Keskilinnan ritareita merkkinoitiin minulle sanoilla “Game of Thrones -henkistä juonittelua höystettynä miesten välisellä erotiikalla”. Ja tässä esittelijä osui täysin oikeaan.
Lähde: Osuuskumma
J. S. Meresmaan Keskilinnan ritarit koostuu kolmesta, alunperin sähköisesti julkaistusta, pienoisromaanista, jotka yhdessä muodostavat pidemmän tarinan. Pienoisromaanit voi lukea myös itsenäisinä tarinoina, ja niiden välillä on selvästi kulunut aikaa. Lukijan ei välttämättä tarvitse tietää täsmälleen, mitä sarjan ensimmäisessä osassa tapahtui, saadakseen selvää ja voidakseen nauttia viimeisestä osasta, mutta parhaiten tarinat toimivat yhtenä kokonaisuutena.
Keskilinnan ritareita kerrotaan kahden henkilön näkökulmasta. Konno Nasovalainen aloittaa kirjan nuorena aseenkantajakokelaana nimettömäksi jäävän pseudo-keskiaikaisen valtakunnan pääkaupungissa Keskilinnassa. Hänen isäntänsä ja kirjan toinen päähenkilö on ritari Jehrem Kovdas, jota toiset ritarit kuvailevat Keskilinnan ovelimmaksi ketuksi. Tapahtumat pyörähtävät liikkeelle, kun Jehrem erottaa Konnon palveluksestaan ja täten tuhoaa Konnon haaveet aseenkantajan urasta, aiheuttaen samalla levottomuutta valtaapitävissä. Todellinen syy potkuille on Jehremin palava ihastuminen Konnoon.
Kirjan tapahtumat juontavat juurensa noin vuoden takaiseen aikaan, kun Jehremin edellinen aseenkantaja Merio kuolee hämärissä olosuhteissa. Kuolema on alunperin tuomittu onnettomuudeksi, mutta nyt tutkinta avataan uudestaan, ja Jehremiä syytetään aseenkantajansa murhasta. Hän menettää ritarinarvonsa ja hänet karkotetaan Keskilinnasta, ja hän päättää ryhtyä tutkimaan Merion kuolemaa itse, Konno rinnallaan.
Juonitteluja ja erotiikkaa Keskilinnan ritareissa tosiaan piisaa. Alussa epämääräisenä taustana toiminut Merion kuolema ja sen todelliset syyt ja seuraukset selviävät vasta viimeisessä osassa. Kenenkään motiivit eivät tunnu olevan sitä, mitä sanotaan, ystävät ovat pettureita ja toisin päin, ja lukija saa välillä selata muutamia sivua taakse päin muistaakseen, kuka nyt on viimeksi valehdellut, mitä ja kenelle.
Samalla Konno ja Jehrem yrittävät selvittää itselleen ja toisilleen, mitä tuntevat ja haluavat toisiltaan ja suhteeltaan. Seksikohtaukset ovat erittäin kuvailevia, joten jos homoerotiikka ahdistaa, kannattaa tämä teos jättää väliin. Muuten Konnon ja Jehremin suhde ja sen kehittyminen vaikuttaa paremmin toteutetulta, kuin useimmat fantasiakirjallisuuden heterosuhteet, joihin monesti luodaan täysin turhaa konfliktia sillä, että hahmot eivät osaa puhua toisilleen, tai jotka vain yhtäkkiä ovat. Liekö syynä se, että Konnon ja Jehremin suhteelle ongelmia aiheuttaa lähinnä ympäröivä yhteiskunta, joten heidän ei tarvitse itse vaikeuttaa asioita enää enempää. Molemmat myös kasvavat ihmisinä tarinan edetessä: Konno saa lisää varmuutta ja oppii lukemaan ihmisiä ja tilanteita paremmin, Jehrem puolestaan oppii, ettei rakkaus ole peliä, ja joskus rehellisyys ja avoimuus toimivat paremmin kuin juonittelu.
Kaiken kaikkiaan Keskilinnan ritarit on mukavaa kevyttä kesälukemista. Meresmaa rakentaa maailman hyvin, ja kirja on todella nopeasti luettu, sillä juonikuviot imaisevat mukaansa. Ehkä Keskilinnan ritarit ei saavuta klassikon asemaa, mutta low fantasy -tyylin, salapoliisitarinoiden ja erotiikan ystäville suosittelen kirjaa lämpimästi.
**********
Kirja on saatu blogille ilmaisena arvostelukappaleena.
