat hyvän kehitysmahdollisuuden joukkueille.
Kannatan myös itsenäisiä turnausjärjestäjiä, jotka aktiivisuudellaan pitävät Suomenkin eSportsia nousussa.

HIFK lähti ensimmäisenä perinteisenä suomalaisena urheiluseurana mukaan eSportsiin perustamalla Helsinki REDSin, uuden Overwatch-tiimin joka tähtää ammattilaisturnauksiin. Mitä ajattelet perinteisten urheilutoimijoiden astumisesta eSportsin maailmaan?

Tästä HIFK:n eSportsiin laajentamisesta on ollut paljon keskustelua ja itse olen sitä mieltä, että kaikki elektronisen urheilun kasvuun vaikuttava on pelkästään positiivista! Ulkomailla perinteisten urheiluseurojen laajentaminen eSportsin puolelle ei ole lainkaan kummallista, mutta ymmärrän että Suomessa aihe puhututtaa, sillä tekeehän HIFK tässä jotain aivan uutta ja erilaista. Toivottavasti joukkue saa oikeanlaista valmennusta, kehittyvät sekä yksilöpelaajina että joukkueena ja pääsevät tavoitteisiinsa!

Tuomaroit CS:GOta, seuraatko ja pelaatko muita lajeja/onko sinulla muita suosikkeja?

CS:GO:ssa aivan syystäkin vain järjestän ammattilaisturnauksia enkä pelaa niissä – tietoa löytyy huomattavasti enemmän kuin konkreettista taitoa. CS-skeneä seuraan lähinnä Suomen tasolla pysyäkseni kartalla nousussa olevista joukkueista.
DotA2 on oma ykköspelini, jossa seuraan skeneä myös maailmanlaajuisesti aktiivisemmin.

 

Screenshot Overwatch-pelistä. Hanzo on kiivennyt katolle, missä odottaa Widowmaker ja Sombra.

Hanzolle käy kohta köpelösti. Overwatch on pelaajan näkökulmasta pelattava peli, mutta matseja voi myös katsella livenä haluamansa pelaajan olan yli. eSports-lähetyksiä varten on myös kehitetty työkaluja, joilla voi sujuvasti leijailla matsin yläpuolella niin, että yleisö näkee tilanteen kokonaisuudessaan. Oikealla uusin  hahmo, meksikolainen hakkeri Sombra. Screenshot: A. Parkkinen.

Lopuksi: monipuolisempaa kilpapelikenttää kohti?

Kuten Miisakin sanoi, kilpailullisten pelien pariin oma-aloitteisesti lähtevä ei-cismies saattaa helposti huomata olevansa porukassa ainoa viiteryhmänsä edustaja. Jos omassa kaveriporukassa ei ole nuoresta asti pelattu yhdessä kilpaa ja kannustettu kavereitakin mukaan, voi tuntea seinän nousevan vastaan joko seuran, omien taitojen tai muiden pelaajien asenteiden muodossa, vaikka genre ja kilpailuhenkisyys periaatteessa kiinnostaisivatkin.

Ensimmäiset kokeiluni kavereiden houkuttelemana League of Legendsin parissa päättyivät rehellisesti sanottuna melko lyhyeen. Pelaajakannan tylyydellä uusia tulokkaita kohtaan oli tässä osansa, mutta suuremmaksi syyksi veikkaan sitä, että pidän enemmän FPS-peleistä. Lähdin siis seuraavaksi kokeilemaan vasta ilmestynyttä Overwatchia ihan omin päin.

Seuraa onneksi löytyy nykyään melko helposti esimerkiksi Facebookin pelaajaryhmien ja Discord-servereiden kautta, ja on sitä joskus löytynyt pelikavereita myös satunnaisten tiimiin tupsahtaneiden yksinpelaajien joukosta.

Omia taitoja voi lähteä kehittämään katsomalla YouTubesta löytyviä lukemattomia ja hyvin tehtyjä opetusvideoita, tekemällä teknisiä harjoitteita, tarkistamalla ja optimoimalla ohjauslaitteidensa (etenkin hiiren) asetukset ja yksinkertaisesti tutustumaan peliin pelaamalla mahdollisimman paljon. Tämä osio vaatii lähinnä aikaa, sitkeyttä ja mielenkiintoa haluamansa taitotason saavuttamiseen. Vaikka ei olisikaan kiinnostunut ammatikseen pelaamisesta, kilpailullisista peleistä voi saada samanlaista onnistumisen riemua ja taitojensa kehittämisen tuomaa iloa kuin mistä tahansa muustakin kilpailuhenkisestä urheiluharrastuksesta.

Mutta miten se pelaajakunnan asenteellisuus, sitten? Valehtelisin, jos väittäisin, että esimerkiksi Overwatchissa ei koskaan tulisi vastaan vastustajia ja tiimikavereita rumasti haukkuvia, seksistisiä tai rasistisia kuumakalleja. Poikkeuksetta kuitenkin he ovat vähemmistössä, heitä ei kuunnella, enkä ole koskaan kokenut muun tiimin kääntyvän minua vastaan siksi, että jonkun turpon mielestä naiset eivät osaa pelata. Peleissä on myös nykyään mainiot keinot ikävän käytöksen vaientamiseen ja raportointiin.

Huonoa urheiluhenkeä ja kapeakatseisia asenteita osoittavia tyyppejä löytyy tietysti joka lajista, eikä heidän kohtaamisensa koskaan mitenkään erityisen nautinnollista ole. On kuitenkin ollut mukava seurata, miten hyvän urheiluhengen ja kohteliaan käytöksen ihanne on yhä suuremmassa määrin levinnyt pelaajakunnan keskuuteen. Paras tapa edistää tätä on rohkeasti näyttää esimerkkiä, joten jos yhtään innostaa, mukaan vain!

 

Videopelikuvaa Overwatch-pelistä. Kuvassa etualalla Zarya-hahmo, isokokoinen ja lihaksikas, pinkkitukkainen nainen. Hän ampuu protonisädettä valtavasta aseestaan, ja hänen ympärillään on suojakupla. Taustalla pienikokoinen ja vikkelä Tracer-hahmo ampuu nopeilla automaattipistooleillaan.

Zarya ja Tracer, melkoinen tehokaksikko. Kuva: playoverwatch.com

 

Lyhenteet lyhyesti:


MOBA: Multiplayer Online Battle Arena. Aina samanmuotoisella kartalla joukkueissa pelattava ottelu, jossa pyritään valloittamaan vastustajan tukikohta samalla, kun pidetään omaa turvassa. Jokainen pelaaja ohjaa yksittäistä, eri kyvyillä varustettua sankaria sekä automaattisesti ilmestyviä, tietokoneen ohjaamia apujoukkoja. eSportsin maailmassa suosituin pelityyppi, jota edustavat esimerkiksi Dota 2 ja League of Legends.

FPS: First person shooter. Yhdistävänä pelimekaniikkana tähtääminen ja ampuminen, taktisesti usein erilaisia pelimuotoja, jotka keskittyvät joko vihollisen eliminoimiseen, alueen hallintaan/valloittamiseen tai liikkuvan kohteen puolustamiseen/pysäyttämiseen. Suosituista peleistä Counter Striken lisäksi mm. Call of Duty -sarja, Halo-sarja ja Blizzardin uusi Overwatch, josta povataan seuraavaa suurta eSports-lajia.

CS:GO eli Counter Strike: Global Offensive on Suomen suosituimpia ammattilaislajeja. YLE on lähettänyt lajin suurempia turnauksia suorana Yle Areenassa parin vuoden ajan.

RTS: Real Time Strategy. Turnauksissa yksinpelimuodossa pelattavia strategiapelejä, joissa esimerkiksi kerätään resursseja, joilla rakennetaan omaa tukikohtaa, josta sitten syntyy niitä puolustavia joukkoja. Resurssien rajallisuuden vuoksi pyritään myös rajoittamaan vastustajan tuotantoa. Päätavoite on valloittaa vastustajan tukikohta ja tuhota kaikki tämän joukot ja rakennukset.

Lähteitä:

seul.fi

esportsearnings.com

Wikipedia